40 Koko elintarvikealan yhteistyöllä tehoa HoReCa -palveluihin

Suomen yli 20 miljardin euron ruokamarkkinoista noin kahdeksan miljardia syntyy ruokailusta kodin ulkopuolella. Päivittäistavarakaupan ulkopuolelle jäävät markkinat muodostuvat suurelta osin suurtalous- eli HoReCa -kaupasta. Elintarviketeollisuusyritysten kokonaismyynnistä tämän myynnin osuus on noin 20–30 %.

HoReCa -alan kasvumahdollisuudet ovatkin suuret. Kasvua kuvastaa mm. kodin ulkopuolella syötyjen annosten lukumäärä, joka vuonna 2007 lisääntyi 1,9 %. Keskimäärin joka toinen suomalainen käyttää päivittäin HoReCa -palveluita (AC Nielsen, HoReCa -rekisteri 2007).
Kaupan ja teollisuuden välimaastossa toimiva, keskuskauppakamarin alainen GS1 Finland Oy hallinnoi EAN -koodeja Suomessa. Erilaisten standardien lisäksi GS1 Finland hallinnoi Suomen ECR -toimintaa (Efficient Consumer Response).
Tähän saakka ECR -toiminnalla on etsitty tehoa tilaus-toimitusketjun sujuvuuteen teollisuuden ja päivittäistavarakaupan välillä. ECR -toiminnassa on kuitenkin paljon elementtejä, joita voidaan hyödyntää myös päivittäistavarakaupan ulkopuolisilla sektoreilla.

Yhteinen työryhmä kehittää HoReCa -kauppaa

Keväällä 2006 toimintansa aloittanut EFR eli Efficient Foodservice Response -työryhmä keskittyy HoReCa -arvoketjun kilpailukyvyn kehittämiseen ja soveltaa toiminnassaan paljon ECR -oppeja ja toimintamalleja. EFR -työryhmä koostuu elintarviketeollisuuden ja tukkukaupan edustajista. Ryhmän taustaorganisaatiot ovat Elintarviketeollisuusliiton HoReCa -toimikunta ja Päivittäistavarakauppa ry:n HoReCa -ryhmä.
EFR -toimintamalli on Suomessa vasta alkuvaiheessa, mutta monia projekteja on jo aluillaan: pakkausprojekti, HoReCa -alan uutuustuotelanseerauskortti, Sinfos -tuotetietopankin laajentaminen HoReCa -loppukäyttäjiin sekä julkisen hankintaprosessin tehostaminen.
Näiden hankkeiden onnistuminen edellyttää kokeiltavien toimintamallien hyvää jalkauttamista. Onnistuneiden projektien avulla vielä muotoaan hakeva EFR -toimintakin vakiintuu ja saavuttaa luottamusta toimijoiden keskuudessa. GS1 Finland Oy:n markkinointi- ja kehitysjohtaja Kristina Metso koordinoi sekä ECR- että EFR -toimintaa Suomessa.

Tuotetietopankki käyttöön myös ammattikeittiöpuolella

Sähköisen asioinnin lisääminen julkisella sektorilla on tärkeää. Tuotetietojen hallinnointi sähköisesti tehostaa koko HoReCa -alan toimijoiden toimintaa. Esimerkiksi ajantasaiset, nopeasti ja virheettömästi asiakkaan järjestelmiin päivittyvät tuotetiedot hyödyttävät kaikkia osapuolia.
Sinfos -tuotetietopankin laajentamisesta HoReCa -sektorin käyttöön on puhuttu jo muutamia vuosia, mutta nyt asia on konkretisoitumassa. Tammikuussa aloitettiin projekti yhdessä Tampereen Aterian, WM-datan, Elintarviketeollisuusliiton ja tuotetietopankkia hallinnoivan GS1 Finlandin kanssa. Tavoitteena on kehittää koko ruokapalvelutoimialaa ja löytää yhteiset toimintamallit tuotetietojen sähköiseen hallinnointiin.

Lanseerauskortti haarukoi menestysmahdollisuuksia

Elintarviketeollisuus lanseeraa uusia tuotteita perinteisesti tammikuun alussa, kesän kynnyksellä ja syksyllä. Useat elintarviketeollisuuden yritykset ovat jo vuosia käyttäneet vähittäiskauppapuolella ns. ECR- lanseerauskorttia (Efficient Consumer Response), jolla testataan teollisuuden uutuustuotteiden menestysmahdollisuuksia yhdessä sovitun pisteytyssysteemin mukaisesti.
– Samanlainen työkalu on haluttu myös suurkeittiöpuolelle. Vuosittain syntyy noin 13 000 uutta EAN- koodia, mutta vain harvat tuotteet jäävät elämään, GS1 Finland Oy:n/ECR Finland ry:n markkinointi- ja kehitysjohtaja Kristina Metso kertoo.
EFR -ryhmän alaryhmä kokosi syksyn 2007 aikana oman lanseerauskortin myös ammattikeittiötuotteille. Siinä haarukoidaan uutuustuotteiden menestymismahdollisuuksia mm. tuotteen lisäarvolla, hintakilpailukyvyllä, tavarantoimittajan tuella, pakkauksella, vastuullisuudella ja tunnettuudella painottaen eri argumentteja eri painoarvoilla. Tällä hetkellä HoReCa -lanseerauskortti on koekäyttövaiheessa: kortin käytettävyyttä testataan muutamassa yrityksessä sisäisesti ja yhdessä asiakkaan kanssa.
– Mikäli kortista saadaan toimiva, vuoden, kahden kuluttua ei enää oteta vastaan tuotteita ilman lanseerauskorttia, Kristina Metso ennustaa.
Hän kertoo, että Englannissa ja Kanadassa on tekeillä samantyyppisiä ratkaisuja, mutta Suomessa asiaan on sitouduttu vahvasti koko elintarvikealalla.
Myös suurkeittiöpakkauksia pohtivalta työryhmältä odotetaan käytännön ehdotuksia ammattikeittiöpakkausten parantamiseksi.
– Pakkausvalmistajat ovat mukana ECR -toiminnassa ja haluavat mukaan myös EFR -toimintaan, Kristina Metso kiittää.