KE 6/2010, s. 28: Elintarvikealan opetus kehittyy kansainvälisenä yhteistyönä

Kansainvälistyminen on elintarvikealan opetuksen kehittämisen kulmakiviä, samalla kun etsitään uusia innovatiivisia opetusmenetelmiä. Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitos on ollut jo vuosia Suomen ja Helsingin yliopiston edustajana eurooppalaisessa elintarviketieteiden opetusta käsittelevässä verkostossa.

Kansainvälinen yhteistyö alkoi 1990-luvun lopussa Socrates-ohjelman FOODNET-verkostona, jonka koordinaattorina toimi professori Elisabeth Dumolin (ENSIA, Ranska). FOODNETissä oli mukana 52 eurooppalaista yliopistoa ja 28 ns. muuta partneria (tutkimuskeskuksia, ammatillisia yhdistyksiä ja yrityksiä).
Työskentely tapahtui kuudessa työryhmässä, joiden teemat olivat: tutkintovaatimusten kehittäminen, jatkuva koulutus, tutkijankoulutusohjelmat, henkilökohtaisten taitojen kehittäminen, opetuksen arviointi ja kielten opetus.
Työryhmien tehtäväksi oli määritelty silloisen tilanteen kartoittaminen Euroopassa, parantamista vaativien alueiden esille tuominen tai uusien ideoiden esittäminen sekä suunnitelmien valmistelu ongelmien ratkaisemiseksi.

Tutkinnot Euroopassa ovat yhtenäistyneet

Kartoitustutkimusta tehtiin kyselykaavakkeilla, jotka lähetettiin osallistujatahoille. Yhteenvetoja ja tilannekatsauksia esitettiin yleiskokouksissa, joita oli kaksi vuodessa. Työryhmät työstivät aiheitaan kokouksissa ja ideoivat jatkotoimenpiteitä.
Yllättävää oli havaita, miten erilaisia yliopistotutkintoja Euroopassa oli ennen Bolognan prosessin (1999–2010) toteuttamista. Tutkinnot poikkesivat toisistaan sekä mitoitukseltaan että sisällöltään. Oli ilmeistä ja ymmärrettävää, että yliopistot olivat laatineet tutkintovaatimukset omista lähtökohdistaan ja oman maansa tarpeisiin. Bolognan sopimuksen mukaisestihan kandidaatin tutkinto vie kolme vuotta ja maisterin tutkinto kaksi vuotta. Useimmat eurooppalaiset yliopistot toteuttavat nyt tätä mitoitusta.

Kun sekä kandidaatin, maisterin että tohtorin tutkintoihin sisältyvä opetustarjonta selvitettiin annetulla tavalla luokiteltuna ja siitä muodostettiin verkkotiedosto, tavoitteena oli edistää opiskelijoiden liikkuvuutta antamalla tietoa elintarvikeopetuksen tarjonnasta ja laajuudesta Euroopan yliopistoissa.
Tutkijankoulutusta käsittelevä työryhmä kokosi osallistujatahojen elintarviketieteiden jatko-opiskelijoiden väitöskirjatöiden aiheet tiedostoksi ja järjesti viikon jatko-opiskelijakokouksia, joissa opiskelijat esittelivät omaa tutkimustaan. Kokouksissa käsiteltiin erilaisia jatko-opiskeluun liittyviä teemoja ja niihin sisältyi ekskursioita teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin. Pari ABS-tutkijakoululaista osallistui ko. kokouksiin.

Opintojen arviointia käsittelevä ryhmä halusi mm. varmistaa, että osallistujatahojen opinto-oppaisiin tuli heti paikallisen mitoituksen rinnalle European System of Credits (ECTS), jossa koko lukuvuosi vastaa 60 creditiä. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa valmistettiin vuonna 2000 englanninkielinen opinto-opas, jossa oli myös ECTS-opintopisteet. Tuolloin suomenkieliseen opinto-oppaaseen tuli vain muuntokerroin 1,5 opintoviikon muuttamiseksi ECTS:ksi.

Henkilökohtaisia taitoja korostetaan

Henkilökohtaisten taitojen kehittämistä ammatillisen osaamisen karttumisen ohessa pidettiin FOODNETissä tärkeänä. Opinto-oppaisiin suositeltiin sisällytettäväksi kurssikuvauksen lisäksi myös kuvaus siitä, mitä taitoja (ongelman ratkaisutaito, ryhmässä työskentely, ryhmän vetäminen, suullinen esitys, raportointi, tietotekniikan soveltaminen jne.) kurssi kehittää. Tähän suuntaan kurssikuvaukset ovat vuosikymmenen aikana muuttuneetkin opetusmenetelmien monipuolistuessa.
FOODNET julkaisi opettamisen käsikirjan1, johon koottiin kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten henkilökohtaisten taitojen kehittämistä on integroitu tieteellisiin ammattiopintoihin.

Yhteistyö jatkui vuoden 2002 lokakuusta alkaen ISEKI-Food-verkostona, jota koordinoi professori Cristina Silva (Escola Superior de Biotecnologia) Portugalista. Nyt työryhmät keskittyivät eurooppalaisten elintarvikeopintojen laadun varmistamiseen, elintarvikeopintojen tutkintovaatimusten yhtenäistämiseen (tuning) ottaen huomioon turvallisuus- ja ympäristökysymykset, elintarvikeopetuksen opetusmateriaalien ja -menetelmien kehittämiseen, elintarviketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen sekä teollisuuden välisen synergian edistämiseen ja vuorovaikutuksen luomiseen suuren yleisön ja kuluttajien kanssa.

Nimensä mukaisesti ISEKI-Foodin (Integrating Safety and Environmental Knowledge Into Food Studies) yhtenä päätavoitteena on ollut sellaisten tutkintovaatimusten kehittäminen eurooppalaisiin elintarviketieteiden ja teknologian yliopistotutkintoihin, että ne sisältävät myös turvallisuus- ja ympäristöaiheita.

Opetusmateriaalin laatuun panostetaan

Eurooppalaisten elintarvikeopintojen laadun varmistamiseksi on yhdessä mietitty minimivaatimuksia erilaisille opinnoille tutkinnoissa. On kerätty tietoa eri maiden käyttämistä akkredointijärjestelmistä ja vertailtu niitä keskenään. Tavoitteena ovat ohjeet elintarvikeopetuksen akkredoinnin laadunvarmistamiseksi EU-tasolla.
Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittämiseksi on koottu tietokanta olemassa olevasta opetusmateriaalista ja -menetelmistä elintarviketurvallisuuden ja ympäristöasioiden opetuksessa (www.iseki.anet.at). Myös muuta opetusmateriaalia (kuvia, diagrammeja, malliesimerkkejä, simulaatioita, verkkokursseja) tuotetaan (ISEKI Database on free learning objects).

ISEKI-verkosto on tuottanut myös tiedostot tärkeimmistä laboratorio- ja prosessilaitteista (ISEKI Database on Laboratory Equpment; ISEKI Database on Pilot Plants) sekä tiedoston elintarviketieteen asiantuntijoista (ISEKI Database on Experts in Food Science and Engineering (http://www.esb.ucp.pt/foodexperts/) yhteistyön tehostamiseksi ja osaamisen jakamiseksi. Tiedosto eurooppalaisista elintarviketieteen ja -teknologian tutkinnoista on myös saatavilla (ISEKI Database in Food Science and Engineering in Europe).

Tärkeä osa ISEKI-Foodin toimintaa on ollut oppikirjojen tuottaminen. Niitä julkaistaan sarjana ISEKI Book Series. Sarjaa julkaisee Springer. Sarjassa on ilmestynyt toistaiseksi kuusi volyymia (http://www.springer.com/series/7288).

Nuorten kiinnostusta herätellään

Yksi ISEKIn työryhmistä on pohtinut, miten tavallisen kuluttajan elintarviketietämystä voitaisiin parantaa ja miten ruoka-aiheiden kiinnostavuutta lisätä. Erityisesti nuorten kiinnostuksen kasvattamiseen halutaan panostaa, sillä elintarvikeopintojen kiinnostavuus on ollut vähenemässä kaikkialla Euroopassa. Food-Info-verkkosivut (www.FOOD-INFO.net) ovat syntyneet tähän tarpeeseen.
FOOD-INFOsta löytyy tietoa elintarvikkeista ja elintarvikeprosesseista sekä englanniksi että usealla muulla kielellä, jotain myös suomeksi. Nuoria on ajateltu myös Food Science Podcasteissa, web-videoissa, joissa Dr. Kiki esittelee elintarvikeprosesseja ja -reaktioita tuoreella tavalla (https://www.iseki-food.net/drupal/teaching_material).

ISEKI-Food Association (IFA) perustettiin 2005 varmistamaan ISEKI-verkoston jatkuvuutta. Siihen voi liittyä henkilöjäsenenä, myös organisaatioiden ja laitosten jäsenyys on mahdollista (https://www.iseki-food.net). Tällä hetkellä IFA:ssa on yli 150 jäsentä 29 Euroopan ja 19 Euroopan ulkopuolisesta maasta.

Elintarvikeopetuksen yhteistyö on laajentunut globaaliksi ISEKI-MUNDUS -projektin myötä. Eurooppalaista yhteistyökokemusta ja opetuksen laadunvarmistusjärjestelmää hyödynnetään muilla mantereilla samalla, kun pyritään entistä laajempaan elintarvikeopetuksen kansainvälistymiseen ja innovatiivisten opetusmenetelmien kehittämiseen.

Lea Hyvönen
professori emerita
Helsingin yliopisto
lea.hyvonen(at)helsinki.fi

1Personal Skills: An Integrated Component of Food Science Courses. Application of the ”active learning” paradigm (Eds M. Walters & R. Pawsey) Socrates Thematic Network Project in Food Studies, 2001.