34 Elintarvikeala on haastettu Terveystalkoisiin Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaa tunnetaan vahvana elintarviketuotannon ja -osaamisen maakuntana. Haaste vaikuttaa väestön terveyteen on suuri, sillä kansantautien sairastavuus ja ylipaino ovat muuta maata yleisempää. Arviolta lähes joka toinen mies ja joka kolmas nainen sairastaa tyypin 2 diabeteksen esiastetta 45–74-vuotiaiden ikäryhmässä ja on vakavien valtimotautien vaarassa. Jo joka neljäs peruskoululainen on ylipainoinen.

Ruoan laadussa on kohentamisen varaa erityisesti rasvan pehmeämmän laadun ja kuidun lisäämisen osalta. Välipalasyömisen kulttuuri, ”laiduntaminen”, on yleistynyt nopeasti. Ruoan energiamäärän tunnistaminen on yhä vaikeampi tehtävä.
Tyypin 2 diabetes ja sen lisäsairaudet ovat ehkäistävissä painonhallinnan, hyvien ruokavalintojen ja riittävän liikunnan avulla. Elintarvikealan panostusta tarvitaan terveystalkoisiin elintarvikkeiden kehitystyössä ja erityisesti kuluttajan valintoihin vaikuttamisessa.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä jo kuudetta vuotta käynnissä oleva Dehkon 2D-hanke on pureutunut tyypin 2 diabetesta ehkäisevään käytännön toimintaan ja haastanut mukaan myös alueen elintarviketuottajat ja ruokapalvelun ammattilaiset.
Eteläpohjalaisten kuntien perusterveydenhuollossa on käynnistetty systemaattinen diabetesriskitestaus. Tavoitetut korkean riskin henkilöt ovat saaneet ohjausta pieniin elämäntapamuutoksiin: painonhallintaan, hyviin ruokavalintoihin ja riittävään liikuntaan. Vaikka ravitsemustietoa on runsaasti saatavilla, sirpaleisen tiedon hahmottaminen voi olla haasteellista. Asiakkaat hyötyvät konkreettisesta, omiin tottumuksiin ja arkeen sovellettavasta ohjauksesta.
Työterveyshuolloilla on merkittävä rooli tyypin 2 diabeteksen tunnistamisessa ja ehkäisyssä. Myös elintarvikealan henkilöstöä on tavoitettu työpaikoilla järjestetyissä työhyvinvoinnin kohentamiseen tähtäävissä tapahtumissa ja pyritty kehittämään työpaikkaruokailua.

Elintarvikealan ammattilaiset mukana ”talkoissa”

Eteläpohjalaisia elintarviketuottajia tiedotettiin jo hankkeen alkaessa. Paikallinen hanketiedote Tiarootus on tavoittanut elintarvikealan ammattilaisia koko hankkeen ajan. Sitä välitetään sähköpostitse. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hanke on esittäytynyt kahtena vuonna Kauhajoen Ruokamessuilla.
Alueellisessa ohjausryhmässä elintarvikealaa edustaa Foodwest Oy, ja Epanet-korkeakouluverkoston elintarvikekehityksen ja kuluttajakäyttäytymisen tutkimus- ja kehittämistoiminta on saanut kimmokkeita yhteistyöstä. Etelä-Pohjanmaan Agronomiyhdistys on tiedottanut jäsenistöään väestön ravitsemus- ja terveystilanteesta ja koulutusta on järjestetty yhteistyöllä.

Terveelliset valinnat tutuiksi monin tavoin

Dehkon 2D-hankkeen järjestämä suurtapahtuma, Eteläpohjalaiset Terveysmessut 9.4.2005, tavoitti tuhansia eri-ikäisiä kävijöitä. Näytteilleasettajina oli terveydenhuollon, liikunnan ja ravitsemisalan, hankkeiden, järjestöjen ja yritysten toimijoita. Yleisö haki messuilta täsmätietoa oman terveytensä hoitamiseen, ja elintarvikealan yritykset esittelivät, maistattivat ja myivät näyttelyosastoillaan terveyttä edistäviä tuotteita.
Esillä olleille elintarvikkeille oli laadittu terveyttä tukevat kriteerit: tavoitteena oli tuoda yleisön tietoisuuteen erityisesti runsaskuituisia, runsaasti pehmeää rasvaa sisältäviä tai vähärasvaisia sekä vähäsuolaisia elintarvikkeita. Kriteeristön laatimisessa hyödynnettiin Sydänliiton Sydänmerkki- ja Suurkeittiön hankintakriteereitä.
Elintarvikealan yritykset ovat olleet esillä ja näytteilleasettajina myös muissa alueellisissa koulutuksissa ja tapahtumissa. Myös ruokakauppiaita on saatu mukaan tapahtumiin: kaupoissa on järjestetty hyviä elintarvikevalintoja havainnollistavia esittelyjä ja teemapäiviä.
Terveydenhuollon tavoittamat korkean riskin asiakkaat sekä terveydenhuolto- ja ruokapalveluhenkilöstö tarvitsevat valintojensa tueksi tietoa elintarvikkeiden ravintosisällöstä ja merkityksestä kokonaisravitsemuksen kannalta. Lukuisissa koulutuksissa on tuotu esiin suomalaiset ravitsemussuositukset, Sydänliiton ja Sydänmerkki-järjestelmän kriteerit arki- ja joukkoruokailun elintarvikevalintaperusteina. Elintarvikevalinnoissa on korostettu kuidun, pehmeiden rasvojen, vähäsuolaisuuden ja kohtuullisen energiamäärän merkitystä.

Osto-opas ja kokoustarjoilu-reseptivihko apuna

Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat toteuttivat esitteen Miten valitsen viisaasti? Lompakkokokoinen kauppakortti, osto-opas, on palvellut sekä terveydenhuollon että yleisö- ja kauppatapahtumien asiakkaita. Elintarvikkeiden energiamääriä ja keskeistä ravintosisältöä on havainnollistettu kuvien avulla terveydenhuollon ohjauksessa ja tapahtumissa.
Hanke on antanut kehitysideoita myös ruokaostosten ravintosisältöä havainnollistavan Ravintokoodi-palvelun kehitystyöhön. Ravintokoodi-palveluun rekisteröityneen ruokaostokset rekisteröidään ruokakaupan kassalla viivakoodien perusteella. Näin ostaja voi seurata ruokaostostensa ravintosisältöä internetin kautta kirjautumalla omilla verkkotunnuksillaan Ravintokoodi-portaaliin.
Ruokapalvelupäälliköt ja elintarvikehankintarenkaiden päätöksistä vastaavat ovat tarkentaneet ravitsemuksellisia seikkoja hankintapyynnöissä ja -päätöksissä. Ruokapalvelun ja elintarvikevalmistajien välillä on herännyt positiivista keskustelua terveysnäkökohtien huomioimisesta tuotekehityksessä ja asiakas-informoinnissa.
Myös terveyttä edistävän tarjoilun tilaamiseen ja toteuttamiseen on kiinnitetty aikaisempaa laajemmin huomiota. Käytännön tueksi syntyi Kaffit & Trahteerit -kokoustarjoilureseptivihko. Kokouksiin ja koulutuksiin osallistuneet makuraatilaiset toivoivat tarjolle marjoja, hedelmiä, leipää ja ruokaisia leivonnaisia entistäkin enemmän.

Kouluruokailussa on tapahtunut muutoksia

Koulutukset, verkostoituminen ja tiedotus ovat tuottaneet tuloksia. Etelä-Pohjanmaan kouluruokailun selvityksissä on havaittu selviä muutoksia ravitsemuksellisessa laadussa.
Vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna vuonna 2007 suositaan kasviöljypohjaisia ravintorasvoja aikaisempaa useammin, koulumaidon valtamenekki on vaihtunut kevytmaidosta rasvattomaan, kasvisten menekki on lisääntynyt ja runsaskuituisia elintarvikkeita hankitaan aikaisempaa useammin.
Elämäntapaohjausta saaneiden, korkean riskin henkilöiden terveysmittarit näyttävät kohentuneen. Kansanterveyslaitos tulee arvioimaan hankkeen vaikuttavuutta valtakunnallisen D2D -tiedonkeruun perusteella.

Hilpi Linjama
ravitsemussuunnittelija, TtM
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Dehkon 2D-hanke
hilpi.linjama (at) epshp.fi

KAINALO: Terveydenhuollon toimet eivät riitä

Suomalaisten ruokailutottumukset ovat kohentuneet vuosien saatossa. Siitä huolimatta niin aikuisten kuin lastenkin ylipaino yleistyy räjähdysmäisesti. Valtaosa aikuisväestöstä kärsii korkeista verenpaine- ja kolesteroliarvoista. Tyydyttyneen rasvan saanti on edelleen runsasta ja kuidun saanti vähäistä. Suolan saanti on suosituksiin nähden kaksinkertainen, joten mm. vähemmän suolaa sisältävien leipien ja valmisruokien valikoimaa tulisi kehittää.
Huolena onkin, ehdimmekö riittävän nopeasti vaikuttaa väestön tottumuksiin, ennen kuin terveydenhuollon kustannukset karkaavat käsistä. Tyypin 2 diabetes ja sen lukuisat lisäsairaudet uhkaavat työkykyä: riittääkö tulevaisuudessa työntekijöitä esimerkiksi elintarvikealalle? Hyvinvoivat työntekijät ovat keskeinen voimavara suomalaisen ruoan ja elintarvikkeiden tuotannossa.
Tulevaisuuden kansanterveyshaasteissa terveydenhuollon toimet eivät riitä. Parhaimmillaan elintarviketeollisuus voi ratkaisuillaan tukea, kannustaa ja ohjata terveisiin valintoihin. Tästä hyvä esimerkki on elintarviketeollisuuden käyttöön ottama GDA- eli viitteellinen päiväsaantimerkintätapa. Myöskin Sydänmerkki-järjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Alueemme toimijat ovat hyötyneet elintarvikealan ja sen kattojärjestöjen laadukkaasta, luotettavasta ja usein maksuttomastakin aineistosta.

Ruokakauppaan ”terveellinen osasto”?

Iloksi voi todeta, että suomalainen elintarvikevalikoima on ainutlaatuisen laaja. Runsaskuituisissa, rasvan laadultaan pehmeissä ja kevyissä elintarvikkeissa löytyy valinnan varaa. Toisaalta yhtä valtavia virvoitusjuomien, makeisten ja naposteltavien ruokien valikoimia on vaikea löytää muista Euroopan maista. Terveellisiä, helppoja ja maistuvia välipalavaihtoehtoja tarvitaan.
Tutkimusta tarvitaan siitä, miten kuluttajien ruokatottumuksia voidaan muokata terveelliseen suuntaan. Viestintä on avainasemassa siinä, että kuluttajalle hahmottuvat oikeat mittasuhteet: sokeriton suklaa tai kuitua sisältävä makeispatukka eivät välttämättä edistä kokonaisterveyttä. Ravitsemusosaajien verkostoituminen ja väestön ravitsemusta parantavien toimenpiteiden koordinointi on edelleen suuri haaste.
Koulutus- ja yleisötilaisuuksissa minulle on esitetty valveutuneita kysymyksiä. Voisiko elintarviketeollisuus valmistaa vain ravintoarvoiltaan terveellisiä ja suosituksen mukaisia valmisruokia? Voisiko ruokakaupassa olla ”terveellinen osasto”, josta löytäisi helposti elintarvikkeet, jotka varmasti ovat terveydelle hyväksi ilman etsiskelyä?
Elintarvikealan haasteena on tulevaisuudessakin vastata korkean riskin henkilöiden ja sitä kautta terveystietoisten kuluttajien tarpeisiin.

Hilpi Linjama