KE 3/2016, s. 22: Kunnossapito & Työturvallisuus: Työturvallisuuskulttuuri syntyy arkisella työllä

Työturvallisuuskulttuuri lähtee ylimmän johdon tahtotilasta ja koskee jokaista työntekijää, kiteyttävät Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat Erkki Heinonen, Jukka Mäkeläinen ja Markku Tolvanen.

Markku Tolvasen mukaan jo ensivaikutelma, siisteys ja järjestys, kertoo paljon, missä jamassa työpaikan työtuvallisuus on.
− Se ei vielä kerro, miten työturvallisuusasiat ovat todellisuudessa, mutta yleensä työturvallisuus on silloin muutenkin mukana arjessa, Tolvanen sanoo.
Erkki Heinonen painottaa, että ylin johto asettaa työturvallisuusriman.
− Työturvallisuuden pitää olla osa jokapäiväistä toimintaa ja jokaisen ammattitaitoa; työturvallisuus on kaikkien asia. Johdon esimerkillä on vaikutusta. Työturvallisuus on osa johtamisjärjestelmää sekä ennakoivaa riskinarviointia, perehdyttämistä ja työnopastusta, Heinonen listaa.
Elintarviketeollisuuden tapaturmataajuudet (tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden) ovat edelleen korkeammat kuin muussa teollisuudessa, vaikka vakavat tapaturmat ovat vähentyneet ja tapaturmataajuus laskenut viime vuosina. Elintarviketeollisuuden tapaturmat sattuvat useimmiten koneilla. Lihateollisuuden osuus elintarviketeollisuuden kaikista tapaturmista on edelleen yli 40 prosenttia.
Metsäteollisuudessa työturvallisuuden ryhtiliike on tuottanut hyviä tuloksia.
− Esimerkiksi UPM:n tapaturmataajuus laski 20:stä kolmeen. Tähän vaikutti moni asia: johtaminen, selkeät tavoitteet, panostus, osallistaminen ja sitouttaminen. Stora Ensolla on nostettu ongelmien lisäksi esiin erityisesti myönteisiä asioita ja työkavereiden hyviä työturvallisuustekoja, Tolvanen tarkentaa.
Erkki Heinosen mielestä hyviä keinoja ovat vuosittaiset työturvallisuusteemat ja vuosikello, johon merkitään kuukausittain tarkistettavat työturvallisuusasiat.

UPA-arviointi pk-yritysten avuksi
Jukka Mäkeläinen muistuttaa, että myös vuokra- ja alihankintatyössä työturvallisuudesta on syytä pitää hyvää huolta.
− Alihankinnan kautta työturvallisuuskulttuuri rapautuu helposti, mikä näkyy esimerkiksi rakennustyömailla, Mäkeläinen varoittelee.
Useimmilla työpaikoilla toimii pysyvästi tai ajoittain myös ulkopuolisia urakoitsijoita tai palveluntarjoajia. Turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet ottavat huomioon oman henkilöstönsä lisäksi myös muut toimijat.
Työturvallisuuskeskuksen teollisuuden toimialat ovat kehittäneet UPA-arviointimenettelyn, ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arvioinnin. Menettely on tarkoitettu ennen muuta niiden pienten tai keskisuurten yritysten arviointiin, joilla ei ole käytössä muita arviointimenetelmiä. Menetelmä on suunniteltu niin, että se ei ole ristiriidassa muiden arviointijärjestelmien kanssa.
UPA-arviointimenetelmän avulla halutaan parantaa turvallisuusyhteistyötä tilaajan ja palvelutoimittajan välillä, kiinnittää huomiota palveluntarjoajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin yhteisillä työpaikoilla sekä rohkaista palveluntarjoajaa kehittämään omaa turvallisuustoimintaansa.
Menetelmä koostuu kolmesta asiakokonaisuudesta. Niitä ovat turvallisuus johtamisessa, turvallisuuden hallinta ja turvallisuusosaamisen kehittäminen.
Arviointiin liittyvä Alihankintayritysten turvallisuusarviointi -opas on tarkoitettu Työturvallisuuskeskuksen järjestämän, päivän mittaisen arvioijakoulutuksen käyneiden henkilöiden käyttöön.
UPA on keskustelua ja auttamista, ei auditointia. Työpaikoille ei mennä ongelmien kautta, vaan keskustellaan työturvallisuudesta ja yhteisistä asioista, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat tähdentävät.
UPAssa on mukana tällä hetkellä satoja yrityksiä pääasiassa metsäteollisuudesta ja rakennusalalta.
− On myös imagoasia, että yritys kuuluu UPA-rekisteriin: se osoittaa olevansa luotettava kumppani, Erkki Heinonen summaa.

Pirjo Huhtakangas

Lisätietoja:
http://www.ttk.fi/toimialat/teollisuus
http://www.ttk.fi/toimialat/teollisuus/upa

*******************************************************************

UPA-arvioinnit toivat ryhtiä turvalliseen työskentelyyn

UPA-arviointimenettely on tuonut järjestelmällisyyttä ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointiin HKScan Finlandin Vantaan ja Mikkelin tehtailla.
− Otimme UPA-arvioinnin alun perin käyttöön, kun kuulimme siitä yhden kollegani esittelemänä. Hän oli ollut aiemmin energiateollisuudessa tekemisissä arvioinnin kanssa, kun he silloisen työnantajansa kanssa tekivät arviointia rakennuspuolen alihankkijasta. Meillä oli myös herännyt kansallisella tasolla keskustelua siitä, miten hallitsemme palveluntuottajiemme turvallisuustyöskentelyä yhteisellä ja systemaattisella tavalla, suojelupäällikkö Jussi Kähkönen kertoo.
Kähkönen vastaa HKScanin Mikkelin ja Vantaan tehtaiden suojeluasioista. Ne käsittävät työ-, palo- ja ympäristösuojelun sekä yleisen tehdasalueen suojelutoiminnat. Hän työskentelee molempien tehtaiden työsuojelupäällikkönä, vastaa turvallisuuteen liittyvistä projekteista ja toimii vartioinnin yhdyshenkilönä.

Arviointien palaute myönteistä
UPA-arviointeja on tähän mennessä tehty yksi sekä Mikkelin että Vantaan tehtaalla, ja ne molemmat ovat koskeneet siivouspalvelun tuottajia.
− Tähän mennessä saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. Molemmilla kerroilla arvioinnin yhteydessä on noussut esille asioita ja kysymyksiä, joita emme aiemmin tulleet ajatelleeksi, Kähkönen kertoo.
Aikaisemmin HK hoiti ulkopuolisten kumppanien työturvallisuusasioita pääasiassa paikallisten käytäntöjen mukaan.
− Oli yhteisiä, epäsäännöllisiä sidosryhmien turvallisuuspalavereja ja muita käytäntöjä, joista puuttui systemaattisuus. Joissakin paikoin sidosryhmien asioita käsiteltiin paikallisissa työsuojelutoimikunnissa, toisaalla ei käsitelty juurikaan. Yhteinen tekeminen puuttui. Oli hankalaa paneutua yhteisiin ongelmiin, kun niitä ei välttämättä tunnistettu, Jussi Kähkönen tiivistää.

Ongelmat esiin pimennosta
HK:lla toteutetaan tämän vuoden aikana UPA-arviointeja paikkakunnittain niin, että ainakin merkittävimmät sidosryhmät käyvät läpi vähintään yhden arvioinnin vuoden loppuun mennessä. Jo tehdyt arvioinnit ovat tuoneet esille asioita ja ongelmia, joita ei ollut aikaisemmin tietoa.
− Olemme oppineet myös kahden organisaation sisäisistä asioista seikkoja, joita ei muutoin olisi noussut esille. Lisäksi mukana olleet henkilöt ovat saattaneet oppia asioita oman organisaation sisältä, vaikka he eivät ennen arviointia tienneet käsiteltävien asioiden oikeasti edes koskevan heitä, Kähkönen tarkentaa.

Pirjo Huhtakangas

********************************************************************

Mistä hyvä työturvallisuuskulttuuri rakentuu?

Hyvä työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa osaamiseen, asennoitumiseen ja käyttäytymiseen työsuojeluasioissa sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja tuloksen tekoon. Se opitaan yhteisön elämisen ja toimimisen kautta.
Yksinkertaisimmillaan työturvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan työyhteisön tapaa hahmottaa työnsä riskit ja varautua niihin.
Työturvallisuuskulttuuri on kuitenkin monitahoinen ilmiö, jossa yhdistyvät henkilöstön kokemukset ja näkemykset, työyhteisön sosiaaliset ilmiöt ja organisaation toimintaprosessit.
Tärkeä piirre työturvallisuuskulttuurille on organisaation kyky ja tahto ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on, millaisia vaaroja organisaation toimintaan liittyy ja miten niitä voidaan ehkäistä.
Työturvallisuuden pitää olla työyhteisössä aito arvo. Hyvä yhteisöllisyys työpaikalla luo ja tuottaa työturvallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja auttaa hahmottamaan työympäristöä sekä tehostaa tavoitteiden saavuttamista.
Työturvallisuutta on johdettava tavoitteellisesti osana normaalia linjajohtamista. Johtamisella vaikutetaan toimintatapoihin ja asenteisiin kaikilla organisaatiotasoilla. Turvallisuuden pitää olla päätöksenteossa yhtä tärkeää kuin kustannukset, tuotanto, laatu ja kannattavuus.
Jotta työntekijä voi ymmärtää työhön liittyviä vaaroja ja kokea voivansa vaikuttaa organisaation työturvallisuuteen, hänen on ensin pystyttävä hallitsemaan omaa perustyötään.
Työturvallisuuden arvioinnilla ja kehittämisellä on suuri merkitys. Turvallisuuden parantaminen ei vaadi isoja investointeja, vaan toiminta- ja johtamistapamuutoksia.

Muut teemajutut samasta lehdestä :