50 Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta

Fruktoosia eli hedelmäsokeria on valmistettu Suomessa tänä vuonna 40 vuotta. Alkujaan diabeetikkojen sokerina tunnettu hedelmäsokeri on saavuttanut suosiota myös maailmalla alhaisen GI-arvonsa takia.
Tänä päivänä hedelmäsokeri on laajalti käytössä teollisuudessa mm. urheilujuomien sekä maustettujen vesien makeuttajana. Myös kotitaloudet ovat löytäneet hedelmäsokerin.

Fruktoosin eli hedelmäsokerin valmistus aloitettiin Suomessa vuonna 1968 Suomen Sokeri Oy:n Kotkan tehtaalla. Silloinen Suomen Sokeri Oy oli päättänyt panostaa sokerikemiallisten tuotteiden, kuten fruktoosin, sorbitolin ja ksylitolin valmistukseen. Erikoismakeuttajiin keskittyminen olikin selvä käännekohta Kotkan tehtaalle, joka oli aiemmin keskittynyt perinteisen sokerin valmistukseen.
Ensimmäisenä Kotkan tehtaalla aloitettiin hedelmäsokerin ja glukoosin eli rypälesokerin valmistus ja muutamaa vuotta myöhemmin mm. ksylitolin valmistus. Sakkaroosin valmistus päättyi vuonna 1973, ja näin tehdas muuttui perinteisestä sokerinpuhdistamosta erikoismakeuttajien tuotantolaitokseksi. Tehdas on nykyisin tanskalaisen Danisco A/S:n omistuksessa ja nimeltään Danisco Sweeteners Oy:n Kotkan tehdas. Nykyisin tehtaan tuotanto keskittyy fruktoosin ja ksylitolin valmistukseen.

Suomalainen innovaatio

Sekä fruktoosin että ksylitolin tuotantotekniikat kehitettiin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa Suomen Sokerissa. Fruktoosin tuotantoteknologia perustuu lähinnä kemian erityismenetelmiin, kuten kromatografiseen erotukseen, hydraukseen, kiteytykseen ja ioninvaihtoon.
Fruktoosin teolliset valmistusmenetelmät kehitettiin juuri Suomessa, eli voidaan puhua kotimaisesta innovaatiosta. Yhtiö on jatkanut sekä näiden että uusien teknologioiden kehitystä aina tähän päivään saakka pitääkseen tuotantoprosessinsa kilpailukykyisenä.
Fruktoosin terveysvaikutuksiin liittyvät laajemmat tieteelliset tutkimukset aloitettiin myös 1970-luvun alussa mm. Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella. Fruktoositutkimuksen uranuurtajia Suomessa olivat emeritusprofessori Pekka Koivistoinen sekä professori Lea Hyvönen. Viime vuosina fruktoosin tieteellisenä asiantuntijana on ollut muun muassa LT Tommi Vasankari, joka nykyisin toimii UKK instituutin johtajana.

Hedelmäsokeri on puhdas luonnontuote

Hedelmäsokeri on puhdas luonnontuote ja samalla makein luonnon oma sokeri. Sitä on runsaasti esimerkiksi hunajassa ja myös melkein kaikissa makeissa marjoissa sekä hedelmissä. Suomessa hedelmäsokeri valmistetaan kotimaisesta sokerijuurikkaasta, ja sitä voidaan käyttää ruoanlaitossa, leivonnassa, juomissa ja säilönnässä.
Hedelmäsokeri on parhaimmillaan ruokien ja marjojen omien makujen korostajana, ja sen aistittavissa oleva makeus vaihtelee käyttökohteesta ja rakennemuodosta riippuen. Makeimmillaan fruktoosi on sellaisenaan kiteisenä sekä jäähdytettyinä nautittavissa happamissa marja- ja hedelmäpohjaisissa juomissa ja ruoissa.
Fruktoosilla ei ole sivu- tai jälkimakuja, mutta sillä on kyky peittää kitkeriä ja metallisia makuja sekä esimerkiksi keinomakeuttajien jälkimakuja. Se voimistaa erityisesti marjojen ja hedelmien omaa aromia sekä kanelin, vaniljan ja suklaan makua.
Hedelmäsokeri on ns. hidas hiilihydraatti (matala GI 19) ja auttaa jaksamaan pidempään, sillä se imeytyy vereen hitaammin kuin tavallinen sokeri tai glukoosi. Se ei aiheuta nopeita muutoksia verensokeriarvoissa ja pitää näläntunteen poissa pidempään kuin tavallinen sokeri. Vaikka hedelmäsokerin kalorimäärä on sama kuin tavallisen sokerin, jää kokonaiskalorimäärä alhaisemmaksi, koska makeutensa ansiosta hedelmäsokeria tarvitaan vähemmän kuin tavallista sokeria.

Suomalainen fruktoosi menestyy

Hedelmäsokeria myydään maailmanlaajuisesti teollisuudelle Fructofin® -tuotenimellä. Kuluttajille sitä myydään Fruisana -tuotenimellä Suomessa, Britanniassa, Australiassa ja Japanissa.
Fruktoosin vienti aloitettiin heti 70-luvun alussa, ja nykyään Kotkan tehtaan fruktoosituotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. Ensimmäisten vientimaiden joukossa oli Saksa, joka on edelleen yksi tärkeimmistä fruktoosin vientimaista Euroopassa Ranskan ja Italian lisäksi.
Tärkein fruktoosin vientialue on EU, jossa asiakkaat edellyttävät geneettisesti muuntelemattomia raaka-aineita. EU:n laajentuessa on viennin määrä tälle alueelle kasvanut edelleen. Euroopan ulkopuolisista maista Fructofinin® myynti on ollut hyvin menestyksekästä Sveitsissä, Japanissa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa.
Fructofinin® markkinoinnin alkutaipaleella tärkeimmät asiakkaat olivat erikoistuneet diabeetikoille sopiviin tuotteisiin. Tämä johtui siitä, että fruktoosin metabolia on insuliinista riippumatonta. Nykyisin markkinat ovat laajentuneet huomattavasti tämän perinteisen alueen ulkopuolelle.
Tänä päivänä fruktoosin valintaan makeuttajaksi vaikuttaa erityisesti se, että se on makeampaa kuin tavallinen sokeri. Fruktoosin etuja ovat myös synergia muiden makeuttajien kanssa, maku, makeusprofiili, alhainen GI sekä teknologiset syyt, kuten hyvä liukenevuus esimerkiksi teollisuuden käyttämissä marja- ja hedelmätuotteissa.
Fructofin® on myös suosittu energianlähde urheilujuomissa ja nykyisin hyvin suosituissa vitaminoiduissa ja maustetuissa (flavoured/functional waters) vesissä. Fruktoosin makeusprofiili soveltuukin erinomaisesti juuri näihin tuotteisiin.

Hyvä yhteistyö siivittänyt menestystä

– Danisco Sweetenersin yhteistyö teollisuuden ja yliopistojen kanssa on ollut menestyksekästä. Yhtiö on kehittänyt fruktoosia sisältäviä tuotteita ja osallistunut aktiivisesti terveyttä edistävien trendien markkinointiin, kertoo Business Director Mika Koivistoinen.
– Hyvänä esimerkkinä tästä on Fruisana-hedelmäsokerin vähittäismyynti Australiassa, jossa tärkeä markkinointikonsepti on maassa nykyisin yleisesti käytössä oleva GI-logo. Logon kehittivät Sydneyn yliopiston tutkijat. Daniscon Fruisana oli ensimmäisiä laajassa jakelussa olevia tuotteita, joka läpäisi vaadittavan testin ja sai käyttöönsä alhaisen GI:n logon.
Myös Aasian yleistyvä diabetesongelma on lisännyt fruktoosin kysyntää. Esimerkkimaana Koivistoinen mainitsee Korean, jossa GI-konsepti on tullut hyvin tunnetuksi kamppailussa maan kasvavaa diabetesongelmaa vastaan.
– Danisco Sweeteners on kehittänyt Koreassa Fructose GI19®-logon, joka on tänä päivänä hyvin näkyvissä supermarkettien hyllyillä tärkeimpien juoma- ja meijerituotteiden pakkauksissa. Jokainen tuote, joka saa luvan logon käyttöön, on itsenäisen korealaisen tutkimuslaitoksen testaama ja hyväksymä, kertoo Mika Koivistoinen.

Teksti: ETM Mia Mahkonen

Lisätietoja:
Danisco Sweeteners Ltd
Business Director, KTM,
Mika Koivistoinen
mika.koivistoinen (at) danisco.com

Myyntipäällikkö, ETM,
Mia Mahkonen,
Danisco Sweeteners Oy
mia.mahkonen (at) danisco.com
www.fruisana.com
www.fructofin.com