KE 3/2016, s. 18: Kunnossapito & Työturvallisuus: Valmisteilla useita linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden eteen

Väestön hyvinvointi ja terveys sekä työ- ja toimintakyky edellyttävät pitkäjänteistä työtä.

Väestön hyvinvointi, terveys sekä työ- ja toimintakyky ovat yhteiskunnan tukipilareita ja kansantalouden näkökulmasta merkittäviä tekijöitä. Esimerkiksi keskeisiä työkykyä heikentäviä sairauksia voidaan tehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti vähentää vaikuttamalla epäsuotuisiin elintapoihin sekä kehittämällä ihmisten arkiympäristöjä kuten työelämää, terveyttä ja hyvinvointia tukeviksi.
Suomessa on pitkäjänteisesti kehitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa. Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjasi Suomen terveyspolitiikkaa vuosina 2001–2015. Ohjelma oli poikkihallinnollinen yhteistyöohjelma, jossa pääpainona oli terveyden edistäminen, ei niinkään terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen.
Suomi on myös sitoutunut Kansainvälisen työjärjestön ILOn työterveyshuoltoa koskeviin sopimuksiin, jotka edellyttävät työterveyshuollon kehittämislinjausten määrittelyä aika ajoin. Työterveyshuollon kehittämislinjauksia on tehty vuodesta 1989 lähtien.
Nyt on aiheellista määritellä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä työterveyshuollon pitkän aikavälin kehittämislinjaukset, jotta pitkäjänteinen työ voi jatkua ja kyetään vastaamaan yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin. Näitä linjauksia viimeistellään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025
Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 toimenpidekokonaisuus tukee ihmisten hyvinvointia ja terveyttä arjessa. Periaatteena on ajattelutapa: poikkihallinnollisuus, eri tahojen yhteistyö sekä terveys ja hyvinvointi kaikissa politiikoissa. Päämääränä on vähentää hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuutta, lisätä väestön hyvinvointia, terveyttä sekä toiminta ja työkykyä vuoteen 2025 mennessä.
Suomessa on viime vuosikymmeninä saavutettu huomattavia parannuksia kansalaisten terveydentilassa. Terveyserojen kaventamisessa ei ole kuitenkaan onnistuttu. Samalla elintapoihin liittyvien tautien riskitekijöissä on tapahtunut muutos huonompaan suuntaan. Esimerkiksi diastolinen verenpaine ja kolesterolitasot ovat kääntyneet nousuun. Lihavuus on edelleen merkittävä ongelma, vaikka aikuisten lihavuuden yleistyminen näyttäisi pysähtyneen. Sen sijaan lasten ja nuorten lihavuus yleistyy entisestään. Tarvitaan siis edelleen suuria ponnistuksia, jotta terveydentilan myönteinen kehitys jatkuu.
Toimenpidekokonaisuus vastaa näihin haasteisiin kolmen kehittämislinjan avulla: arkiympäristöjen kehittäminen hyvinvointia, terveyttä, työ- ja toimintakykyä vahvistavaksi, eriarvoisuuden vähentäminen sekä osallisuuden vahvistaminen ja toimivien palvelujen varmistaminen.
Linjauksen valmistelu on tehty tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kuten järjestöjen, tutkimus- ja asiantuntijalaitosten, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuntien sekä elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. Näiden eri alojen ammattilaiset kokoontuivat talven 2015–2016 aikana työpajoihin, joissa laadittiin toimenpideohjelman tavoitteet ja määriteltiin alustavia toimenpiteitä. Niiden menestyksekkäässä toteuttamisessa yhteistyö muun muassa elinkeinoelämän ja muiden yhteistyötahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Arkiympäristöllä keskeinen rooli
Arkiympäristön kehittämiseen liittyvät toimintasuunnat ja toimenpiteet koskettavat monien muiden toimijoiden ohella elintarviketeollisuutta, ruokapalveluja ja kaupanalaa. Terveellisen ravitsemuksen edistämisessä arkiympäristöllä on keskeinen rooli. Linjauksessa arkiympäristön muutoksiin pyritään muun muassa kehittämällä uusia, eri ryhmät tavoittavia viestinnän keinoja.
Tavoitteena on ravitsemusviestintä, joka on positiivista ja vaikuttavaa koko ruokaketjussa sekä huomioi eri kohderyhmät. Lisäksi pyrkimyksenä on, että viestinnässä käytetään yhä enemmän moderneja ja tehokkaita viestintäkanavia ja -keinoja koko ruokaketjun käsittävän yhteistyön avulla.
Arkiympäristöjen kehittämisessä on keskeistä parantaa kuluttajien mahdollisuuksia tehdä terveellisiä ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä valintoja erilaisissa elämäntilanteissa esimerkiksi edistämällä elintarviketeollisuuden kiinnostusta kehittää terveyttä edistäviä elintarvikkeita.
Makuympäristöä pyritään muokkaamaan vähentämällä keskimääräistä suolapitoisuutta elintarvikkeissa ja joukkoruokailussa. Näillä keinoilla varmistetaan, että kuluttajille on enemmän tarjolla terveellisiä, muun muassa vähäsuolaisia vaihtoehtoja.
Suomi on edelläkävijämaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvä maine tuo suuren potentiaalin näiden innovaatioiden kansainvälisille markkinoille. Elintarvikkeiden koostumuksen parantamiseksi on jo käynnistetty yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa. Mukana on ravitsemusneuvottelukunnan ja EU:n monia toimijoita. Myös kauppoja aiotaan kannustaa siihen, että terveellisille tuotteille annetaan parempia hyllypaikkoja ja niitä käytetään sisäänheittotuotteina.
Selkeät pakkausmerkinnät varmistavat, että elintarvikkeiden kriittisten ravintoaineiden, kuten suolan ja tyydyttyneen rasvan, määrä on helppo havaita. Myös veroratkaisuilla ja kannustimilla terveellisten elintarvikkeiden myyntiä voidaan lisätä ja saada se kannattavaksi elintarviketeollisuuden ja kaupan näkökulmasta.

Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä
Työterveys 2025 kehittämislinjauksissa on huomioitu työelämän ja työn muuttuminen, sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistus ja nykyinen lainsäädäntö. Kehittämislinjauksia on valmisteltu työterveyshuollon neuvottelukunnan kanssa, jossa ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ammattiyhdistykset, Kuntaliitto, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos ja ministeriöt. Niiden toteuttamiseen osallistuvat aikanaan työterveyshuollot, työpaikat ja niiden henkilöstö, työsuojelu, muu terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalitoimi sekä linjausten valmistelussa olleet tahot.
Työterveys 2025 -kehittämislinjaukset painottavat työikäisten työkyvyn ja terveyden edistämistä kaikilla työpaikoilla. Tämä toteutuu työpaikan ja työterveyshuollon työterveysyhteistyössä sekä yhteistyössä muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja muiden tarpeenmukaisten toimijoiden kanssa.
Työterveyshuollon palvelujen tulee jatkossa olla yhä enemmän eri toimialoilla toimivien työpaikkojen ja niissä toimivien työntekijöiden työkykyä tukevia jo varhaisessa vaiheessa. Osa työterveyshuollon palveluista on mahdollista toteuttaa etäpalveluna esimerkiksi puhelimella ja tietokoneella, jolloin säästyy aikaa ja vaivaa, kun työntekijän ei tarvitse lähteä erikseen työterveyshuoltoon. Tavoitteena on, että ihmiset työskentelevät työelämässä aiempaa kauemmin ja terveempinä. Mahdollisimman monen työikäisen työssä pysyminen on välttämätöntä yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.
Aktiivisella työpaikan ja työterveyshuollon välisellä työterveysyhteistyöllä vaikutetaan työolojen parantamiseen minimoimalla riskiä altistua haitallisille aineille, tapaturmille, vaaroille, liialliselle kuormitukselle ja stressille. Työpaikat ja työterveyshuollot etsivät ratkaisuja työntekijän työkyvyn tukemiseen ja työstä selviytymiseen. Työtä muokataan tarvittaessa osaamisen ja työkyvyn mukaiseksi toteuttamalla yksilöllisiä työjärjestelyjä ja joustoja.
Työkykyä tukevat hyvä työilmapiiri ja henkilöstön johtaminen inhimillisesti, arvostaen ja kannustaen. Näillä toimilla vaikutetaan sairauspoissaolojen ja niistä aiheutuvien kustannusten minimoimiseen ja hallintaan, mistä on etua niin työntekijälle, työpaikalle kuin yhteiskunnalle. Työpaikkaruokailu on todettu konkreettiseksi keinoksi edistää työssä käyvien hyvää ravitsemusta. Työpaikka voi tukea myös liikuntaa ja savuttomuutta.

Yhteistyö tärkeää muuttuvassa maailmassa
Muuttuva maailma, kuten väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja toimikentän kansainvälistyminen, asettavat omat vaatimuksensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyölle. Valmisteilla olevat pitkän aikavälin linjaukset auttavat osaltaan vastaamaan näihin vaatimuksiin. Toisaalta teknologian, lääketieteen ja muiden tieteenalojen kehitys sekä väestön koulutustason nousu ja tietotulva tuovat uusia mahdollisuuksia.
Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 sekä Työterveys 2025 linjausten tavoitteiden saavuttaminen on pitkälti kiinni eri tahojen saumattomasta yhteistyöstä. Siksi on tärkeää, että kansalaisten terveys sekä työ että toimintakyky ovat eri yhteistyötahojen – mukaan lukien elintarvikeketjun – yhteinen tavoite.

Heli Hätönen
neuvotteleva virkamies
heli.hatonen(at)stm.fi

Paula Naumanen
ylitarkastaja
paula.naumanen(at)stm.fi

Johanna Venäläinen
korkeakouluharjoittelija
johanna.venalainen(at)stm.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
sosiaali- ja terveysministeriö

Muut teemajutut samasta lehdestä :