KE 3/2010, s. 32 Liukastumis- ja kompastumisriskiä voidaan vähentää monin tavoin

Elintarviketeollisuuden työntekijöiden liikkumisturvallisuuteen voidaan vaikuttaa puhtaanapidon oikealla ajoituksella, pesuainejäämien poistolla, pesujen jälkeisellä tarkalla lattiapintojen kuivauksella sekä sopivilla jalkineilla. Työ- ja turvakenkien tulisi olla pitoluokitukseltaan SRC-merkittyjä. Pesutilanteisiin sopivat parhaiten mikrohuokoiset ja polyuretaanista valmistetut saappaat ja kenkäsuojiksi karheapintaisesta muovimateriaalista tehdyt tossut.

Liukkauden ongelmallisuutta tutkittiin Työterveyslaitoksen tutkimuksessa vuosina 2006–2009 mittaamalla elintarviketeollisuuden tuotantotilojen lattiapintojen ja ammattijalkineiden pitoa. Tutkimus oli Työsuojelurahaston osittain rahoittama hanke (TSR hanke nro 106102) Liukkauden torjunta elintarviketeollisuudessa.

Työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 250 henkilöä kahdeksasta elintarvikealan ja kahdesta ravitsemistoiminnan yrityksestä. Kyselyn mukaan läheltä piti -tilanteiden syynä oli usein työkiire. Erittäin tapaturma-altis työvaihe on esimerkiksi työtehtävä, jossa työntekijä joutuu työntämään käsin raskaita taakkoja elintarvikekuljetusvaunuilla.

Vakavimmissa liukkaudesta johtuvissa tapaturmissa syynä oli liukas lattia, kompastuminen tai astuminen aukkoon. Työtapaturmiin liittyi usein kiire, häiriötilanne tuotannossa, kulkualueiden epätasaisuus tai märkä ja epäpuhdas lattiapinta. Useita vaaratilanteita oli syntynyt myös trukin liukuessa märän- tai kostean lattiapinnan päällä.

Sopivat työjalkineet estävät loukkaantumisia

Varvassuojalla varustetuilla turvajalkineilla voidaan estää useimmat varvasvammat ja pienentää liukastumisvaaraa. Turva- ja työjalkineiden tulee olla CE-merkittyjä, tyyppihyväksyttyjä malleja. Tyyppihyväksyttyjen turva-, suoja- ja työjalkineiden turvallisuus, käyttömukavuus ja laatuominaisuudet on testattu ulkopuolisessa, riippumattomassa testauslaitoksessa.

Jalkine valitaan työpaikan riskinarvioinnin perusteella. Jos korkean hygieniatason vuoksi joudutaan pesemään paljon työvälineitä ja -astioita tai lattiaa, jalkineiden tulisi suojata jalkaa kosteudelta ja märillä pinnoilla pidon vuoksi ulkopohjan materiaalin olisi oltava pehmeää ja huokoista.

Käyttömukavuuden kannalta jalkineen hengittävyys on tärkeä ominaisuus. Lyhytaikaiseen käyttöön, kuten pesutilanteisiin sopii paremmin esimerkiksi täysin vesitiivis saapas. Se suojaa paremmin myös pesuaineiden mahdollisilta haitoilta. Saappaiden tulisi olla pehmeästä, mikrohuokoisesta PU:sta valmistettuja, kovia kumiseoksia tulisi välttää. Jos työympäristön lämpötila on hyvin alhainen tuotannollisista syistä tai elintarvikkeiden säilymisen takia (mm. pakkasvarastoissa), tarvitaan lämmöneristävät jalkineet.

Työpaikalla tulisi olla mahdollisuus valita jalkineet erimallisista ja erilestisistä kengistä, jotta jokainen työntekijä löytää itselleen parhaiten sopivan mallin. Kullekin sopivat jalkineet estävät muita työn aiheuttamia väsymys- tai rasitusoireita. Varsinkin seisomatyössä jalkinevalinta vaikuttaa koko alavartalon ja jalkojen alueelle.

Jalkineen tulee olla ergonomisesti käyttäjän jalkaan istuva ja tukea jalkaa eri työasennoissa. Liikkumavaraa pitää olla 5–10 mm. Kantapään, jalan ulkosyrjän ja jalan päällisosan istuminen on tärkeää jalkinevalinnassa.

Mikä lisää jalkineen pitoa?

Tehokas pohjakuvio, syvyys 3–6 mm
• syrjäyttää väliaineet tehokkaasti
• kuvio sivuilta avoin
Koron muoto
• muotoiltu takareuna
– viisto takareuna lisää pitoa/pinta-alaa kantaiskuvaiheessa
Pehmeä pohjamateriaali
• kovuus Shore -asteikolla mitattuna A 40–55
• kovat materiaalit yleensä vaarallisen liukkaita
Ulkopohjan materiaalin huokoisuus
• parempi pito öljyisillä ja rasvaisilla pinnoilla
•estää ohuen väliainekalvon muodostumisen

Jalkineen päälle kiinnitettävät kenkäsuojat lisäävät liukastumis- ja kompastumisriskiä, koska kertakäyttösuojat ovat usein erittäin liukkaita varsinkin lattiapinnan ollessa märkä tai epäpuhdas. Suojat pitävät vain kuivilla pinnoilla.
Kenkäsuojien pitää olla valmistettu karheapintaisesta muovimateriaalista ja niiden pitää istua jalkineeseen mahdollisimman hyvä. Useita suojia ei tulisi pitää päällekkäin, sillä ne vaikuttavat liikkumisturvallisuuteen. Markkinoilla on hyvin erilaisia suojia, joissa on suuria eroja pidossa ja kestävyydessä. Muutamat markkinoilla olevat mallit ovat hyvinkin liukkaita.

Puhtaanapidolla voi vaikuttaa riskeihin

Elintarvikealalla käytössä olevat puhtaanapitomenetelmät toimivat sinällään erinomaisesti liukkauden torjunnassa. Ongelmaksi muodostuu lähinnä se, miten usein tai kuinka pian puhdistustoimet tehdään liukastavan aineen jouduttua lattialle.
Puhtaanapidon tehokkuutta voidaan lisätä kiinnittämällä erityisesti huomiota siivouksen ajoitukseen ja pesujen jälkeiseen kuivaustasoon; pesun jälkeen on tehtävä kuivaus mopilla tai lastalla huolellisesti. Rasvan kulkeutumista siivousvälineiden mukana työkohteesta toiseen tulisi välttää. Suositeltavaa olisi esimerkiksi eri työvälineiden käyttö eri työpisteissä, samoin varoituskylttien käyttö siivousten yhteydessä ja niiden jälkeen.

Keraamisten laattojen liukuestekäsittely eli kemikaalinen happokäsittely parantaa pitoa varsinkin veden tai pesuaineen liukastamalla pinnalla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa puolen vuoden seurannassa ei havaittu liukuestekäsittelyn vaikutuksen häviämistä.

Elintarviketeollisuudessa sattuu vuosittain paljon liukastumisesta tai kompastumisesta johtuvia tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Niihin tulisi reagoida ajoissa, etteivät ne johda tapaturmiin. Elintarviketeollisuudessa on erittäin tärkeää työntekijöiden työturvallisuusopastus ja -koulutus sekä vaaratekijöiden tunnistaminen.

Mikko Hirvonen
tutkija

Erkki Rajamäki
erikoisasiantuntija

Tarmo Mannelin
apulaistutkija

Susanna Mäki
apulaistutkija
Työterveyslaitos
Työympäristön kehittäminen
Suojautuminen ja tuoteturvallisuus

***************************************************

Liikkumisturvallisuutta edistävät keinot

Työpisteiden riskitekijöiden tunnistus
• väliaineet
• tekniset riskit, poikkeustilanteet, laitteistojen pesuvedet

Työympäristön siisteys
• siivoustapa ja lattian kuivaus
– siivouksen oikea ajastus suhteessa työpisteessä tapahtuvaan työskentelyyn
– kulkualustoiden tehokas kuivaus heti pesun jälkeen

Tekniset toimenpiteet
• tuotannosta tulevien epäpuhtauksien tekninen torjunta
– väliaineiden kulkeutumisen esto kulkualustoille
– tehokas viemäröinti mahdollisille väliaineille
– mm. konerasvat ja voiteluaineet
– häiriötilanteiden huomiointi
– riittävä valaistus

Lattiamateriaalien valinta
• huomiota kiinnitettävä erityisesti riittävään pinnan karheuteen
– lattiapintojen pidon parantaminen
– keraamisten laattojen happokäsittely
– epoksipintojen karhentaminen sirotteella.

****************************************************

Työterveyslaitos tekee työpaikkakartoituksia

Työterveyslaitoksen suojautuminen ja tuoteturvallisuustiimi suorittaa lattiapintojen ja käytössä olevien jalkineiden pitokartoituksia.

Siirreltävän mittauslaitteiston avulla voi tarvittaessa mitata eri tuotantotilojen lattiapintojen pitävyyttä. Laitetta voidaan käyttää apuna lattiamateriaaleja valittaessa saneerausten yhteydessä.

Tuotannossa käytettävien väliaineiden avulla saadaan simuloitua oikeanlainen tilanne ja nähdään pinnan pitävyys. Laitteiston avulla voidaan myös mitata erilaisten puhtaanapitomenetelmien vaikutuksia.

Lisätietoja:
Mikko Hirvonen, mikko.hirvonen(at)ttl,fi
Erkki Rajamäki, erkki.rajamaki(at)ttl.fi

Muut teemajutut samasta lehdestä :