KE 3/2016, s. 16: Kunnossapito & Työturvallisuus: Työkyky on kohentunut 15 vuoden aikana

Vuonna 2015 noin 90 prosentilla palkansaajista oli erittäin tai melko hyvä fyysinen ja henkinen työkyky.

Arviot työkyvystä suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin ovat viime vuosina olleet myönteisempiä kuin 2000-luvun alkupuolella, vaikka palkansaajien joukko on reilun 15 vuoden aikana harmaantunut. Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman työolobarometrin ennakkotiedoista syksyltä 2015¹.
− Naiset arvioivat fyysisen ja henkisen työkykynsä hieman huonommaksi kuin miehet. Miesten työkyky on kohentunut selvästi sekä työn fyysisten että henkisten vaatimusten suhteen. Henkinen työkyky on selvästi aiempaa parempi myös naisilla, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen.
Hänen kokoamansa työolobarometri 2015 osoittaa, että työkyky heikkenee iän myötä. Alle 35-vuotiaiden joukossa on eniten niitä, jotka arvioivat työkykynsä olevan erinomainen. Työkykynsä kohtalaiseksi tai huonoksi arvioivien osuus kasvaa selvästi 45 ikävuoden jälkeen etenkin fyysisten haasteiden edessä. Jopa neljännes 55 vuotta täyttäneistä arvioi, että oma työkyky on korkeintaan kohtalainen fyysisiin vaatimuksiin nähden, ja 13 prosenttia arvioi näin olevan suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin.
− Joka tapauksessa työkykyarviot ovat muuttuneet kaikenikäisillä myönteisempään suuntaan runsaan 15 vuoden aikana, Lyly-Yrjänäinen iloitsee.
Viime vuosina palkansaajista noin kaksi kolmasosaa on ollut poissa töistä oman sairauden takia. Osuus on kasvanut hieman 15 vuoden aikana. Suurin osa vuoden aikana kertyneistä poissaoloista on kuitenkin kestänyt ainoastaan yhdestä viiteen työpäivään. Tätä pidempään poissa olleiden osuudet ovat säilyneet suurin piirtein ennallaan.
− Vaikka työkyky laskee iän karttuessa, 55 vuotta täyttäneiden joukossa oli vuonna 2015 eniten niitä, jotka eivät ole olleet vuoden aikana päivääkään pois (45 %), Lyly-Yrjänäinen huomauttaa.
Ikäryhmistä eniten poissaolopäiviä oli kuitenkin 45–54-vuotiailla sekä 55–64-vuotiailla.

Sosioekonominen asema vaikuttaa työkykyyn
Palkansaajien fyysisessä työkyvyssä on selviä eroja sosioekonomisen aseman ja sektorin mukaan. Erot henkisessä työkyvyssä ovat sen sijaan pieniä. Ylemmillä toimihenkilöillä fyysinen työkyky on reilun viidentoista vuoden aikana kohentunut. Myös hieman aiempaa useampi alemmista toimihenkilöistä arvioi työkykynsä erittäin hyväksi. Työntekijöistä puolestaan hieman aiempaa harvempi arvioi työkykynsä eriomaiseksi (Kuva 1). Noin viidennes työntekijöistä arvioi työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin.
− Toimialoittain tarkasteltuna fyysinen työkyky oli vuonna 2015 heikoin kuntien palkansaajilla, heistä 16 prosenttia arvioi työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi. Yksityisissä palveluissa ja valtiolla työskentelevillä oli muita useammin eriomainen työkyky suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin. Noin puolet raportoi näin verrattuna 45 prosenttiin teollisuuden ja 43 prosenttiin kuntien palkansaajista, Lyly-Yrjänäinen toteaa.
Henkinen työkyky on parantunut kaikissa ammattiryhmissä ja kaikilla sektoreilla vuosien 1999 ja 2015 välillä. Muutos on suuri etenkin työntekijäammateissa toimivilla henkilöillä, jotka arvioivat henkisen työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi. Osuus on pienentynyt runsaan viidentoista vuoden aikana yli puolella.
Yhä useampi toimihenkilö arvioi henkisen työkykynsä erinomaiseksi. Yksityisellä sektorilla on julkiseen sektoriin verrattuna hieman enemmän niitä, jotka arvioivat henkisen työkykynsä erinomaiseksi. Teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa osuus oli 44–45 prosenttia ja valtiolla ja kunnissa 37–39 prosenttia.

Työkyky monen tekijän summa
Työkykyyn vaikuttavat työn fyysinen rasittavuus ja työolot, mutta myös psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät. Fyysisistä haittatekijöistä barometri ei kerro. Psyykkistä kuormitusta aiheuttavat muun muassa muutokset työssä sekä epävarmuuden kokemukset työn jatkumisesta. Myös kiire ja aikapaineet rasittavat.
− Julkisen sektorin palkansaajat kokevat muita useammin, että töitä on työpaikalla liikaa työntekijöihin nähden. Kaikilla sektoreilla liiallisesta työmäärästä raportoivien osuudet ovat kuitenkin pudonneet vuoteen 2000 verrattuna (Kuva 2). Työskentely tiukkojen aikataulujen puitteissa tai hyvin nopeatempoisesti oli vuonna 2015 yleisintä yksityisissä palveluissa ja kunnissa, Lyly-Yrjänäinen toteaa.
Sosiaalisista kuormitustekijöistä vakavimpia ovat eriarvoinen kohtelu ja syrjintä sekä kiusaaminen ja väkivalta. Barometrissa kysytyistä syrjintäperusteista määräaikaisiin kohdistuva eriarvoinen kohtelu tai syrjintä oli yleisintä.
− Jopa 15 prosenttia palkansaajista sanoi vuonna 2015, että sitä esiintyy omassa organisaatiossa. Lisäksi joka kymmenes palkansaaja oli havainnut työpaikallaan korkeaan ikään tai terveydentilaan perustuvaa syrjintää. Kyselyyn vastanneista 35 prosenttia arvioi, että työtoverien taholta tulevaa kiusaamista esiintyy työpaikalla joskus, ja kolme prosenttia sanoi sitä esiintyvän jatkuvasti. Viidennes palkansaajista oli havainnut ja kahdeksan prosenttia oli itse kokenut asiakkaiden taholta tulevaa väkivaltaa tai sen uhkaa.

Vaikutusmahdollisuudet eivät ole muuttuneet
Mahdollisuudet oppia ja kehittyä työssä ovat 2000-luvulla hitaasti parantuneet, joskin aivan viime vuosina myönteinen kehitys on tasaantunut. Lisäksi sosioekonomisen aseman tuomat erot ovat suuria. Barometrin mukaan ylemmillä toimihenkilöillä on selvästi parhaat mahdollisuudet ja työntekijäasemassa olevilla heikoimmat. Sama ryhmien välinen ero pätee myös mahdollisuuksiin vaikuttaa työtahtiin, työtehtäviin, työnjakoon ja työnteon paikkoihin.
− Toisin kuin työssä oppimisessa ja osallistumisessa, vaikutusmahdollisuuksissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana, Lyly-Yrjänäinen harmittelee.
Muita hyvinvointia tukevia tekijöitä ovat muun muassa työn palkitsevuus ja joustavat työajat. Palkkauksen kannustavuudesta on kysytty barometrissa vuodesta 2005 saakka. Vuodesta 2008 lähtien aiempaa suurempi osuus eli hieman yli puolet palkansaajista arvioi, että palkkaus on erittäin tai melko kannustava. Miesten ja naisten arviot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Miehet ovat palkkaukseensa naisia tyytyväisempiä.
Joustavien työaikojen järjestelmät yleistyivät 2000-luvun puolivälistä viime vuosiin saakka, mutta kasvu on nyt tasaantunut. Vuonna 2015 kahdella kolmesta palkansaajasta oli järjestelmä käytössään: 56 prosentilla oli järjestelmän puitteissa mahdollisuus sekä päivittäisiin joustoihin että kokonaisiin vapaapäiviin, ja joka kymmenennellä oli mahdollisuus ainoastaan päivittäisiin joustoihin.

Työelämän heikot signaalit piilossa
Työolobarometrin tarjoama seurantatieto kuvaa omalta osaltaan työelämän muutoksia, joista monet ovat hitaampia kuin mitä julkisesta työelämäkeskustelusta voisi päätellä.
− Barometrin kaltaisen survey-tutkimuksen ansioihin kuuluvat muun muassa tulosten luotettavuus sekä yleistettävyys. Sen avulla saadaan tietoa koko palkansaajaväestön työelämän laadun kehittymisestä, Lyly-Yrjänäinen valottaa.
Erot eri työntekijäryhmien työoloissa ovat huomattavia, joten raportissa kuvataan myös sitä, miltä työ näyttää miesten ja naisten, eri-ikäisten, sosioekonomiselta asemaltaan eritaustaisten sekä teollisuuden, yksityisten palveluiden, valtion ja kuntien palkansaajien silmissä.
− Kyselytutkimusten pulma muutosten tavoittamisessa on kuitenkin siinä, että niiden avulla saadaan tietoa ainoastaan ilmiöistä, joista tutkimuksessa kysytään. Uusien ja heikkojen signaalien havaitseminen on vaikeaa, jos muutos on vasta hiipimässä työelämään ja siitä ole vielä saatu otetta yhteisin käsittein. Tämä haastaa kehittämään työelämän seurantavälineitä niin, että ne tavoittaisivat työelämän ajankohtaisia kysymyksiä, Lyly-Yrjänäinen summaa.

Raija Ahvenainen-Rantala

¹ Lyly-Yrjänäinen, M. 2016. Työolobarometri. Ennakkotiedot, syksy 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2016. ISSN verkkojulkaisu 1797-3562, 124 s.

********************************************************************
Työolobarometrista poimittua

Näkemykset työllisyystilanteen ja oman työpaikan talouden muutoksista ovat olleet pessimistisiä vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2015 noin joka kymmenes palkansaaja piti irtisanomista mahdollisena. Viidennes miehistä ja 13 prosenttia naisista uskoi, että lomautus voi osua kohdalle seuraavan vuoden aikana. Miltei kolme neljästä arvioi, että löytäisi omaa ammattia ja työkokemusta vastaavan työn, jos jäisi työttömäksi.
Työpaikkojen uudistumisvauhti on ollut viime vuosina ripeä. Vuonna 2015 noin puolet palkansaajista kertoi, että omalla työpaikalla oli vuoden aikana järjestelty tehtäviä uudelleen ja otettu käyttöön uusia työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä. Muutokset olivat vaikuttaneet omaan työhön noin kolmanneksella.
Sekä töiden organisoinnin muutokset että niiden vaikutukset palkansaajiin koskevat eniten julkisen sektorin työntekijöitä ja isoissa organisaatioissa työskenteleviä.
Toimintatapoja ja prosesseja oli kehittänyt omassa työssään noin 60 prosenttia palkansaajista. Tuotteiden ja palveluiden kehittäminen oli harvinaisempaa ja edellisvuoteen verrattuna hieman aiempaa harvempi kertoi tästä.
Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen ovat selvästi kohentuneet vuodesta 2006, mutta parin viime vuoden aikana kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2015 alle puolella palkansaajista oli hyvät osallistumismahdollisuudet, ja vajaalla viidenneksellä ne olivat heikot.
Työskentely projekti- tai työryhmissä, joissa on osallistujia eri yrityksistä tai organisaatioista, oli selvästi yleisempää kuin kolme vuotta sitten. Vuosina 2014 ja 2015 miltei 40 prosenttia palkansaajista työskenteli organisaatiorajat ylittävissä tiimeissä. Suurin osa palkansaajista, 70 prosenttia, työskenteli kuitenkin pääosin omassa työorganisaatioissa olevien kollegoiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa.
Jopa liki puolet palkansaajista käytti työssään sähköisiä työtiloja tai pikaviestintävälineitä, joten yhteistyötä tehdään usein virtuaalisesti. Vuonna 2015 joka viides palkansaaja käytti työssään sosiaalista mediaa.

********************************************************************

Työolobarometri vuodesta 1992

• Työolobarometrissa on vuodesta 1992 lähtien seurattu työelämän laadun kehittymistä palkansaajien näkökulmasta.
• Tutkimus antaa ajantasaisen kuvan muun muassa työkyvystä, töiden organisoimisesta, työaika- ja palkkausjärjestelmistä, työssä oppimisesta ja vaikutusmahdollisuuksista, syrjinnästä sekä kiusaamisesta ja väkivallasta työpaikalla.
• Lisäksi on tiedusteltu palkansaajien näkemyksiä työmarkkinoiden ja työelämän kehittymisestä.
• Tiedot kerätään syksyisin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä puhelinhaastatteluina ja tiedot voidaan yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia Suomessa.
• Vuoden 2015 barometria varten haastateltiin 1741 palkansaajaa. Vastausosuus oli 84 prosenttia netto-otoksesta.
• Vuoden 2015 barometrin kyselylomaketta uudistettiin monelta osin aikaisempiin vuosiin nähden. Mukana oli entistä tarkempia kysymyksiä muun muassa töiden organisoinnista ja yhteistyöstä sekä työnantajan tarjoaman koulutuksen vaikutuksista.

Lisätietoja: https://www.tem.fi/tyo/tyoelaman_laatu/tyoolobarometri_ja_muut_selvitykset

Muut teemajutut samasta lehdestä :