KE 1/2016, s. 18: Kiertotaloustutkimus tarjoaa mahdollisuuksia analytiikalle

Luonnonvarakeskuksen laboratoriopäällikkö Tarja Tapanila näkee elintarvikeanalytiikan tulevaisuuden vahvana: tätä osaamista tarvitaan etenkin kiertotaloustutkimuksessa.

Tarja Tapanila tähdentää, että Luonnonvarakeskus (Luke) on kiertotalouden ytimessä laboratoriotoiminta mukaan lukien, olipa kyse elintarvikkeista, alkutuotannosta, kaloista tai puusta.
− Kiertotalous tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia, ja meillä on todella monipuolista osaamista. Voimme tutkia pääkomponentteja ja sitä, mitä hyvää sivuvirroista voi saada irti, Tapanila tiivistää.
Luken tutkimusyksiköt muodostuvat ryhmistä ja tiimeistä, joiden osaamista hyödynnetään monitieteisissä tutkimusohjelmissa ja hankkeissa yhteiskumppaneiden kanssa. Tavoitteena on olla biotalouden suunnannäyttäjä.
− Ideoimme yhdessä tutkijoiden kanssa. Jos analyysiosaamista ei löydy itseltä, lähdemme etsimään sitä yhteistyökumppaneiltamme. Ei ole itsetarkoitus, että kaikki analyysiosaaminen on aina itsellä, vaan sitä myös ostetaan, Tapanila sanoo.
Hänen mukaansa elintarvikeanalytiikan ydintyö ei ole muuttunut, vaan tiimityöskentely on päinvastoin tuonut uutta näkemystä työhön laitteistojen käytössä, näytteiden esikäsittelyssä ja menetelmien soveltamisessa,
− Tiimien työskentely vaatii hienosäätöä, ja yhteistyö hakee muotoaan. Teemme sitä analytiikkaa, mitä tutkimus tarvitsee. Teemme analytiikkaa myös ulkopuolisille, mutta emme kilpaile menetelmävolyymilla eikä analyysin hinnalla, vaan projektipohjaisesti esimerkiksi isomman hankkeen kainalossa, Tarja Tapanila muotoilee.

Laboratoriotoiminnoissa synergiaa
Tapanila arvioi, että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sekä maa- ja metsätalousministeriön tilastopalvelukeskuksen (Tike) tilastotoiminnan yhdistäminen vuoden 2015 alussa on vahvistanut analytiikkaosaamista. Laboratoriotoiminnoissa on paljon synergiaa, ja samoja analyysitekniikoita voi soveltaa erilaisiin matriiseihin.
− Elintarvikeanalytiikka on hyötynyt Luken muusta analyysiosaamisesta ja päinvastoin. Käytännön hyötyjä ei vielä kaikkia tunneta, kun Luken työ on vasta alkuvaiheessa. Olemme tutustuneet toistemme toimintatapoihin ja siihen, miten sama yhdiste tai yhdisteryhmä voidaan analysoida niin monesta matriisista, Tapanila kertoo.
Hän näkee, että terveysvaikutteisiin tuotteisiin on tarjolla arvokkaita raaka-aineita, joiden hyödyntämiseen käytetään muun muassa uutto- ja fraktiomenetelmiä. Samat analyysimenetelmät soveltuvat viljan, jäkälän ja puunoksien tyvikohtien yhdisteiden sekä sivuvirtojen analysointiin. Samoja raaka-aineita voi käyttää niin elintarvikkeiden, lisäravinteiden, kosmetiikan kuin lääkkeidenkin valmistuksessa.

Irtisanomiset pakottavat uusiin toimintatapoihin
Lukella on laboratoriotoimintaa usealla paikkakunnalla: pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Jokioisilla, Rovaniemellä, Oulussa, Joensuussa, Kannuksessa, Punkaharjulla ja Suonenjoella. Jokioinen on Luken suurin laboratoriokeskittymä, ja sinne on keskittynyt myös Luken elintarvikeanalytiikka.
Vuodenvaihteessa päättyneissä yt-neuvotteluissa Luken laboratorioiden tekninen henkilökunta väheni merkittävästi, noin 40 prosenttia. Toimintamallia on pakko muuttaa.
− Vähemmällä henkilöstöllä ei voida tehdä kaikkia vastaavia laboratoriotöitä kuin aikaisemmin. Jostakin luovutaan, jotakin ostetaan tai tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa, ja toimintatapoja automatisoidaan ja kehitetään. Mutta ydinosaaminen jää, ja analytiikkaan liittyvät osaamis- ja infratarpeet lähtevät tutkimuksesta. Yhä enemmän kalliissa laitteissa ja erityisosaamisessa teemme yhteistyötä esimerkiksi yhteishankkeissa, Tapanila kuvailee.
Jokioisilla muutokset merkitsevät myös tilajärjestelyjä. Laboratorium-rakennuksesta luovutaan, ja toiminnot siirrytään Jokioisten muihin rakennuksiin kesään 2017 mennessä.
− Luken toimipaikkarakennetta uudistetaan, mutta Luke säilyy vahvana, maakunnallisena toimijana 28 paikkakunnalla: 70 prosenttia henkilökunnasta työskentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toimintamallin muutos, keskittäminen ja yhteistyön vahvistaminen yliopiston ja tutkimuslaitosten kanssa mahdollistaa aikaisempaa kustannustehokkaamman palvelutuotannon tutkimukselle, Tapanila sanoo.

Tieto laajasti käyttöön digitalisaation avulla
Luonnonvarakeskuksen kahden vanhan organisaation, MTT:n ja Metsäntutkimuslaitoksen, laboratoriotietojärjestelmät yhdistetään vuoden 2016 aikana. Tämä helpottaa esimerkiksi projektien tietojen yhdistämistä.
− Tavoitteena on tiedon läpinäkyvyys. Laajemman datan kautta voidaan muun muassa seurata laboratorion laadunohjausnäytteiden trendejä. Myös vanhalle tutkimusdatalle ja vanhoille näytteille voi löytyä uutta käyttöä analyysimenetelmien ja -osaamisen kehittyessä, Tapanila kertoo.
Kokeellisesti tutkimuksen rinnalla pyritään hyödyntämään aikaisempaa enemmän olemassa olevia tuloksia ja aineistoja, kuten seurantatietoja ja mallintamista.

Pirjo Huhtakangas

******************************************************

Ura orgaanisen analytiikan ja kromatografian parissa

Luonnonvarakeskuksen laboratoriopäällikkö Tarja Tapanila valmistui Helsingin yliopistosta (analyyttinen kemia) vuonna 1988 ja teki lopputyönsä kromatografiasta (Retention gap -esikolonnit). Hän työskenteli heti opiskelujen jälkeen määräaikaisissa tehtävissä yliopistolla ja aloitti vuonna 1989 työt Oy Keskuslaboratorio Ab:ssä (KCL).
Vuonna 2001 Tapanila siirtyi Metsäntutkimuslaitokselle, jossa hän työskenteli muun muassa laboratoriotoimintojen laatupäällikkönä.
− Olen aina tehnyt töitä orgaanisen analytiikan, kromatografian ja laatujärjestelmien parissa, hän summaa työhistoriansa.
Kun Luken laboratoriopäällikön paikka tuli auki alkuvuodesta 2015, Tapanila haki sitä ja tuli valituksi. Nykyisin hän työskentelee Vantaan Tikkurilassa Vihreä teknologia -yksikössä, jota johtaa ETT Eeva-Liisa Ryhänen.