44 Uudet tutkimukset etsivät terveellisen ruoan vaikutusmekanismeja

Pohjoismainen tai Itämeren ruokavalio tarkoittaa Suomessa ravitsemussuositusten mukaista dieettiä, joka sisältää runsaasti monia ravitsemuksellisesti arvokkaita aineksia kuten ruista, kalaa, rypsiöljyä, maitoa ja metsämarjoja. Tämä ruokavalio kiinnostaa tutkijoita, koska se on todennäköisesti vähintään yhtä terveellinen kuin paljon hehkutettu Välimeren ruokavalio.

Pohjolan ruuan yksittäisistä elintarvikkeista on kertynyt vuosien varrella paljon tutkimustietoa. Nyt näiden aarteiden yhteisvaikutuksia tutkitaan muun muassa juuri käynnistyneessä SYSDIET -interventiossa ja SALVE -ohjelman NORRDIET -tutkimuksessa. Tutkimuksissa pureudutaan pintaa syvemmälle ja selvitetään terveellisen ruoan vaikutuksia ja mekanismeja kansantautien riski- ja suojatekijöihin.

Tieteellistä tukea Itämeren ruokavaliolle

SYSDIET -interventiotutkimus on pohjoismaista rahoitusta saava ravitsemustutkimus, jota toteutetaan ainakin neljässä pohjoismaassa. Se kuuluu osana pohjoismaiseen NCoE -huippututkimusyksikköön (Nordic Center of Excellence), ja rahoittajana on Nordforsk. Muina rahoittajina ovat mm. Sydäntutkimussäätiö ja Sigrid Juseliuksen säätiö.

Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikön koordinoima tutkimus aikoo selvittää, miten terveelliset pohjoismaiset ruoka-aineet vaikuttavat yhdessä useisiin eri sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen varhaisiin biomarkkereihin.

– Nyt yhdistämme useiden aikaisempien interventioiden havaintoja ja etsimme synergiaa hyvistä ravitsemuksen osa-alueista, kertoo tutkimusryhmän jäsen, dosentti Ursula Schwab.

Tutkimuksessa verrataan keskivertoruokavaliota niin kutsuttuun Itämeren ruokavalioon.

– Itämeren ruokavalio on tavallaan kuin Välimeren ruokavalio, mutta pohjoisilla raaka-aineilla koottuna. Siinä korostuvat kala, kasvikset, marjat, täysjyvävilja sekä rypsiöljy, Schwab kertoo.

Kroonisten kansansairauksien kehittymistä voidaan ehkäistä entistä tehokkaammin, jos löydetään keinoja tunnistaa ja vaikuttaa varhaisiin biomarkkereihin. Samalla saadaan lisätukea terveellisen ruokavalion noudattamiselle.

– Tutkimme lukuisia eri biomarkkereita, esimerkiksi ceramideja tulehdustekijöitä ja perinteisiä lipidejä Schwab sanoo.

SYSDIET -interventiotutkimusta tehdään Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa. Norjan kohdalla tutkimukseen osallistuminen on vielä auki. Suomessa keskuksina toimivat Kuopio ja Oulu, ja suomalaisia aikuisia otetaan tutkimukseen mukaan 100–120. Kaiken kaikkiaan kolmesataa koehenkilöä noudattaa puolen vuoden ajan Itämeren ruokavalion nimellä kulkevaa tutkimusruokavaliota.

Poimitaan helmet Itämeren ympäriltä
Schwab on käytännön potilastyössä havainnut, että monen tutun ruoka-aineen terveellisyys on jäänyt eksoottisemman vaihtoehdon varjoon.

– Lähellä tuotettujen elintarvikkeiden terveellisyyttä ei aina tunneta tai niitä ei osata arvostaa. Esimerkiksi rypsiöljyn pehmeä rasva on koostumukseltaan paljon monipuolisempi kuin oliiviöljyä. Oliiviöljy on monen mielissä kuitenkin terveellisempi, sillä sen markkinointi on ollut massiivista.

Terveellisiksi tiedetyt ravitsemussuositukset eivät muutenkaan aina tavoita ihmisiä.

– Tutkimusruokavalion ”Puoli kiloa kasviksia päivässä” on esimerkki suosituksesta, joka ei tällä hetkellä Itä-Suomessa toteudu käytännössä lainkaan, Schwab toteaa.
Puoleen kiloon kasviksia suositellaan sisältyvän parisataa grammaa marjoja.

– Esimerkiksi marjojen fenolisilla yhdisteillä ja kuiduilla on mahdollisesti vaikutuksia tulehdustekijöihin.

Kalalajeista valitaan rasvaisia

Myös ”Kalaa kolmesti viikossa” toteutuu vain harvoilla.

– Kalan kohdalla suositellaan, että siitä olisi rasvaista kalaa kaksi kertaa viikossa. Kalansyönnillä on tunnetusti verenpaineen kohoamista ja sydämen rytmihäiriöalttiutta estävää vaikutusta. Kalarasva vaikuttaa myös suotuisasti seerumin triglyseridiarvoihin.

Maitovalmisteet suositellaan tutkimusruokavaliossa vähärasvaisina tai rasvattomina.

– Maitovalmisteet ovat erinomaisia kalsiumin, kaliumin ja magnesiumin lähteitä. Runsaasti maitovalmisteita ja kasviksia sisältävällä niin kutsutulla DASH-dieetillä (Dietary Approaches to Stop Hypertension) on saatu erinomaisia tuloksia verenpaineen alentamisessa, Schwab kertoo.

Tutkimusruokavalion viljatuotteet ovat täysjyvää. Ruokavalioon kuuluvat marjat, viljatuotteet ja ravintorasvat jaetaan koehenkilöille puolen vuoden ajan. Osallistujien ruokavalion toteutumista seurataan useaan otteeseen ruokapäiväkirjojen ja tutkimustuotteiden osalta myös yksinkertaisen tukkimiehen kirjanpidon avulla. Tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa ensi vuonna.

Kaisu Meronen
ETM, ravitsemusasiantuntija

*********************

Itämeren ruokavalio pähkinänkuoressa

• Kalaa kolme kertaa viikossa (josta rasvaista kalaa kahdesti)
• Kasviksia puoli kiloa päivässä
• Marjoja 200 grammaa päivässä (sisältyy kasvisannokseen)
• Viljatuotteet pääasiassa täysjyväviljaa (ruis korostuu)
• Rypsi- ja rapsiöljypitoiset leipä- ja ruoanvalmistusrasvat
• Maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisia
• Liha ja lihavalmisteet vähärasvaisia

****************************************

NORRDIET tutkii pohjoisen superfoodeja

Pohjoismaiden ruokakulttuuriin kuuluvat marjat, kala, rypsiöljy, täysjyväviljat sekä kasvikset ovat tutkimuskohteena viime vuonna käynnistyneessä NORRDIET -tutkimuksessa.

– Meillä on Suomessa omat hyvät ravitsemussuositukset, ja terveellinen ruokavalio on suhteellisen helppo koostaa niiden mukaan. Emme onneksi enää syö niin surkeasti kuin esimerkiksi 70-luvulla, mutta perinteisestä Välimeren ruokavaliosta on meillä vielä opittavaa. Esimerkiksi kasviksia ja kalaa voisimme syödä enemmän, samoin pehmeiden rasvojen osuutta tulisi vielä lisätä, opastaa hankkeen vetäjä Suomessa, erikoistutkija Iris Erlund Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Oslon yliopiston toteuttamassa nelivuotisessa tutkimuksessa on keski-iän ylittäneitä koehenkilöitä, joilla on sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöitä.

– Kahdessa interventiossa tutkitaan marjojen ja kalan vaikutuksia. Kolmannessa interventiossa sekä väestötutkimuksessa tutkitaan pohjoismaisia ruokavaliosuosituksia muistuttavan ruokavalion vaikutuksia, kertoo Erlund.

Erlundin mukaan tutkimuksissa mitataan verestä uusia merkkiaineita ja hyödynnetään niitä kansantautien riskin ja ravitsemuksen arvioimiseen. Nämä liittyvät lähinnä verisuoniston hyvinvointiin, muun muassa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan ja tulehdustekijöihin. Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta saadaan kahden vuoden päästä.

NORRDIET on osa Kansanterveyden haasteet eli SALVE -tutkimusohjelmaa, ja sitä rahoittavat Suomen Akatemia ja Norjan Forskningsrådet.

Kaisu Meronen