KE 4/2010, s. 64 Kotimaiset marjat voivat vähentää maksan rasvoittumista

Kotimaisilla marjoilla voidaan ehkäistä lihavuuteen liittyvää rasvamaksaa. Uusien tutkimustulosten mukaan maksan rasvoittumisastetta kuvaava ALAT-arvo laskee lähes neljänneksellä, kun syö päivittäin 163 grammaa marjoja.

Tekesin merkittävältä osin rahoittamassa projektissa selvitettiin suomalaisten marjojen ja teollisesti valmistettujen marjatuotteiden kykyä ehkäistä lihavuuteen liittyvien sairauksien riskiä. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitos, Turun yliopiston kliinisen laitos, Turun Ammattikorkeakoulu sekä seitsemän kotimaista elintarvikealan yritystä.

Tutkittaviksi rekrytoitiin 61 vapaaehtoista, lievästi ylipainoista naista, jotka jaettiin satunnaisesti kahteen erilaiseen ryhmään viideksi kuukaudeksi. Molemmille ryhmille annettiin yleinen ohjeistus terveellisten elämäntapojen noudattamiseksi. Ainoa ero ryhmien välillä oli, että marjaryhmälle jaettiin marjatuotteita päivittäin nautittaviksi osana normaalia ruokavaliota energian saannin kasvamatta. Marjatuotteissa oli käytetty mustaherukkaa, tyrniä, puolukkaa ja mustikkaa niin, että päivittäinen marja-annos näistä tuotteista oli yhteensä 163 grammaa.

Koehenkilöt nauttivat marjoja pakastemarjoina, öljyinä, kuivattuna, jauhettuna, leipään leivottuna ja mehuina. Molempien ryhmien tutkittavista otettiin verinäytteet sekä ennen tutkimusta että sen jälkeen, ja verinäytteistä analysoitiin erilaisia lihavuuteen liittyvien sairauksien riskitekijöitä. Lisäksi tutkittavien kehonkoostumusta ja verenpainetta tarkkailtiin tutkimuksen aikana.

Maksan rasvoittumisastetta kuvaavan ALAT-arvon havaittiin tutkimuksen aikana laskeneen marjaryhmässä 23 % (lähtöarvo 20 U/L, loppuarvo 16 U/L, normaali vaihteluväli on 10–45 U/L). Ryhmässä, joka ei saanut marjatuotteita, muutosta ALAT-arvossa ei havaittu. Marjaryhmässä havaittiin lievästi suotuisia muutoksia myös muissa mitatuissa arvoissa, kuten verenpaineessa ja vyötärönympäryksessä, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ei näissä muuttujissa ollut.

ALAT-arvon laskua voidaan pitää maksan terveyden ja toiminnan kannalta merkittävänä tuloksena. Koska kyseessä on kuitenkin suhteellisen pienestä aineistosta saatu tulos, lisätutkimukset ovat tarpeen. Tutkimuksen perusteella voidaan silti päätellä, että päivittäin monipuolisesti eri marjoja sisältävä ruokavalio vaikuttaa suotuisasti maksan aineenvaihduntaan.

Vyötärölihavuus rasvamaksan yleisin syy

Rasvamaksan yleisin syy on vyötärölihavuus. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Rasvamaksan voi hankkia myös ahkeralla alkoholinkäytöllä, mutta suuremmaksi ongelmaksi väestötasolla on muodostumassa nimenomaan ei-alkoholiperäinen rasvamaksa.

Maksan rasvoittumisen tärkeästä roolista tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä on viime vuosina saatu lisää näyttöä, mutta toimivia hoitokeinoja on hyvin vähän. Painonhallinnalla ja liikunnalla on positiivinen vaikutus, samoin kuin gliatsonihoidolla (sokerilääkehoidolla), mutta interventiokokeita erilaisten ruokavalioiden tai elintarvikkeiden vaikutuksesta maksan rasvoittumiseen ei ole juurikaan tehty. Siksi tämä uusi tutkimustulos marjojen suotuisista vaikutuksista on merkittävä.

Tutkimus antoi viitteitä siitä, että ruokavalion sisältämien tuotteiden valinnalla ylipäätään on merkitystä maksan rasvoittumiseen, vaikka kokonaisenergiansaanti pysyisi samana. Lisäarvoa tutkimustulokselle tuo se, että positiivisen vaikutuksen omaavat elintarvikkeet olivat suomalaisia marjoja, jotka ovat turvallisia ja kaikkien saatavilla jokamiehenoikeuksien nojalla. Marjat ovat myös potentiaalinen suomalaisen tuotekehitystyön kulta-aitta, sillä erilaisten terveellisten marjapohjaisten välipala- ja muiden tuotteiden kehittäminen sekä kotimaan että ulkomaiden markkinoille on todellinen mahdollisuus.

Nyt raportoidussa tutkimuksessa mukana olleet henkilöt olivat terveitä, mutta teoriassa voisi ajatella myös esimerkiksi tyypin 2 diabeetikkojen hyötyvän marjoista. Tämän vuoksi olisikin mielenkiintoista tehdä jatkotutkimuksia myös diabeetikoilla. Emme tiedä, millä mekanismilla marjat vaikuttavat maksan rasvoittumisen vähenemiseen, joten myös vaikutusmekanismeja tulisi tulevaisuudessa tutkia. Ensimmäinen jatkotutkimus on jo meneillään, ja siinä perehdytään mahdollisiin eroihin käyttämiemme marjojen vaikutuksissa. Jatkotutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä 2010.

Henna-Maria Lehtonen, FM
tutkija
henna-maria.lehtonen(at)utu.fi

Jukka-Pekka Suomela, FT
projektipäällikkö
jukka-pekka.suomela(at)utu.fi

Biokemian ja elintarvikekemian laitos
Turun yliopisto

Muut teemajutut samasta lehdestä :