40 Iäkkäiden ravitsemustilaa pitää arvioida säännöllisesti

Kotona asuvien, iäkkäiden ja hauraiden ihmisten ravinnonsaantia ja ravitsemustilaa tulisi arvioida säännöllisesti. Tällä hetkellä asiakkaiden tarpeet ja toiveet kotiaterioista otetaan huonosti huomioon. Tulevaisuuden haasteena onkin suunnitella ja toteuttaa ateriapalvelu siten, että se vastaa asiakkaan tarpeita.

Iäkkäiden (yli 75-vuotiaiden) kotona asuvien kotihoidon ateriapalvelun asiakkaiden ravitsemusta tutkittiin Turussa. Ravitsemustilaa arvioitiin MNA-testillä (Mini Nutritional Assessment). Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi ruokailuun ja ruokavalioon sekä ateriapalvelun toteutumiseen liittyviä tekijöitä.
Tutkituista lähes puolella ravitsemustila oli hyvä, ja puolella oli suurentunut riski ravitsemustilan heikkenemiselle. Vajaalla kymmenesosalla ravitsemustila oli huono. Painoindeksi oli suositeltava eli 23 tai enemmän yli puolella vastanneista. Alhainen painoindeksi (BMI 19–23) oli runsaalla neljänneksellä asiakkaista ja hyvin alhainen (BMI alle 19) runsaalla kymmenesosalla. Kehon paino oli pysynyt vakaana viimeisen kolmen kuukauden aikana kahdella kolmasosalla vastanneista.
Kotiaterian saajista neljäsosa kertoi syövänsä aterian kokonaan saatuaan sen ja noin kaksi kolmasosaa söi osan ateriasta heti ja loput myöhemmin. Monilla asiakkailla ei ollut nälkä siihen aikaan, kun ateria tuotiin. Siksi he söivät harvoin koko aterian kerralla.
Tällä hetkellä asiakkaiden tarpeita ja toiveita otetaankin huonosti huomioon, eikä heidän ravinnonsaantiaan ja ravitsemustilaansa arvioida tarpeeksi usein. Monipuolisen ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavan kotiaterian kehittäminen muistisairaita tai masentuneita ikääntyneitä varten on haasteellista ja edellyttää tutkimusta.
Jos kotiateriasta kehitetään monta ateriaa sisältävä kokonaisuus, se on tehtävä siten, että aterioiden odotusajat eivät pitene. Ateriasuunnittelu tulee myös tehdä niin, että ikääntyneen usein heikentynyt ruokahalu kohenee ja mielihyvä ruokailusta lisääntyy.

Ravintoaineiden tarve ei pienene iän myötä

Kotiin kuljetettavien aterioiden tavoitteena on ylläpitää kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa ja hyvää elämänlaatua. Toisaalta edellytyksenä aterian saamiselle on se, että asiakkaalla on jo heikentynyt toimintakyky, joka liittyy ruoan hankintaan, valmistukseen tai ruokailuun.
Huono ravitsemustila on taas yhteydessä toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemiseen sekä lisääntyneeseen laitoshoidon tarpeeseen. Riittävä ja monipuolinen ruoka tarjoaa mahdollisuuden ylläpitää kotihoidon asiakkaiden elämänlaatua ja siirtää laitoshoidon tarvetta.
Energian tarve tavallisesti pienenee 70–80 vuoden iässä vähenevän liikkumisen seurauksena. Ravintoaineiden tarve ei pienene, vaan joidenkin tarve (D-vitamiini ja proteiini) jopa suurenee. Tästä seuraa aiempaa suurempi haaste syödyn ruoan laadulle, jotta optimaalinen ravitsemustila, terveys ja hyvinvointi säilyvät.
Kotiin kuljetettavat ateriat turvaavat tavallisesti noin kolmasosan asiakkaan päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Asiakkaat ovat kuitenkin ravitsemuksen suhteen hyvin heterogeeninen ryhmä. Ruokahalu voi olla huono, ruokailuajankohta voi poiketa aterian tuontiajankohdasta tai ruokamieltymykset voivat olla tavanomaisesta poikkeavat.
Tarpeiden arviointi ja niiden pohjalta luotu ravitsemushoidon suunnitelma ovat kotona asumisen, ravitsemustilan ja toimintakyvyn säilymisen edellytyksiä. Tutkimuksen mukaan päivän kaikkien aterioiden tarjoaminen kotihoidon asiakkaalle parantaa ravitsemustilaa ja sitä kautta lisää mahdollisuutta itsenäiseen elämään ja toimintakyvyn säilymiseen.
Vaikka kulutusta vähäisempi syöminen ja laihtuminen ovat suurimmat ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvät ongelmat, osa asiakkaista on ylipainoisia ja heillä on hyvä ruokahalu. Ylipaino ei tarkoita, että ravitsemustila olisi kohdallaan. Jos ruokavalio on ollut heikentyneen toimintakyvyn seurauksena yksipuolinen, ravintoaineiden saanti ei ole vastannut tarvetta.

Heikko ravitsemustila pitkittää sairaalahoitoa

Akuuttien sairaustilanteiden yhteydessä ylipainoisen heikentynyt ravitsemustila voi ilmetä toipumisen hidastumisena, ihon kunnon heikkenemisenä ja sairaalahoidon pitkittymisenä. Erot asiakkaiden tarpeissa ja syödyn ruoan määrässä tulisi ottaa huomioon aterioita suunniteltaessa. Aterian sisällön, koostumuksen ja kuljetusajankohdan tulisi vastata ikääntyneen henkilön omia tottumuksia ja toiveita.
Ruoan saatavuus ja taloudelliset resurssit ovat kaikissa ikäryhmissä keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat päivittäisestä elämästä selviytymiseen ja elämänlaatuun. Iäkkäillä ihmisillä lisäksi toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa usein ruoan hankkimista ja syömistä lisäten turvattomuuden tunnetta. Kotiin kuljetetun aterian monipuolistaminen ja aamiaisen lisääminen kuljetukseen lisäsi tutkimuksessa ikääntyneiden tunnetta siitä, että he selviytyvät ruoan hankkimisesta ja ruokailusta.

Merja Suominen, ETT
Ravitsemuskuntoutus
merja.suominen (at) elisanet.fi

Lähteet:
• Kretser, A. J., Voss, T., Kerr, W. W., Cavadini, C. & Friedmann, J. 2003. Effects of two models of nutritional intervention on homebound older adults at nutritional risk. J. Am. Diet Assoc. 103(3):329–36.
• Gollub, E. A. & Weddle, D. O. 2004. Improvements in nutritional intake and quality of life among frail homebound older adults receiving home-delivered breakfast and lunch. J. Am. Diet Assoc. 104(8):1227–35.
• Routasalo, P., Suominen, M., Lehmusoksa, S., Halttunen, T., Linko, L., Rauhala, A. & Soini, H. Kotona asuvien ateriapalvelua saavien ikääntyneiden turkulaisten ravitsemustila 2006.