KE 3/2010, s. 30 Hygieniapasseja on myönnetty lähes 631 000

Hygieniaosaamistodistuksen eli hygieniapassin on suorittanut jo lähes 631 000 suomalaista. Niitä on myönnetty vuoden 2002 alusta lähtien.

Ylitarkastaja Ville Kekkonen Evirasta kertoo, että hygieniaosaamistodistuksen suorittaneita on tällä hetkellä noin 601 700 ja koulutuksen kautta todistuksen saaneita yli 29 100.

– Lukuihin sisältyvät myös kadonneiden ja virheellisten todistusten tilalle pyydetyt uudet todistukset, mutta ne eivät muuta lukuja kovin suuresti, Kekkonen kertoo.
Myönnetyistä todistuksista hotelli- ja majoituspalveluiden osuus on noin 1,5 %, elintarvikealan oppilaitosten noin 7 %, teollisuuslaitosten noin 10 %, myymälöiden ja tukkukauppojen noin 10 %, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan noin 12 %, ravintola- ja keittiötoiminnan noin 23 % ja ryhmän muut noin 31 %.

– Tähän ryhmään kuuluvat ne, jotka eivät ole halunneet ilmoittaa alaa tai jotka eivät esimerkiksi sillä hetkellä olleet töissä tai ovat tehneet satunnaisia keikkatöitä, Ville Kekkonen täsmentää.

Hygieniaosaamistodistus vaaditaan henkilöltä, joka työskentelee elintarvikelain mukaan hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa ja käsittelee siellä pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita.

– Kaikki elintarvikealan työntekijät, kuten vaikkapa ainoastaan pakattuja elintarvikkeita käsittelevät henkilöt, eivät siten automaattisesti kuulu tämän velvoitteen piiriin. Osaamistodistusta ei tämänhetkisen lainsäädännön mukaan tarvitse uusia, vaan se on voimassa toistaiseksi, Kekkonen kertoo.

Suoritustapaan ei muutoksia lähivuosina

Hygieniaosaamistodistuksen saa suorittamalla hygieniaosaamistestin, suorittamalla testiä vastaavan tutkinnon tai siihen rinnastettavan koulutuksen. Hygieniapassin suoritustapaan ei ole tulossa ainakaan lähivuosina muutoksia, mutta kysymysvalikoimaa päivitetään säännöllisesti.

– Lähinnä on keskusteltu siitä, pitäisikö pisterajaa nostaa ja/tai kysymysten määrää lisätä, mutta tästäkään ei ole vielä minkäänlaisia päätöksiä suuntaan tai toiseen, Ville Kekkonen toteaa.

Hänen mukaansa muissa EU-maissa ei ole käytössä vastaavaa testaamisjärjestelmää kuin Suomessa. Evira hyväksyy osaamistestaajat, joilla on oikeus järjestää osaamistestejä ja myöntää osaamistodistuksia. Evira valvoo osaamistestaajien toimintaa, mutta ei järjestä testejä itse eikä myönnä osaamistodistuksia.

– Joissakin maissa on erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia testejä tai pakollisia kursseja, mutta osaamisen osoittamista pakollisella testillä ei tietääksemme ole käytössä muualla ainakaan vielä, Kekkonen sanoo.

Suomalaisen toteutustavan vaikutusta elintarvikealan hygieniatasoon ei ole selvitetty, mutta esimerkiksi ruokamyrkytysepidemioiden määrä ei ole selvästi laskenut hygieniaosaamistodistusvaatimuksen myötä.

– Yksittäisen tekijän vaikutusta elintarviketurvallisuuteen on haasteellista selvittää. Jos hygieniaosaamistodistusten määrän kasvu ei ole johtanut suoraan ruokamyrkytysepidemioiden määrän vähenemiseen, niin osoittaako se, että hygieniaosaamisjärjestelmä on puutteellinen? Vai onko ruokamyrkytysepidemioiden selvityksessä menty parempaan suuntaan ja saatu selville useampia epidemioita? Uskon, että hygienian ja hygieniaosaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti ja hyvä elintarvikehygienia on uusille työntekijäpolville yhä enemmän selkärankaan iskostettu tapa toimia, Ville Kekkonen arvioi.

Suomalainen hygieniaosaamisen testaamisjärjestelmä tunnetaan monissa EU-maissa ja niiden ulkopuolellakin. Siitä on kysytty muun muassa Kanadasta käsin.
– Hygieniaosaamistodistus on osa kansallista lainsäädäntöämme, jonka mukaan työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että osaamistodistusvelvoite täyttyy.

Lisätietoja:
www.evira.fi > hygieniaosaaminen

*****************************************************

Hygieniaosaamisen testijärjestelmä

• Elintarviketurvallisuusvirasto pitää yllä, kehittää ja valvoo hygieniaosaamisen testijärjestelmää.
• Testijärjestelmään kuuluu sähköinen kysymyspankki, jossa on yli 1000 kysymystä elintarvikehygienian alueelta. Järjestelmä arpoo jokaista testiä varten 40 kysymystä.
• Osaamistesti suoritetaan kirjallisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osaamistesti koostuu 40 oikein/väärin väittämästä, joista vähintään 34 pitää olla oikein. Vääristä vastauksista ei saa miinuspisteitä.
• Osaamistesti suoritetaan osaamistestaajan valvonnassa itsenäisesti.
• Osaamistestaajilla on mahdollisuus järjestää ns. erityistilannetestejä myös muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä.

Muut teemajutut samasta lehdestä :