46 Tutkittuja tuotteita painonhallinnan tueksi

Painonhallintaan kaivataan kipeästi uusia keinoja lihavuuden ja sen liitännäissairauksien yleistyessä maailmanlaajuisesti kovaa vauhtia. Elintarviketeollisuudella on osaltaan mahdollisuus vaikuttaa suotuisasti näiden ongelmien vähentämiseen kehittämällä markkinoille painonhallintaa tukevia tuotteita.
Perinteisesti laihdutukseen ja painonhallintaan liitettävät tuotteet ovat olleet ns. kevyttuotteita/energiapitoisuudeltaan vähennettyjä tuotteita, joissa tuotteen kokonaisenergiasisältö on vähintään 30 % pienempi vastaavaan muuhun tuotteeseen verrattuna. Näitä tuotteita ruokavalioon sisällyttämällä on mahdollista pienentää ruokavalion energiamäärää, olettaen tietenkin, että ruokavalio pysyy muuten muuttumattomana.
Vaihtoehtoinen lähestymistapa aiheeseen on kehittää tuotteita, joiden koostumusta ja/tai rakennetta muokkaamalla lisätään niiden aikaansaamaa kylläisyyttä. Täten ne saattavat vaikuttaa muun syödyn ruoan määrään ja ruokavalion energiamäärään.

Kylläisyydestä tulossa uutta tietoa

Minkälaiset tuotteet voisivat sitten olla potentiaalisia kylläisyyteen liittyvien terveysväittämien suhteen? Vastauksen löytymiseksi tutkimus eri ravintoaineiden, elintarvikkeen rakenteen ja olomuodon ja kylläisyyden välisistä yhteyksistä on erittäin aktiivista. Elintarvikkeiden aiheuttamaa kylläisyysvaikutusta voidaan mitata eri tavoin.
Kylläisyydessä tapahtuvia muutoksia esimerkiksi tietyn tuotteen nauttimisen jälkeen voidaan mitata koehenkilöiden antamien subjektiivisten arvioiden perusteella (Kuva). Tämän sijaan tai lisäksi voidaan mitata seuraavalla aterialla tai muun päivän aikana nautittua energiamäärää, eli koettaa saada esiin kylläisyyteen liittyvien tuntemusten mahdollinen vaikutus muuhun ruokailuun. Oletuksena on, että kylläisyyttä paremmin aikaansaava tuote vähentää myös seuraavilla aterioilla nautittua energiamäärää ja voisi näin auttaa painonhallinnassa.
Vastaavasti verestä voidaan mitata syömisen säätelyyn liittyvien yhdisteiden vapautumista kiinnostuksen kohteena olevan tuotteen tai aterian nauttimisen jälkeen. Useat syömisen aikana ja sen jälkeen ruoansulatuskanavasta vapautuvat yhdisteet vaikuttavat syömisen säätelyyn. Nautitun ruoan tai juoman koostumus vaikuttaa siihen, mitä yhdisteitä ja kuinka suurissa pitoisuuksissa aterian jälkeen elimistössä vapautuu.
Viime aikoina tutkittuja yhdisteitä ovat olleet mm. greliini, peptidi YY ja GLP-1 (glukakonin-kaltainen peptidi 1). Tutkituista yhdisteistä GLP-1 ja peptidi YY liittynevät aterioiden välillä koetun kylläisyyden tunteen muodostumiseen. Molemmat hidastavat mahalaukun tyhjenemisnopeutta ja suoliston liikkeitä.
Greliinin vaikutus on sen sijaan niille vastakkainen. Veren greliinipitoisuus tyypillisesti lisääntyy ennen syömistä ja vähenee pian syömisen jälkeen. Greliinin onkin todettu lisäävän ruokahalua ja vaikuttavan syömisen aloittamiseen.
Lopullisesti syömisen säätely tapahtuu aivoissa, jonne näidenkin yhdisteiden vaikutus välittyy. Mitään tiettyä yhtä biomarkkeria, joka kuvaisi tätä monimutkaista säätelytapahtumaa, ei ole kuitenkaan vielä löydetty.

Kuidulla ja proteiineilla vahvin näyttö

Ruoan komponenteista kuidulla ja proteiinilla on tämänhetkisen tietämyksen mukaan vahvin näyttö niiden yhteydestä kylläisyyteen ja painonhallintaan. Eri kuitutyyppien välillä on kuitenkin suuria eroja.
Liukoisten, viskoosiutta tuottavien kuitujen (esim. betaglukaani kaurasta) ja ei-liukoisten kuitujen (esim. vehnälese, ruiskuitu) yhteys kylläisyyteen ja painonhallintaan on vahva, kun taas tutkimusnäyttö liukoisten, ei-viskoosien kuitujen (esim. polydekstroosi) kylläisyysvaikutuksista on vielä vähäinen.
Kuidun viskoosiutta eli sakeutta tuova ominaisuus näyttää olevan oleellinen kylläisyysvaikutusten suhteen, mutta se ei yksinomaan tunnu selittävän kylläisyysvaikutusta.
Myös runsasproteiinisen ruokavalion on useissa tutkimuksissa osoitettu lisäävän kylläisyydentuntemuksia ja auttavan painonhallinnassa. Eri proteiinilähteiden kylläisyysvaikutuksessa voi olla myös eroja, ei kuitenkaan välttämättä niin selviä kuin eri kuitujen välillä. Tutkimustietoa ei ole kuitenkaan vielä tarpeeksi siitä, kuinka paljon kuitua tai proteiinia pitää vähintään olla nautittavassa annoksessa tuotetta, jotta haluttu kylläisyysvaikutus saataisiin aikaiseksi.
Myös elintarvikkeen rakenne ja olomuoto vaikuttavat kylläisyysvasteeseen. Juomien on todettu pitävän huonommin kylläisyyttä kuin kiinteiden elintarvikkeiden. Tämän vuoksi runsas sokeripitoisten virvoitusjuomien yleistynyt käyttö saattaa joidenkin tutkimusten mukaan liittyä osaltaan jopa lihavuuden esiintyvyyden kasvuun; elimistö ei ”tunnista” niistä tulevaa energiaa, eikä kylläisyyden tunne lisäänny niitä nautittaessa yhtä tehokkaasti. Energiapitoisten juomien runsas nauttiminen helposti lisää päivittäistä energiansaantia, jos muusta syödystä ruoasta saatu energiamäärä pysyy muuttumattomana juomien kulutuksesta huolimatta.
Millainen olisi sitten kylläisyysominaisuuksien suhteen potentiaalinen tuote? Todennäköisesti tuote sisältäisi kohtuullisesti energiaa suhteessa sen annoskokoon ja siinä olisi runsaasti proteiinia ja kuitua. Tuotteen tulisi tietenkin olla myös maultaan hyväksyttävä ja helppo käyttää.

Marika Lyly
tutkija
VTT
marika.lyly (at) vtt.fi