32 Japani kasvattaa osuuttaan suomalaisten marjojen ja marjatuotteiden vientimaana

Japanissa elintarvikeomavaraisuus on vain 40 prosenttia, sillä alkutuotanto on erittäin pienimuotoista ja ruoka selvästi maailmanmarkkinahintoja kalliimpaa. Maahan on perinteisesti tuotu elintarvikkeita muista Aasian maista ja länsimaista. Nyt on turvallisten, laadukkaiden ja terveellisten suomalaiselintarvikkeiden etsikkoaika.

Ruokaskandaalit naapurimaista tuotavien elintarvikkeiden osalta ovat aiheuttaneet pettymyksiä ja suunnanneet japanilaisyritysten mielenkiintoa kauempaa tuotaviin laadukkaisiin ja turvallisiin elintarvikkeisiin. Siksi vientiponnisteluja kannattaa kohdentaa Japaniin elintarvikevientimme kasvattamiseksi.
Japanissa asukkaita on 127 miljoonaa ja maan pinta-ala hieman Suomea suurempi. Japanilaisen keskipalkka on runsaat
2 500 euroa kuukaudessa, väestö ostovoimaista ja työttömyys alle viisi prosenttia. Miehet tekevät erittäin pitkiä työpäiviä, ja naisista vain osa käy töissä. Naiset vastaavat perheen ruokahankinnoista.
Ravintolaruokailun merkitys korostuu miehillä, koska suurin osa ajasta kuluu työelämässä. Esimerkiksi kauppaketjun hankintapäällikön työpäivä saattaa alkaa aamukahdeksalta ja päättyä iltakymmeneltä. Työmatkoihin voi kulua aikaa tunti kummastakin päästä lisää, ja työviikko on kuusipäiväinen. Vaimon hoitamaa pientä lastaan hän tapaa lähinnä sunnuntaina. Japanissa kärsitäänkin syntyvyyden romahtamisesta osittain työkulttuurin vuoksi.

Elintarvikemessuilta lisää vientikontakteja

Suomella oli toistamiseen yhteisosasto ainoana eurooppalaisena maana Tokiossa marraskuussa 2007 järjestetyillä Health Ingredients -elintarvikemessuilla. Vierailijoita kolmipäiväisessä, terveysvaikutteisia ja terveellisiä elintarvikkeita, niiden ainesosia, ravintolisiä ja kosmetiikkatuotteita esitelleessä messutapahtumassa oli reilut 45 000 ja näytteilleasettajia 570.
Suomen paviljongilla esittäytyivät Kiantama Oy Suomussalmelta, Riitan Herkku Oy Mustasaaresta, M. Aimo Oy Virroilta, Petsmo Bär Mustasaaresta, Vitabalans Hämeenlinnasta sekä Arktiset Aromit ry. Messujen
yleisorganisaattorina toimi Osuuskunta Viexpo Vaasasta.
Messuosaston koristelu suomalaisilla luonto- ja marjakuvilla herätti kiinnostusta Japanissa ja pääsimme myös sikäläisen TV-ryhmän kuvauskohteeksi. Ulkomaiset yhteisosastot esittelivät messuilla teemojaan tunnin mittaisen showcasen avulla. Kiinnostus Suomea kohtaan oli hyvä, ja esitysten jälkeen suurostajia vieraili Suomen osastolla.
Uusia kontakteja ja kauppasuhteita syntyi runsaasti messujen ansiosta. Vuoden 2006 lopulla osallistuimme ensimmäisen kerran Japanin messuille, ja mustikan ja mustikkatuotteiden vienti kasvoi Japaniin 91 prosenttia vuonna 2007. Japani nousi siten vientikohteena monien maiden edelle, heti Saksan jälkeen toiseksi tärkeimmäksi mustikan vientimaaksi. Toivottavasti ensi lokakuussa järjestettäville messuille saadaan lisää yrityksiä mukaan.
Maakohtaisia paviljonkeja messuilla oli Suomen lisäksi myös Kanadalla, USA:lla, Etelä-Korealla, Kiinalla, Uudella-Seelannilla ja Taiwanilla. Yksittäisiä yrityksiä oli mukana mm. Venäjältä ja Intiasta.
Yleisimmin yritykset esittelivät terveysvaikutteisia elintarvikkeita, niiden valmistusaineita, luonnonmukaisesti viljeltyjä elintarvikkeita, meijerituotteita, ruokaöljyjä, hedelmiä ja vihanneksia sekä hunajaa, liha- ja soijatuotteita, mausteita ja teevalmisteita. Myös kosmetiikkatuotteet ja erilaiset ravintolisät kuuluivat messutuotteisiin.

Maailman pitkäikäisin kansa syö terveellisesti

Japanilaiset ovat maailman pitkäikäisin kansa. Naisten keski-ikä on 86 vuotta ja miesten 79 vuotta. Japanissa ruokavaliossa suositaan kalaa eri muodoissaan. Henkeä kohti kalaa syödään 60 kiloa, kun Suomessa vastaava luku on noin 16 kiloa.
Suosittuja kalaruokia ovat Suomeenkin rantautuneet raakaa kalaa ja riisiä sisältävät sushi-ruoat, kalaa, äyriäisiä, sieniä ja vihanneksia sisältävät tempura-ruoat jne. Myös kieltä hallitsematon turisti pääsee nauttimaan japanilaisesta ruoasta, koska monien ravintoloiden ikkunoissa ateriat on kuvattu värikkäiden muoviannosten muodossa. Tällaisen palvelun toivoisi yleistyvän myös muissa Aasian maissa.
Japanilaisen hotellin aamuateria poikkeaa länsimaisesta. Lukuisat pienet astiat ja eri tavoin valmistetut ruoat tuovat värejä, hapanta, imelää, pehmeitä ja pureskelua vaativaa syötävää. On vaikeaa löytää ruokia, joiden valmistuksessa olisi käytetty runsaasti eläinrasvaa.
Rasvaisten ruoka-aineiden käytön vähäisyys, runsas kalan käyttö, kasvikset ja meren kasvillisuuden hyödyntäminen eri tavalla valmistettuna antavat leimaa japanilaiselle ruokavaliolle ja ylläpitävät väestön terveyttä.

Terveysväittämien käyttöä säädellään FOSHU-lailla

Messujen avaustilaisuudessa luennoitiin funktionaalisten ja terveellisten elintarvikkeiden kulutustrendien kehityksestä Japanissa viime vuosina. Terveelliset elintarvikkeet lisäävät suosiota, kun vastaavasti perinteisten elintarvikkeiden kulutus vähenee. Väestön kiinnostukseen terveellisiä elintarvikkeita kohtaan vaikuttavat mm. väestön ikääntyminen, elintapasairauksien yleistyminen ja terveydenhuollon omavastuuosuuksien nousu.
Tutkimusten mukaan 40–60 % japanilaisista ostaa terveysvaikutteisia tuotteita. Äskettäin tehty tutkimus osoitti, että tuotteita ostaneista 64 % oli ostanut ravintolisätuotteita tai terveysvaikutteisia tuotteita useammin kuin kerran. Uusintaostot ja tuotteiden käytön säännönmukaisuus ovat siten yleistymässä. Tuotteita käytetään mm. vitamiini- ja ravintoainepuutteen korvaamiseen, kauneuden ylläpitoon ja ulkomuodon parantamiseen.
Japanissa terveysvaikutteisia elintarvikkeita säätelevä FOSHU -laki antaa mahdollisuuden terveysväittämien käyttöön hakemuksesta. FOSHU -tuotteiden markkinointi ja terveysväittämien käyttö pakkausmerkinnöissä sallittiin Japanissa vuonna 1999.
Jo alkuvaiheessa FOSHU -tuotteiden määrä nousi yli 700:aan ja liikevaihto yli 4,2 miljardiin euroon. Markkinat kasvavat asteittain, vaikka edelleen järjestelmässä on parannettavaa.
FOSHU -määrityksen saamiseksi testit ovat tiukat ja terveysväitteiden sisältö on rajoitettua.
Japanin markkinoilla on myös paljon terveellisiä tuotteita, jotka eivät täytä FOSHU -lainsäädännön vaatimuksia, mutta käytännössä ylläpitävät väestön terveyttä. Usein myös ravintolisinä käytettävät kapselit ja pillerit täyttävät funktionaalisten elintarvikkeiden vaatimukset.
Viime aikoina ovat mm. kolesterolia ja painoa alentavat ravintolisät kasvattaneet suosiotaan. Ravitsemuksellisia lisiä sisältävien elintarvikkeiden (mm. vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua.), ravintolisien (mm. fenoliset yhdisteet, peptidit, pre- ja probiootit) ja ”terveyselintarvikkeiden” myynnin on arvioitu olevan vuositasolla yli 26 miljardia euroa.

Simo Moisio
toiminnanjohtaja
Arktiset Aromit ry
simo.moisio (at) arctic-flavours.fi