KE 4/2010, s. 30 Ruokahävikki on turha ympäristön kuormittaja

Kaikesta ihmisen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta noin kolmannes syntyy ruuasta, ja pelkästään ruuan ilmastovaikutusten osuus on lähes samaa luokkaa. Vesistöjen tilaan ruuankulutuksella on vieläkin suurempi merkitys: ruoka voi vastata puolta kaikista kulutuksen ravinnepäästöistä.

Hukkaan heitetty ruoka on suuri ja täysin turha taakka ympäristölle. Hukkaan heitettävien elintarvikkeiden väheneminen vaikuttaa suorien ympäristövaikutusten lisäksi myös tuotannosta aiheutuviin päästöihin. Jos ruokaa heitettäisiin hukkaan vähemmän, suorien ympäristövaikutusten lisäksi myös tuotannosta aiheutuisi vähemmän ympäristöpäästöjä. Hävikin vähentäminen vähentää kulutetulle ruokamäärälle kohdistuvia päästöjä. Samalla laskevat tuotannosta aiheutuvat päästöt syötäväksi päätynyttä ruokamäärää kohden.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan arviot ruuan hävikistä koko elintarvikeketjussa vaihtelevat 25–50 % välillä. Suomessa ruokahävikin määrää on tutkittu vähän. Arviot syömäkelpoisen ruuan vuosihävikistä vaihtelevat 20 kilosta yli 80 kiloon kuluttajaa kohti. Myöskään elintarviketeollisuudesta tai ravintolasektorilta ei ole saatavilla tarkkoja hävikkilukuja.

Foodspill-hankkeessa etsitään keinoja vähentää ruokahävikkiä
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) aloitti keväällä 2010 tutkimushankkeen Foodspill – ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa. Yhdessä MTT:n kanssa elintarvikeketjun ruokahävikkiä kartoittavat Jätelaitosyhdistys, Motiva, Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo, Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto, Palmia, Tampereen Ateria liikelaitos ja UniCafe sekä Pakkaustutkimus – PTR. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju ja yhteistyöyritykset.

Kaksivuotisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan, kuinka paljon ruokaa ja raaka-aineita heitetään pois, miksi, miten se vaikuttaa ympäristöön ja millä keinoilla ruokahävikkiä voisi vähentää. Tutkimuksessa keskitytään siihen kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden ruokahävikkiin, joka olisi vältettävissä.

Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan elintarviketeollisuuden prosesseissa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja kaupassa syntyvää ruokahävikkiä. Ruokahävikin määrää ja syitä selvitetään hankkeessa muun muassa punnitustutkimuksilla, jossa kuluttajat ja ravintolahenkilökunta konkreettisesti punnitsevat pois heittämänsä ruokajätteen määrän.

Hankkeen tavoitteena on, että ruokaa heitettäisiin nykyistä vähemmän roskiin. Jotta hävikkiin päästään paremmin vaikuttamaan, täytyy ensin tutkia, miksi ja miten ruokahävikkiä syntyy. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä ruokahävikistä käytävää julkista keskustelua.

Hanke tuottaa tietoa elintarvikeketjun toimijoille, kuluttajille ja yhteiskunnalle päätöksenteon tueksi ja vahvistaa samalla kuluttajien ja muiden elintarvikeketjun toimijoiden tietoisuutta ruokahävikin ympäristövaikutuksista. Hanke muistuttaakin, että hävikin vähentäminen on osa elintarvikeketjun vastuullisuutta niin taloudellisesta kuin ympäristönäkökulmasta katsottuna.

Lisätietoja:
Lotta Jalkanen
tutkija
MTT
lotta.jalkanen(at)mtt.fi

Anu Reinikainen
tutkija
MTT
anu.reinikainen(at)mtt.fi

Muut teemajutut samasta lehdestä :