30 Ympäristötietoisuus nostaa päätään Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa eletään voimakasta ympäristötietoisuuden nousukautta. Tähän on suuri vaikutus presidentti Obaman ajamalla politiikalla ja toisaalta edelleen heikon taloustilanteen tuomilla uusilla olosuhteilla.

Säästämisestä on tullut lähes muoti-ilmiö. Lähiruoka on voimakas trendi; siinä yhdistyvät ympäristöajattelu, siihen usein liitetty luomu-tuotantotapa ja edelleen parempi maku. Ravintolamaailmassa suunta on erilaistuminen, valtavirrasta poikkeaminen. Toisaalta halutaan tarjota erikoisuuksia, toisaalta mahdollisimman hyvää vastinetta rahalle.

Ruokavalion keventäminen on trendikästä – tai sitähän se on tainnut olla viime vuosikymmenet. USDA (U.S. Department of Agriculture) julkaisee viralliset ravitsemussuositukset viiden vuoden välein. Tulevana syksynä julkaistavissa uusissa suosituksissa on ennakkotiedon mukaan yhtenä pääkohtana suolansaannin suosituksen voimakas leikkaaminen.

Politiikka ohjaa ympäristön huomioimiseen

Presidentti Barack Obaman sisäpolitiikan kaksi isoa kulmakiveä ovat ympäristöasiat ja terveydenhuollon uudistaminen. Ympäristöasioita on vauhditettu monella tavalla, mm. uusiutuvan energian tutkimusohjelmilla ja erilaisilla investointituilla.
Elintarviketuotannon ja muun teollisuuden kannalta on ollut iso merkitys taloutta elvyttämään luodulla julkisen rahan paketilla (ARRA, The American Recovery and Reinvestment Act). Rahoista myönnetään esimerkiksi tukea energiansäästöä tukeviin uudistuksiin.

ainsäädäntö on tuonut uusia vaatimuksia energiankäyttöön, mutta samalla monet yritykset ovat tehneet paljon enemmän vapaaehtoisesti ja tuoneet vihreän tuotannon osaksi brändiään. Uusilla prosessiratkaisuilla on saatu esimerkiksi yrityksen vedenkulutusta vähennettyä kymmeniä prosentteja.

Elintarviketeollisuuden ohella pakkausteollisuus on vahvasti kehityksessä mukana. Viime aikoina on keskusteltu paljon pakkausjätteestä ja pakkausten kierrättämisestä. Näissä asioissa USA on paljon Suomen jäljessä. Muovisia ostoskasseja Yhdysvalloissa käytetään vuosittain 100 miljardia kappaletta. Ostoskassit ovat merkittävä jäteongelma. Nyttemmin kuluttajia on alettu kannustaa kassien uudelleenkäyttöön ja palauttamiseen keräyspisteisiin.

Käytännössä paikallisten, HDPE:stä valmistettujen, erittäin ohuiden kassien uudelleenkäyttö on hyvin rajoitettua. Ne ovat usein täysin palvelleita, kun ostoksensa on saanut ehjänä kotiin asti. Niiden käyttöä jätepussina rajoittaa se, että niissä on usein reikiä.

Kaupoissa henkilökunta pakkaa tavarat ilmaisiin kasseihin, eikä kasseja todellakaan tarjota säästellen. Usein kauppa-apulainen kokee tarpeelliseksi pakata ostokseni viiteen muovikassiin siinä, missä itse mahduttaisin ne yhteen. Kuluttajat ovat tottuneet siihen, että kassit ovat roskaa, kun kaupasta on päästy kotiin.

Radikaalina toimenpiteenä Washington, DC:ssä säädettiin vuodenvaihteessa ostoskasseille viiden sentin ympäristövero. Tällä kerätään varoja kaupungin halki virtaavan Potomac-joen puhdistukseen. Joen suuri saasteongelma kun on juuri hylätyt muovikassit. EPA:n (U.S. Environmental Protection Agency) mukaan muovikassia huonompi valinta on kaupoissa vaihtoehdoksi pitkään tarjottu paksu paperikassi. Sen käyttö tuottaa 40 prosenttia enemmän kasvihuonekaasuja.

Ostoskassikeskustelu on lyhyessä ajassa tuottanut uutena trendinä kangaskassit, joita ei USA:ssa ole perinteisesti paljoa katukuvassa näkynyt, mutta viime aikoina niistä on tullut lähes design-tuotteita. Monilla kauppaketjuilla on omat, helposti tunnistettavat kestokassinsa, jotka luovat kuluttajille mahdollisuuden erottua ”ympäristöihmisenä”. Esimerkiksi Trader Joe’s -ketjulla on valittavana jopa kassisarja eri väreissä ja eri painokuvilla.

Ravintola-alalla pitää erottua valtavirrasta

Huono taloustilanne on kiristänyt ravintola-alan kilpailua entisestään. Kilpailussa menestyäkseen ravintolat tukeutuvat kahteen strategiaan: toiset erottuvat erikoistumalla, toiset panostamalla hinta-laatusuhteeseen.

Ruokaelämysten alkuperällä on suuri merkitys. Lähiruoka on muotia, mutta samalla lähiruokaa tarjoavan ravintolan menu voi olla vaikkapa toscanalainen. Enää ei erottumiseen riitä, että ravintola kertoo edustavansa aasialaista keittiötä, vaan sen pitää olla hienojakoisempi, esimerkiksi mongolialainen tai etelävietnamilainen. Jotkut pikaruokaketjutkin ovat alkaneet kilpailla uudenlaisilla tuotteilla. Esimerkiksi McDonald’s toi hiljattain markkinoille premium-hampurilaisen, jossa on iso Angus-häränpihvi.

Monet ravintolat kilpailevat asiakkaista rahalle tarjotulla vastineella. Tähän panostavat monet pikaruokaravintolat. Samalla rahalla saa entistä isompia annoksia ja kylkiäisenä alkupaloja tai jälkiruokaa.

Toisaalta monet kalliimman luokan ravintolatkin ovat lähteneet hintakilpailuun. Esimerkiksi naapuruston pihviravintola on alkanut järjestää kanta-asiakkaille teemailtoja, joissa tarjotaan erikseen kulloisenkin teeman mukaisesti räätälöity kolmen ruokalajin päivällinen niin, että maksetusta 50 dollarista saa aina 20 dollaria takaisin.

Painonhallinta jatkuu

Uuden vuoden vaihtuessa moni on jälleen kerran tehnyt vakaan päätöksen ruokavalionsa keventämisestä ja liikunnan lisäämisestä. Yhdysvalloissakin iso ravitsemusongelma on energian liiallinen saanti kulutukseen verrattuna.

Painonhallinta on amerikkalaisille usein sitä, että syödystä ruokamäärästä ei olla valmiita tinkimään, vaan ruokien tilalle haetaan erilaisia kevytversioita ja yhä useammin jotakin mystistä aineenvaihduntaa kiihdyttävää laihdutustuotetta. Mainoksia on paljon, mutta käytännön tulokset ovat usein näkymättömiä.

Monin paikoin paikallinen lainsäädäntö on alkanut vaatia ravintoloita esittämään annostensa ravintotietoja, mm. energiasisällön ja rasvan määrän. Samoin monissa paikoissa on alettu rajoittaa ravintolaruoan transrasvahappojen määrää. Näiltä osin monessa kaupungissa paikalliset säädökset ovat paljon tiukempia kuin liittovaltion lait.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö (USDA) julkaisee syksyllä uusitut vuoden 2010 ravitsemussuositukset (Dietary Guidelines for Americans, www.mypyramid.gov) seuraavalle viisivuotiskaudelle. Nykyisissä, vuoden 2005 suosituksissa isoin uudistus oli kokojyväviljan aseman nostaminen ja suositusten antaminen ensimmäistä kertaa.

Ennakkotietojen mukaan merkittävimpiä uudistuksia tulevissa suosituksissa on suolansaannin suosituksen voimakas leikkaaminen. Nykyisin natriuminsaannin suositus on 2300 mg/d, kun se tullee uusissa suosituksissa olemaan 1500 mg/d. Kehitystä seuratessa on helppo ajatella, että Suomi kulkee aika lailla eturintamassa.

Jari Toivo
teknologia-asiantuntija
Tekes Washington
Embassy of Finland
Washington, DC