KE 4/2010, s. 3 Suomalainen ruokaketju henkiinjäämistaistelussa?

Viime vuosina on ollut menossa useita hankkeita suomalaisen ruokaketjun hyväksi. Hallituksen käynnistämä Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre on tehnyt työtä nostaakseen ruuan arvostusta. EkoCentrian Lähiruokaviesti edistää lähiruuan suosimista. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima Elintarvikekehityksen klusteri työskentelee suomalaisen elintarvikealan puolesta kuluttajan ehdoilla.
Vuoden 2012 loppuun jatkuva Tekesin Sapuska – Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat uudenlaisten toimintamallien kehittäminen elintarvikealalle.

Huhtikuussa tehtiin Jyväskylässä historiaa: Raparperi, kansallinen ruokakulttuurikeskus käynnistyi.

Toukokuussa 2009 hallituksen antamasta maaseutupoliittisesta selonteosta on käyty keskustelu eri valiokunnissa ja toukokuun lopulla eduskunnan täysistunnossa. Erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunta, mutta myös monet kansanedustajat pitävät välttämättömänä, että Suomessa ruuantuotantoon soveltuvat maa-alat pidetään tuotannossa ja ruuantuotannon osaaminen säilytetään kaikissa ketjun osissa.

Juhannuksen alla vuorineuvos Simo Palokankaan luotsaama työryhmä jätti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle esityksen kansalliseksi ruokastrategiaksi Huomisen ruoka. MMM:n kotisivuilta löytyvässä raportissa on esitetty sekä tavoitteet että tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi on ehdotettu vastuulliset toteuttajat. Esityksen mukaan suomalaisen ruokaketjun tulee ottaa tavoitteekseen kasvattaa arvoaan neljä prosenttia joka vuosi ja kaksinkertaistaa siten arvonsa 20 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Nämä vain muutamia esimerkkejä ponnisteluista! Ilahduttavaa huomata, että yhteistä tuntuu olevan vahva näkemys suomalaisen ruokaketjun säilyttämisestä ja jopa vahvistamisesta tulevina vuosikymmeninä. Toivottavasti sama suuntaus jatkuu entistä vahvempana seuraavien eduskuntavaalien jälkeenkin. Ja ei vain puheitten tasolla, vaan konkreettisina toimenpiteinä!

Oleellinen tekijä suomalaisen elintarvikeketjun elinvoimaisuuteen on kansainvälistyminen. Se ei ole aina mutkatonta, kuten kesähelteillä elintarvikevientiä kiusannut Venäjän asettama tuontikielto 14 suomalaiselle elintarviketuotantolaitokselle osoitti.

Elintarviketieteiden seuran puheenjohtaja Heikki Manner luotsaa FoodTec-Pactec-GrafTec -messuilla kansainvälistymispaneelia, jonka otsakkeena on Kansainvälistymisen karikot ja mahdollisuudet. Tulethan kuulolle 22. syyskuuta aamupäivällä! Samalla voit kerätä tuoreita ideoita osastoilta ja oheistapahtumista. Periksi ei anneta, suomalaisella ruualla on tulevaisuus!

Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT

Muut teemajutut samasta lehdestä :