KE 5/2010, s. 24: Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet mittavia

Elintarvikeyritykset ovat nyt tosissaan valjastamassa kylmätekniikan hukkalämpöä hyötykäyttöön säästääkseen energialaskuissa ja vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä. Potkua antavat tiukat energiatehokkuusvaateet.

Valion tekninen päällikkö Esa Mäkipelto pitää hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia suurina. Valiolla asiassa on pantu jo töpinäksi. Esimerkiksi Valion Riihimäen meijerillä on otettu tämän vuoden alussa käyttöön teollisuuslämpöpumppu, jonka avulla meijeri voi säästää viidenneksen ostettavan lämpöenergian määrästä vuosittain. Lämpöpumppu ottaa talteen ja kierrättää meijerin kylmälaitoksen kautta poistettua ylimäärälämpöenergiaa.

Lämpöpumpulla tuotettu energiamäärä on 6 400 MWh vuodessa, mikä vastaa 320 keskikokoisen omakotitalon vuosienergiatarvetta. Tähän saakka kylmälaitoksen poistama lämmin ilma on haihtunut lauhduttimien kautta taivaan tuuliin. Nyt lämpöpumppu hyödyntää lauhdutinlämmön, jota käytetään pesuveden lämmitykseen.

Koko konsernin tasolla Valio käyttää lämpöenergiaa noin 485 GWh vuodessa ja sähköä noin 215 GWh, joten säästömahdollisuuksia on paljon.

Isoja investointeja tulossa

Työuransa Osuuskunta Maitojalosteen kunnossapidon työnjohtajana vuonna 1976 aloittanut Esa Mäkipelto tunnustaa, että energia-asiat ovat olleet aina lähellä hänen sydäntään. Nykyisin hän on Valion toimipaikkojen energiavastuuhenkilöiden tukena ja vastaa koko konsernissa ns. käyttöhyödykkeiden hankinnasta ja käytön kehittämisestä.

”Energiavuotoja” etsitään nyt mittaamalla energiavirtoja sekä tarkastelemalla toimintoja ja toimintatapoja. Tavoitteena on saada hyötykäyttöön kaikki ”jäte-energiavirrat” ja säästää rahaa energiakustannuksissa.

– Vuoden 2011 aikana alkaa uutta näkyä, mutta pitää ensin löytää ne ”parhaat marjat”. Mahdollisuudet ovat mittavia, Mäkipelto vakuuttaa.

Ideana on siirtää uutta tekniikkaa ja toimintatapoja laitoksesta toiseen, mutta paikallisesti soveltaen.

– Pieniä osaprojekteja on jo tehty ja tehdään eri tehtaissa. Haemme kokemuksia tehdä suurempia ratkaisuja. Kaikki eivät ole välttämättä isoja investointeja nyt, mutta merkittäviä investointeja on lopulta tulossa, Mäkipelto tähdentää.

Kylmätekniikan mahdollisuuksia ei ole tähän mennessä suuremmin hyödynnetty energian säästämisessä, mutta nyt kaikkia energiavirtoja tarkastellaan suurennuslasilla. Kylmätekniikka onkin merkittävä kohde parantaa energiatehokkuutta ja korvata ostoenergiaa hukkalämmöllä.

– Kyse on siitä, että tehtaisiin saadaan oikeat laitteet. Se vaatii vain uudenlaista tekniikkaa ja ajattelua. Kyse on samasta asiasta kuin matalaenergiatalossa, mutta mittasuhteet ovat suuremmat, Esa Mäkipelto suhteuttaa.

Monia projekteja käynnissä

Valiolla on parhaillaan menossa monissa laitoksissa projekteja energiatehokkuuden parantamiseksi.

– Ensimmäinen vuosi menee toimintakuvion hanskaamiseen, mutta nyt hankkeet konkretisoituvat kiihtyvää vauhtia, Esa Mäkipelto sanoo.

Hän toivoo valtiolta investointitukea energiansäästöhankkeisiin. Erikseen ovat energiakatselmukset, joissa Valiolla on menossa jo toinen kierros. Valio liittyi uuteen energiatehokkuussopimukseen vuoden 2008 alussa Elintarviketeollisuusliiton kautta.

Valion eri toimipaikoissa on energiatehokkuus- ja katselmusvastuuhenkilöt, jotka varmistavat, että uusimmat, hyvät kokemukset saadaan hyödyksi heti ensi metreillä. Esa Mäkipellon mukaan henkilökunnan aktiivinen rooli näissä hankkeissa antaa paljon uutta tietoa ja terävöittää toimintaa: katselmukset laittavat tehtaan henkilökunnan miettimään uudenlaisia toimintamalleja.

Mäkipelto uskoo, että energiatehokkuussopimuksen tavoite – yhdeksän prosentin säästö vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä – on realistinen pidemmällä aikavälillä.

– Tämä vaatii paljon töitä, eikä ole yksinkertainen toteuttaa, mutta tehtaissa on kova halu kehittää toimintoja, hän vakuuttaa.

Pirjo Huhtakangas

*********************************

Euroopan paras energiatehokkuusprojekti:
Jätevedestä lämpöenergiaa tuotantoon Joensuussa

Valio ja Valion Joensuun tehtaalla työskentelevä tekninen asiantuntija Antti Sorsa on palkittu Euroopan parhaasta energiatehokkuusprojektista. Sorsan projektityö osallistui yhteiseurooppalaisen, energiatehokkuutta edistävän Energy Manager -koulutuksen projektikilpailuun keskisuurten yritysten sarjassa.

Antti Sorsan Energy Manager -koulutuksessa tekemä lopputyö liittyy lämmön talteenottoon Joensuun meijerin neutralointialtaan jätevedestä. Lämpöenergia siirretään lämpöpumpun avulla uudelleenkäytettäväksi tuotantoon. Lämpöenergian talteenotto ja kierrätys säästävät energiaa arviolta 3,1 miljoonaa kilowattituntia vuodessa, ja hiilidioksidipäästöt vähenevät 1200 tonnia vuodessa.

Investointi maksaa reilut 300 000 euroa, ja kustannussäästö on yli 100 000 euroa vuodessa. Kymmenen Energy Manager -koulutusta järjestävää maata valitsi loppukilpailun kolmeen kategoriaan yhteensä 17 projektia kaikkiaan noin 1600 projektista. Antti Sorsan työ pääsi keskisuurten yritysten sarjassa loppukilpailuun Suomen karsinnan kautta.