KE 3/2010, s. 31 Kansallinen ruokastrategia valmis kesäkuussa

Kansallista ruokastrategiaa työstänyt asiantuntijaryhmä luovuttaa raporttinsa hallitukselle kesäkuun puolivälissä. Maa- ja metsätalousministeriö tekee siitä selonteon eduskunnalle, ja kansanedustajat pääsevät ruotimaan ruokastrategiaa ensi syksynä.

Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus käynnisti valmistelutyön vuoteen 2020 asti ulottuvan ruokastrategian laatimiseksi. Strategian valmistelua vetävän johtoryhmän puheenjohtajana on työskennellyt vuorineuvos Simo Palokangas, varapuheenjohtajana johtaja Teija Andersen (Fazer-konserni) ja jäseninä puheenjohtaja Juha Marttila (MTK), pääsihteeri Sinikka Turunen (Suomen Kuluttajaliitto), johtaja Risto Pyykönen (SOK-ryhmä), ravitsemustutkija Patrik Borg, professori Sirpa Kurppa (MTT) ja toimitusjohtaja Marko Parkkinen. Ryhmän sihteerinä on ollut MMT Kaisa Karttunen.

Ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia

Työtä on kevään aikana organisoitu niin, että johtoryhmä on jakaantunut pienemmiksi teemaryhmiksi, jotka ovat käsitelleet toimeksiannossa esitettyjä kysymyksiä. Johtoryhmä ja teemaryhmät ovat kuulleet asiantuntijoita, sidosryhmiä on kuultu seminaarissa ja kuluttajia nettikeskustelun kautta. Seminaarissa oli noin 110 osanottajaa, ja nettikeskusteluun tuli 195 kannanottoa. Nettikeskustelun perusteella ruuan alkuperä kiinnostaa, ja siitä halutaan yksiselitteiset merkinnät myös pakkauksiin.

– Kotimaisuutta arvostetaan korkealle. Perusteluina ovat muun muassa tuotantoprosessien parempi kontrolloitavuus ja jäljitettävyys, työllisyys, kansantalous ja huoltovarmuus. Tosin kotimaisuuden puolustamisessa on myös järki päässä, eli ei mitä tuotantoa tahansa, millä hinnalla tahansa kotimaassa. Ruualta haetaan hyvää makua, puhtautta ja yksinkertaisuutta. Myös ympäristökysymykset nousevat arvojen ja toiminnan tasolla, ryhmän sihteeri Kaisa Karttunen summaa.

Ruokastrategiatyön pohjaksi on laadittu taustaselvitys¹. Tarvetta kansalliseen ruokastrategiaan perustellaan sillä, että elintarvikkeiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelut vaikuttavat hintamuutosten kautta yhä enemmän myös Suomen markkinoihin. Tavoitteena on turvata kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukyky ja toimintaedellytykset, elintarvikkeiden huoltovarmuus sekä taata kuluttajille riittävä, turvallinen, terveellinen, vastuullisesti tuotettu ja kohtuuhintainen ruoka.

¹Selvitys Kansallisen ruokastrategian taustaksi 24.6.2009, maa- ja metsätalousministeriö

Muut teemajutut samasta lehdestä :