38 Viljan maailmanmarkkinat – vaihtelua ja vaarallisia tilanteita

Halvan ruuan aika on ohi, julisti moni maailman päättäjä pari vuotta sitten, mutta kuinkas sitten kävikään? Viljan hinnat laskivat viime vuonna pohjalukuihin ja laarit olivat täynnä viljaa. Nykyään ainoa varma asia viljamarkkinoilla näyttää olevan epävarmuus.

Viljojen ja muiden elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime aikoina. Ruuan hinta koki lähes ennennäkemättömän korkean nousun vuosina 2007 ja 2008, jolloin puhuttiin jopa maailman ruokakriisistä. Ruuan hinnannousu tuntui niin kehittyneissä kuin kehitysmaissa, joissa vaikutus oli vielä suurempi.

Tällä hetkellä viljan hinnat ovat kuitenkin todella alhaiset. Suomalainen viljelijä tunsi alhaisen viljanhinnan syvästi nahoissaan vuoden 2009 syksyllä, kun varastot pullistelivat viljaa ja kysyntä oli heikkoa. Hintavaihtelu onkin lisääntynyt huomattavasti verrattuna esimerkiksi 1990- ja 2000-lukujen vaihteeseen. Syitä hintavaihtelun ja markkinoiden epävakaisuuden on useita, ja sekä tieteellinen että julkinenkin keskustelu ovat tuoneet monia tekijöitä esille. On syytetty niin Kiinan ja Intian kysynnän kasvua, biopolttoaineita, öljyn hintaa kuin heikkoa dollariakin.

Maailman viljamarkkinat ovat rakenteeltaan ohuet, eli vain pieni osa tuotetusta viljasta päätyy maailmanmarkkinoille. Osuus on vehnän kohdalla noin 17 % ja riisin kohdalla vain noin 7 %. Markkinoiden ohuus lisää entisestään epävakaisuutta, sillä ohuet markkinat reagoivat helpommin kysynnän ja tarjonnan muutoksiin.

Taustalla monia tekijöitä

Viimeisimmän ruuan hinnannousun taustalla ei ole vain yhtä tekijää. Joidenkin tekijöiden vaikutus on hyvin pitkäaikainen, kun taas jotkin tekijät ovat olleet lyhyen aikavälin shokkitekijöitä. Tekijöistä osa on vaikuttanut viljan tarjontaan ja osa viljan kysyntään.

Tarjontaan vaikuttaneista tekijöistä merkittävimpiä ovat sään aiheuttamat tarjontashokit, varastojen pienentyminen, öljyn hinnannousu ja erilaiset poliittiset toimenpiteet, kuten vientirajoitukset.

Kysyntäpuolen tekijöistä merkittävimpiä ovat olleet biopolttoaineiden kysynnän ja tuotannon kasvu, dollarin heikkeneminen, spekulaatio viljamarkkinoilla sekä kehittyvien maiden kysynnän kasvu. On kuitenkin huomattava, että eri tekijät vaikuttavat eri lailla ja viljalajista riippuen. Esimerkiksi Aasian riisinviejämaiden vientirajoitukset eivät vaikuttaneet kuin riisin maailmanmarkkinahintaan.

Biopolttoaineet vai spekulaatio?

Ilmastonmuutoksen ja korkean öljynhinnan vuoksi monet valtiot ovat laatineet biopohjaisten polttoaineiden tuotantoa lisääviä politiikkaohjelmia. Esimerkiksi Yhdysvalloilla ja Euroopan unionilla on merkittävät biopolttoaineiden käyttöön liittyvät tavoitteet.

Varsinkin Yhdysvalloissa biopolttoaineiden tuotanto on jo kasvanut paljon, ja tuotetusta maissista käytetään jo lähes neljännes etanolin valmistukseen. Euroopan unionissa taas biodieselin raaka-aineena toimivat öljykasvit valtaavat alaa muilta viljoilta. Maailmanpankin mukaan kasvanut biopolttoaineiden tuotanto on tärkeimpiä syitä kansainväliseen ruokakriisiin.

Ruuan hinnannousua ei voida kuitenkaan täysin selittää kysyntä- ja tarjontatekijöiden muutoksilla. Kasvanut hintaspekulaatio, hintatoiveet ja jopa hysteria ovat vaikuttaneet hintoihin ja niiden suureen vaihteluun. Yhdysvalloista vuonna 2008 liikkeelle lähtenyt maailman finanssikriisi ja sen myötä maailmanlaajuinen taantuma myös vauhdittavat sijoituksia raaka-aineisiin maailmanmarkkinoilla.

On todettava, että spekuloivat sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita vain sijoituksien hajauttamiseen portfolioissaan ja löytämään nopeasti voittoa tuovia sijoituskohteita, eikä heillä ole ollut kiinnostusta ja aikomusta maataloustuotteiden konkreettiseen vastaanottamiseen.

Kalliilla ruualla on kohtalokkaat vaikutukset

Köyhien maiden perheiden tuloista merkittävä osa kuluu ruokaan, joten radikaali hinnannousu voi olla kohtalokas ja vaikuttaa merkittävästi ruokaturvaan. Tilanne ajautui monessa köyhässä maassa jopa ruokamellakoiksi. Maailman tiedotusvälineet raportoivat keväällä 2008 useita levottomuuksia muun muassa Haitilla, Egyptissä ja Filippiineillä.

Ihmisiin, joilla on alhainen tulotaso, ruuan ja muiden välttämättömien hyödykkeiden hinnannousu vaikuttaa todella paljon, sillä ruualla on suuri osuus heidän menoistaan. Onkin jollain lailla todella harmillista, että esimerkiksi viljamarkkinoiden hintaspekulaatio on välillisesti saattanut vaikuttaa negatiivisesti monen ihmisen ruokaturvaan.

Jatkossa onkin erittäin tarpeellista tutkia maailman ruokakriisin vaikutuksia kehittyvien maiden ruokaturvaan, jotta politiikkatoimenpiteitä ruokaturvan takaamiseksi voitaisiin entisestään kehittää.

Sanna-Helena Rantala
MMM agronomi
sanna.rantala(at)gmail.com