KE 5/2010, s. 28: Elintarvikkeiden lämpötilavalvonta sai uudet standardit

Kuluvan vuoden alussa astuivat voimaan elintarvikkeiden ja niiden säilytystilojen lämpötilan mittalaitteita koskevat uudet vaatimukset.

Komission asetuksen EY 37/2005 mukaan kaikissa yli 10 m³ pakastevarastoissa on oltava standardien EN 12830, EN 13485 ja EN 13486 vaatimukset täyttävä rekisteröintilaite, josta vaaditaan todistus. Muilla kylmätiloilla tätä vaatimusta ei vielä ole.

Standardi EN 12830 ilmoittaa, että laitevalmistajan on annettava suosituksia käytettävien apulaitteiden ominaisuuksista, jotta EN-standardin vaatimukset saavutetaan. Lisäksi säädetään, että mittausalueen on oltava aiottuun käyttöön tai käytettävään jäähdytysjärjestelmään sopiva. Mitta-alueen alarajan on oltava -25 ºC ja ylärajan vähintään +15 ºC. Lisäksi mittausalueen leveyden on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 50 K.

Vastaavasti lämpömittareita varten on annettu omat raja-arvonsa, alaraja -10 °C tai alle, yläraja +20 °C jäähdytetylle tai jäätyneelle tuotteelle. Vastaavasti pakasteelle rajat ovat -30 °C ja +15 °C. Tuotteen sisälämpötilan mittaamiselle annetaan rajoiksi -20 °C tai alle ja +30 °C tai yli. Mittausalueen leveydestä ei säädetä mitään.

Lisää tarkkuutta lämpötilan mittaamiseen

Jos laitteistossa tai lämpömittarissa on säätömahdollisuus, asetukset on lukittava siten, ettei vahingossa päästä muuttamaan niitä. Laitteen on tehtävä muutoksista loki, josta tehdyt muutokset käyvät ilmi. EN 12830 säätää lisäksi, että laitteen on tallennettava vähintään lämpötila ja mittausajankohta (kellonaika ja päiväys).

Tiedoista on myös käytävä ilmi mittauspaikka, jolla tarkoitetaan varastoa, ajoneuvoa ja vastaavaa. Tiedot on tallennettava siten, että niihin päästään käsiksi vähintään vuoden ajan. Lisäksi on annettava ohjeet sellaisista säilytysolosuhteista, joissa tiedot säilyvät. Tiedostojen varmuuskopioinnista ei mainita mitään, mutta se on syytä ottaa huomioon laitteistoa valittaessa. Laitteiden tiedot eivät saa hävitä, jos tehonsyöttö katkeaa.

Sekä EN 12830 että 13485 mainitsevat, että mikäli laitteistossa on itsenäinen tehonsyöttö, siitä on kerrottava laitteessa tai sen teknisessä dokumentaatiossa. Samoin laitteen käyttölämpötila on mainittava. Lisäksi suositellaan, että laitteessa on hälytysviesti tai merkkivalo, joka ilmaisee teholähteen (pariston tai vastaavan) vaihtotarpeen.

Markkinoilla on olemassa joukko sellaisia langattomia valvontalaitteistoja, joissa käytetään valmistajan mukaan nk. sotilasluokan paristoa. Mikäli tällaisia laitteistoja halutaan käyttää pakasteiden valvontaan, on syytä varmistua, että laitteiston tehonsyöttö ei lopu pariston hyytyessä. Olisi suositeltavaa käyttää joko erillistä virtalähdettä tai sijoittaa lähetin lämpimään tilaan.

Valmistajan on ilmoitettava toiminta-aika ilman ulkopuolista virtalähdettä vertailulämpötilassa. Samoin päätehonsyötön katketessa tietojen on säilyttävä. Valmistajan on myös ilmoitettava sen ajan pituus, jonka tiedot säilyvät suojattuina, kun päätehonlähde irrotetaan.

Teknisille ominaisuuksille vaatimukset käytön mukaan

Laitteille on asetettu IP-luokitusvaatimukset käyttöpaikan mukaan. Lievin luokka IP20 vaaditaan rekisteröintilaitteelta, joka on sijoitettu lämmitettyyn/ilmastoituun tilaan tai ajoneuvon ohjaamoon. IP55-luokituksen mukainen suojaus vaaditaan laitteilta, joita käytetään kylmissä koteloissa varastossa tai kuljetusajoneuvossa.

Samat vaatimukset koskevat kyseisten laitteiden ulkoisia antureita. Mikäli laitteistoa käytetään rakennusten tai ajoneuvojen ulkopuolella, vaaditaan IP65 -luokituksen mukainen suojaus. Sama koskee ulkopuolisia antureita, joita käytetään kylmien koteloiden sisällä. Sähköturvallisuuden varmistamiseksi laitteen on soveltuvin osin täytettävä standardin EN 61010-1 asettamat vaatimukset.

Myös toiminnallista ominaisuuksista säädetään standardissa. Valmistajan on ilmoitettava joukko teknisiä tietoja liittyen käyttöjännitteeseen, käytettävään taajuuteen ja häiriöalttiuteen erilaisille sähkömagneettisille säteilyille.

Kaksi luokkaa metrologisille ominaisuuksille

Tallennuslaitteet ja lämpömittarit on jaettu kahteen luokkaan. Luokassa 1 suurin sallittu virhe on ± 1 ºC ja resoluution on oltava ≥ 0,5 ºC. Luokan 2 vastaavat arvot ovat ± 2 ºC ja ≥ 1,0 ºC.

Tallennusvälistä kuljetuksessa määrätään, että alle 24 tunnin tallennuksissa (kuljetuksen kesto) on käytettävä viiden minuutin tallennusväliä, 15 minuuttia välillä 24 tuntia – 7 vuorokautta ja yli 7 vrk:n tallennuksissa 60 minuuttia. Varastoinnissa on aina käytettävä 30 minuutin tallennusväliä.

Laitteesta on myös ilmoitettava tallennuskapasiteetti joko tallennuksen kestona vaatimusten mukaista tallennusväliä käytettäessä tai vaihtoehtoisesti suurin tallennettava lämpötila-arvojen määrä. Lämpömittarien ja tallennuslaitteiden vasteajoista on annettu vaatimuksia erityyppisissä ympäristöissä tai erityyppisten tuotteiden lämpötilaa mitattaessa. Samoin lämpömittarit ja tallennuslaitteet on jaettu eri luokkiin käyttökohteen ja laitteen sijoituspaikan perusteella.

Laitteet on merkittävä

Lämpötilan valvonnassa käytettävät laitteet on nimettävä ja merkittävä vaatimusten mukaisesti. Nimeäminen sisältää vähintään seuraavat tiedot: viittaus EN standardiin, soveltuvuus käytettäväksi kuljetuksissa (T) tai varastoinnissa (S), soveltuvuusluokan tyyppi (A, B, C tai D), tarkkuusluokka (1 tai 2) ja mittausalue ºC.

Lämpömittareista on ilmoitettava lisäksi soveltuvuus ilman, tuotteen tai molempien mittaamiseen. Tuotteet on merkittävä siten, että niissä on edellisten lisäksi valmistajan nimi tai tavaramerkki ja tuotteen yksilöivä tunniste.

Lisäksi jokaiseen rekisteröintilaitteen kanssa käytettävään anturiin on laitettava tunniste, joista ilmenee suoraan tai epäsuoraan mahdollisuus ja olosuhteet käyttää sitä kyseisen laitteen kanssa. Vastaava vaatimus on lämpömittarien ulkoisilla antureilla.

Toiminta varmennettava säännöllisin välein

Standardissa EN 13486 määritetään rekisteröintilaitteiden ja lämpömittarien jaksottainen varmistus. Suositus on, että varmennus tehdään standardin esittämillä menetelmillä lähellä laitteen toimintaympäristöä. Suositus on, että lämpötilaero ei olisi suurempi kuin ± 5 ºC. Standardissa on myös taulukkomalleja tulosten esittämiseen.

Mikäli varmennuksessa käytetään toista mittaria, sen toiminta on myös varmennettava määräajoin (kalibroitu tarkkuusmittari). Varmennusraportissa yksilöidään käytetty menetelmä ja varmennuslaite. Varmennusväli on käyttäjän valittavissa. Siinä on otettava huomioon mm. käyttöolosuhteet. Ajoneuvojen lämpötilan rekisteröintilaitteille suositellaan varmennusta vuosihuollon yhteydessä.

Lars-Olof Lindroth
toimitusjohtaja
Larscon Oy
lars-olof.lindroth(at)larscon.fi

****************************

Vanhoja mittalaitteita voi käyttää tietyin edellytyksin

Jo käytössä oleville laitteille on mahdollista hankkia standardin mukainen hyväksyntä, jos laitteen valmistaja tai myyjä ei ole sitä tehnyt. Oleellista on, että laite on tarkoitettu lämpötilojen rekisteröintiin. Pelkästään kylmälaitosta ohjaavaan laitteistoon hyväksyntää ei ole mahdollista saada. Tämän kieltää standardi EN 12830.

Lisäksi on syytä muistaa omavalvonnan vaatimukset, joissa sanotaan, että elintarvikealan toimijan on itse hoidettava omavalvontansa. Siten pelkästään vartiointiliikkeen tai kylmälaitehuollon suorittama hälytyspäivystys ei riitä.
Vanhan laitteiston käytölle ei siten ole periaatteellista estettä, kunhan huolehditaan, että se täyttää vaatimukset. Testauksesta vaaditaan hyväksytyn laitoksen antama todistus.

***************************

Standardien pääsisällöt

• EN 12830 määrittelee rekisteröintilaitteiden ominaisuuksia.
• EN 13485 käsittelee vastaavalla tavalla lämpömittareita.
• Selkeä ero EN 12830 – ja 13485 -standardien välillä on kohde. Ensin mainittu kattaa lämpötilojen valvontaan käytettävät rekisteröintilaitteet, joita käytetään jäähdytetyn tai pakastetun ruuan varastoinnissa tai kuljetuksissa. Standardi määrittelee tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet laitteille, jotka mittaavat säilytysolosuhteen ilman lämpötilaa.
• EN 13485 määrittelee tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet kaikentyyppisille lämpömittareille (elektroninen tai mekaaninen) käytettäväksi jäähdytetyn/pakastetun ruuan kuljetuksessa, varastoinnissa ja jakelussa.
• EN 13486 on selkeästi mittalaitteiden toiminnan varmistuksesta annettu standardi, jossa määritellään varmennuksen suoritus.
• EN 13486 pitää sisällään varmistusmenettelyn ilman ja tuotteen lämpötilamittaukseen tarkoitetulle lämpötilarekisteröintilaitteelle ja lämpömittareille, jotka on tarkoitettu käytettäväksi jäähdytetyn, pakastetun (syvä/pikajäädytetty ei esiinny meidän lainsäädännössämme) ja jäätelön kuljetuksessa, varastoinnissa ja jakelussa ja jotka noudattavat standardeja EN 12830 ja EN 13845.
• Testaus kohdistetaan valvontalaitteissa (EN 12830) koko rekisteröintilämpötila-antureihin. Käyttökohdetta (varasto, kuljetus tai jakelu) ei nimetä.
• Testausmenetelmät, joilla vaatimuksenmukaisuus todetaan, on myös määritelty. Samoin EN 13485 määrittelee lämpömittarien osalta vastaavat seikat käsittäen koko lämpömittarin (osoitinlaite-anturi). Anturi voi olla laitteeseen integroitu tai ulkoinen.
• Rekisteröintilaitteen käyttämien lämpötilan mittausmenetelmien tulee olla riippumattomia jäähdytysjärjestelmää ohjaavista lämpötilanilmaisimista. Tämä on aiheuttanut melko kiivastakin keskustelua.
• Jos ohjausjärjestelmän yhteydessä on lämpötilanvalvontaosio, toiminnallinen erillisyys on pystyttävä osoittamaan. Ohjaava ja mittaava anturi eivät saa olla samassa osassa järjestelmää. Standardi EN 12830 ilmoittaa asian selkeästi.