45 Tutkija toivoo: Marjojen tuotekehitykseen rohkea ote

Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Iris Erlund perää marjojen tuotekehitykseen rohkeaa otetta ja uusia innovaatioita.
− Mustikasta ja muista suomalaisista villimarjoista voisi tehdä yhä vahvemman osan hyvinvointitrendiä ja jopa kulttuurimatkailua.

Mustikan ja muiden kotimaisten marjojen syönti näyttää tuoreen Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan edistävän sydämen ja verisuoniston hyvinvointia. Marjojen nauttiminen muun muassa laski verenpainetta ja lisäsi hyvän kolesterolin pitoisuutta veressä. Suuruudeltaan vaikutukset olivat sitä luokkaa, että toteutuessaan ne laskisivat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Kansanterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui 72 keski-ikäistä miestä ja naista, joilla oli kohonnut verenpaine tai muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.
– Marjojen vaikutuksista ihmisen terveyteen on vain vähän tieteellistä näyttöä, tutkimuksia on tehty niukasti. Esimerkiksi tuoreen mustikan vaikutuksia on tutkittu vähän, enemmän on tutkittu mustikkauutetta sisältäviä lisäravinteita, erikoistutkija Iris Erlund sanoo.
Kansanterveyslaitoksen kliininen tutkimus kesti kaksi kuukautta. Koehenkilöt arvottiin kahteen ryhmään, joista toinen nautti erilaisia marjoja ja marjatuotteita, toinen verrokkituotteita. Tutkimuksen alussa ja lopussa koehenkilöiltä mitattiin verenpaine ja heidän veri- ja virtsanäytteistään mitattiin marjojen käytön merkkiaineita.

Ihmisen elimistö ei ole koeputki

Marjoissa on paljon polyfenoleja, joista tunnetuimpia ovat flavonoidit. Koeputkitutkimukset ja eläinkokeet ovat jo osoittaneet, että nämä aineet voivat olla biologisesti aktiivisia.
Tällaista aktiivisuutta on esimerkiksi antioksidantti-aktiivisuus, eli marjojen syönti saattaa ehkäistä rasvojen hapettumista, mikä vuorostaan edistää verenkiertoelimistön hyvinvointia.
– Koeputkikokeiden ongelma on kuitenkin siinä, että erilliset aineet voivat vaikuttaa jollakin tavalla koeputkessa, mutta sama ei välttämättä päde ihmisen elimistössä. Eli koeputkikokeista ei voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Erlund täsmentää.

Mustikka mainio paketti

Mustikan antosyaanit antavat marjalle sen tyypillisen sinisen värin. Antosyaanit ovat polyfenolien yksi alaryhmä ja yhdenlainen flavonoidi. Lisäksi mustikassa on muun muassa prosyanidiineja ja fenolihappoja.
Mustikassa on myös kohtuullisesti E-vitamiinia ja liukoista kuitua. Yleisesti ottaen kuitu on siitä merkittävää, että se tasaa verensokerin nousua. Tätä tietoa muun muassa diabeetikot ovat hyödyntäneet jo pitkään.
Marjassa on myös paljon C-vitamiinia. Kuitua ja vitamiineja voi tosin saada suurempina pitoisuuksina muista ravintolähteistä.
– Silti suhteutettuna energiasisältöön mustikka on hyvä lähde. Parasta mustikassa on juuri se, että se on niin hyvä paketti, siinä ei ole mitään huonoa.

Kevennä marjoilla

Lisää ihmisillä tehtyjä tutkimuksia tarvittaisiin, se on tuoreella marjatutkimuksella varmistettu.
– Jossain vaiheessa saamme ehkä selville esimerkiksi mustikan yksittäisten ainesosien vaikutukset ja salat. Luultavasti siinä kohtaa päädymme silti siihen, että juuri marja on se täydellinen paketti, jossa kaikki hyvät aineet kannattaa nauttia.
Mustikalla voi myös keventää ruokavaliota, eli käyttää sitä energiamäärän alentajana ruokavalion osana. Erlund suosittaa noin sataa grammaa marjoja päivässä.
– Oikeastaan mitään ylärajaa ei voi antaa, tuskin marjoja voi liikaa syödä. Vaarana on korkeintaan kyllästyminen, Iris Erlund arvioi.
Mustikassa yhdistyvät terveellisyys, keveys, herkullinen väri ja raikas mieto maku. Mustikalle voisi löytää paljon nykyistä enemmän käyttöä.

Teksti ja kuva: Eeva Vänskä