KE 3/2016, s. 24: Kunnossapito & Työturvallisuus: Hyvä kemikaaliturvallisuus syntyy arvioimalla kokonaisriskit

Kemikaaliturvallisuutta pitää tarkastella työpisteittäin, osastoittain ja tuotannonprosessien kautta unohtamatta ihmisen osuutta.

Kemikaaliturvallisuus mielletään arkityössä monella tapaa etäiseksi aiheeksi ja erityisasiantuntijoiden tehtäväksi, vaikka se kuuluu jollakin tavalla jokaiselle työntekijälle. Toiset ovat kemikaalien kanssa tekemisissä päivittäin, toiset eivät juuri koskaan.
Perusperiaate on, että kemikaalien kanssa ei kannata tehdä mitään, ellei tunne niitä ja ellei ole saanut riittävää perehdytystä niiden käyttöön. Työnantajan on syytä perehdyttää työntekijänsä heti työsuhteen alussa kemikaalien vaaratekijöihin, niiden oikeaan käyttöön ja myös säilytykseen.
Tuotteet tulisi hankkia ns. yhden luukun -periaatteella, eli vain nimetyt henkilöt hankkivat kemikaaleja yrityksen käyttöön. Samalla pitäisi hankkia tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet ja kirjata tuotteet heti yrityksen kemikaaliluetteloihin.
Työpaikkojen arkisessa työssä korostuvat kemikaalien pienpakkausten oikea käsittely ja varastointi, koska monet työntekijät käsittelevät pienpakkauksia. Suursäiliöistä ja kiinteistä kemikaalivarastoista vastaavat niiden käyttöön erikseen nimetyt vastuuhenkilöt.

Elintarviketeollisuudessa erityispiirteitä
Kappaletavaravarastoinnilla tarkoitetaan kemikaalien pienpakkausten, tynnyreiden, säkkien ja astioiden säilytystä ja varastointia. Tällöin pakkauskoot vaihtelevat laboratorioiden pienpakkauksista enintään 3 000 litran pakkauksiin.
Elintarviketeollisuudelle on tyypillistä korkea hygieniatasovaatimus ja runsas veden käyttö. Yritykset käyttävät runsaasti erilaisia vaaraominaisuuksia sisältäviä kemikaaleja. Syövyttävät kemikaalit ovat hyvin yleisiä, samoin palavat tuotteet. Kaasuja voidaan käyttää paljon, ja osa niistä on sekä tukahduttavia että myrkyllisiä.
Elintarviketeollisuuden erityinen piirre on hapettavien kemikaalien käyttö. Näiden astioiden varastointi aiheuttaa selvästi kohonneen riskin useassa kohteessa. Varastoitavat kemikaalimäärät ovat usein suuria: esimerkiksi hapettavien kemikaalien määrä voi olla tuotantotiloissakin tuhansia litroja.

Sekavarastointi voi olla vaarallista
Ongelmat alkavat useissa kohteissa siitä, että ei ole asianmukaisia, vaatimukset täyttäviä kemikaalivarastoja ja tuotteiden sekavarastointi on yleistä. Vaarallisen reaktion mahdollisuus on joissakin kohteissa hyvinkin korkea.
Käytännössä tämä ilmenee happojen sekavarastointina natrium-hypokloriitin ja lipeäpohjaisten tuotteiden kanssa.
On myös huomioitava, että kaikki hapot eivät sovellu sekoitettavaksi keskenään. Erityisiä riskejä kohdistuu myös haihtuvien happojen, kuten muurahais- ja etikkahapon varastointiin. Kyseiset hapot ovat lisäksi palavia, kun niiden väkevyys on korkea, mutta tätä ei ole huomioitu esimerkiksi turva-allastuksien teknisissä ratkaisuissa.
Hapettavat tuotteet ovat usein yritysten varastoissa edelleen puulavojen ja pahvisten alustojen päällä. Tämä aiheuttaa orgaanisten aineitten kanssa merkittävän turvallisuusriskin, jos tuotteet pääsevät imeytymään puulavoihin. Hapettavia tuotteita varastoidaan liian usein myös palavien tuotteiden kanssa yhdessä. Vetyperoksidi, peretikkahappoliuokset, väkevä typpihappo ja natriumnitriitti pitää säilyttää aina erillään palavista tuotteista.
Palavat nesteet ovat lähinnä alkoholipohjaisia tuotteita. Vakavia riskejä ilmenee etanolin ja isopropanolin säilytyksessä. Niitä voi olla suuriakin määriä varastoituina kellaritiloissa tai yhdessä muiden kemikaalien kanssa sekä puhtaanapidon yleistiloissa yhdessä ladattavien lattianhoitokoneiden, paperien ja käsipyyhkeiden kanssa. Palavia aromiaineita tai väkevää etanolia voi olla juomateollisuudessa varastoituina 1 000 litran konteissa hyllyvarastoissa merkittäviä määriä ilman valuma-allastuksia. Palavat käsidesit ovat usein pahvipakkauksissaan tavanomaisessa varastohyllyssä tai puulavojen päällä.
Teollisuuskaasut ovat erityisesti liha- ja meijeriteollisuuden ongelma. Ammoniakkia käyttävien kylmälaitosten tekniikkaa on sijoitettu poikkeuksetta ullakkotiloihin. Tällöin on erityisen tärkeää merkitä selvästi havaittavalla tavalla kaikki reitit pääventtiileille, hätätuuletus ja hätä seis -painikkeille. Työntekijät tietävät varsin huonosti tukahduttavien kaasujen, kuten typen ja hiilidioksidin vaaroista.

Hallinta lähtee johtamisesta
Lähtökohta on usein muu kuin tekniset ratkaisut: ihminen itse. Ihmiset johtavat yritysten toimintaa. Yrityksissä on selvästi nähtävissä, milloin johtaminen on määrätietoista ja tavoitehakuista. Turvallisempi arki on tällöin määrätietoisen toiminnan tulos, ei sattumaa. Hyvä johtaminen jalkautuu työnjohtotasolle ja kemikaalien käytöstä vastaaville henkilöille positiivisena vireenä.
Johtaminen tulee ulottaa myös tuotantoon. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta asiaa voi tarkastella tietojen, taitojen ja asenteiden näkökulmasta. Kaikkiin näihin vaikutetaan johtamisella, mutta päivän arkeen vaikuttaa suuresti oma asenne. Tästä huolehtiminen on tärkeää erityisesti loma-aikoina, kun käytetään kausityöntekijöitä.

Rakenteellisia ratkaisuja ja turvalaitteita
Poikkeamia hallitaan myös rakenteellisin ratkaisuin ja erilaisilla turvalaitteilla. Rakentamismääräykset asettavat tiukkoja vaatimuksia turvallisten rakenteiden toteuttamiseksi, palo-osastoinnille ja sallituille pinta-aloille. Tämän lisäksi yrityksissä on jouduttu investoimaan paljon erilaiseen turvatekniikkaan, kuten palo-ilmoitin- ja sammutuslaitteistoihin, poistumisvalaistukseen ja savunpoistoon. Näiden kunnossapidosta ja toimivuudesta vastaavat edelleen ihmiset.
Pienkemikaalien varastointiin on olemassa lisäksi teknisiä ratkaisuja, kuten kanistereiden, tynnyreiden ja 1 000 litran pakkausten turva-allastukset. Tarjolla on monenlaisia turva-altaita, mutta perussääntöjä on kaksi. Syövyttäville tuotteille käytetään kemikaalinkestäviä, esimerkiksi polyeteenistä valmistettuja altaita. Palavat tuotteet sijoitetaan metallisiin turva-altaisiin. Kannattaa hyödyntää myös liikuteltavia turva-altaita. Ne mahdollistavat tuotteiden sijoittamisen niihin jo vastaanottovaiheessa ja helpottavat päivittäistä puhtaanapitoa.
Palavat ja hapettavat tuotteet pitäisi varastoida selvästi paremmin jokaisella toimialalla. Nämä tuotteet kannattaa sijoittaa palo-osastoituihin kemikaalivarastoihin ja pienpakkaukset erillisiin paloturvakaappeihin. Hyvälaatuinen paloturvakaappi on erittäin järkevä ja turvallinen ratkaisu. Paloturvakaappeja voi liikutella, ja se on myös kiinteää varastoa edullisempi vaihtoehto.
Hyllyvarastot erillisillä turva-allastuksilla on paljon käytetty vaihtoehto, ja erilliset konttivarastot räätälöity ratkaisu. Pienimmät kontit ovat ns. tynnyrikaappeja ja suurimmat jopa kolmikerroksisia varastokontteja. Kaikki mallit on saatavissa myös lämpöeristettyinä tai palosuojattuina malleina.
Muita valumien hallintaan liittyviä ratkaisuja ovat tynnyritelineet, vaakatynnyriasemat, lattiaelementit ja pienhyllyt suojakaukaloilla sekä kemikaaliturvakaapit, joissa ei ole palosuojausta. Tynnyreiden käsittelyyn kannattaa käyttää nostoapulaitteita.
Imeytysaineiden valinta ja turvallinen käyttö edellyttävät osaamista. Kaikille teollisuusaloille on tyypillistä, että kohteisiin on hankittu huonosti toimintaympäristöön soveltuvia tuotteita, kun ostopakkauksen hinta on määritellyt pitkälle valitun tuotteen. Tämä vie hankinnan väärälle uralle. Aina pitää selvittää ensin, mitä kemikaalia pitäisi imeyttää ja missä toimintaympäristössä. Perusperiaate on, että öljyille käytetään Oil Only -laatuluokan tuotetta ja muille kemikaaleille vettä imeviä tuotteita.
Elintarviketeollisuudessa kovasti pölyävien rouheiden käyttöä tuotantotiloissa tulisi välttää. Koskaan ei pidä käyttää orgaanisia imeytystuotteita kohteissa, joissa käytetään hapettavia tuotteita kuten peroksidipohjaisia liuoksia tai vahvaa typpihappoa. Villamatoilla ja turpeella ei tule näissä oloissa toimia.

Marko Hintsala
turvallisuusinsinööri
Knorring Oy Ab
marko.hintsala(at)knorring.fi

******************************************************************

Vahva turvallisuustausta

Marko Hintsala toimii tällä hetkellä turvallisuusinsinöörinä Knorring Oy Ab:ssä vastuualueenaan kemikaaliturvallisuus ja ympäristötekniikka sekä toimintojen ja palveluiden kehittäminen. Pääasialliset kohderyhmät ovat suurteollisuus, viranomaiset, sairaalat ja oppilaitokset.
Hintsala on työskennellyt pelastusalalla vuodesta 1984 lähtien monissa tehtävissä ja projekteissa ja päällystötehtävissä vuosina 1990–2011. Nykyiseen työhönsä hän siirtyi palopäällikön tehtävästä. Hintsala on toiminut myös palontutkijana yli 10 vuotta ja ammattikouluttajana 20 vuotta.
Knorring Oy Ab on yli 125-vuotias teollisuuden palvelija. Palvelukonseptiin kuuluu laaja valikoima erilaisia ympäristötekniikkatuotteita sisä- ja ulkotiloihin sekä vesistöihin. Yritys tekee teollisuuskohteissa säännöllisesti kemikaaliturvakartoituksia ja niiden perusteella esityksen teknisistä ratkaisuista, joilla varastointi saatetaan laadukkaalle ja lakisääteiselle tasolle. Kemikaalivarastointiin annetaan myös suunnitteluapua.
Hintsalan mukaan hieman kehittymättömän turvallisuuskulttuurin yritykset tarkastelevat asioita helposti peilaten arjen tilannetta lakisääteisiin vaatimuksiin. Usein näissä yrityksissä turvallisuustaso on se, mitä viranomaiset ovat virallisissa tarkastuksissaan havainneet. Jos minimi on samalla maksimi, yritykselle muodostuu jossakin vaiheessa suuria pulmia ja vahingon todennäköisyys kasvaa.
Isommat yritykset ovat sisäistäneet jatkuvan parantamisen mallin. Näissä yrityksissä ovat käytössä laatu- ja ympäristölaatujärjestelmät, joiden avulla ne huolehtivat, että parhaat, käyttökelpoiset tekniikat ja toimintatavat ovat jatkuvasti käytössä.

Muut teemajutut samasta lehdestä :