3 Ruokamarkkinat murroksessa?

Vaikka vuotta on ehtinyt kulua vasta muutama kuukausi, ruuan suhteen on esitetty monenlaista huolenaihetta. Keskustelu on vellonut suuntaan ja toiseen. Elintarviketeollisuutta ehkä eniten koskettavat epäilyt eläinten huonosta kohtelusta, asetaldehyditutkimuksen uutisoinnin synnyttämä huolestuttava kuva elintarvikkeiden terveellisyydestä ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden vaikeudet saada virallista hyväksyntää terveysväitteille.

Moni lihatalo on ruvennutkin entistä tiukempiin toimenpiteisiin eläinten hyvän kohtelun varmistamiseksi. Evira on toimittanut tiedot Suomessa tehdyistä asetaldehyditutkimuksista Euroopan komission ja Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen EFSAn tiedoksi asian jatkokäsittelyn edistämiseksi. Lisäksi Eviran oma tutkimustoiminta käynnistyy kevään 2010 aikana ja keskittyy elintarvikkeissa esiintyvien asetaldehydipitoisuuksien määrittämiseen. Asiat ovat tältä osin kunnossa.

Terveysväitteiden saaminen terveysvaikutteisiin tuotteisiin onkin sitten suurempi haaste. Tarvittaneen sekä tutkimusta että paperisotaa ja selvityksiä. Ja tietysti aikaa, rahaa ja uskoa omiin tuotteisiin. Kenen rahkeet riittävät tähän?
Sekä kuluttajat että asiantuntijat ovat keskustelleet eri foorumeilla myös ruokavalion rasvan laadusta, mm. lehden numerossa 1/2010 julkaistun professori Kari Salmisen kirjoittaman, tieteellisiin tuloksiin pohjautuvan artikkelin johdosta. Tämä keskustelu tullee jatkumaan vielä pitkään. Tarvittaneen lisäselvityksiä ja pohdintaa, ennen kuin lopullista totuutta voidaan julistaa.

En ole rasvatutkija, mutta mietityttää, kannattaisiko vanhojakin sydäntautitutkimustuloksia tarkastella uudestaan. Onko pohdittu, kuinka paljon on merkitystä ruokavalion muuttumisella kaiken kaikkiaan terveempään suuntaan, muun muassa kasvisten ja hedelmien käytön lisääntymisen ja kovetetun kasviöljyn käytön vähenemisen myötä? Tai mitä vaikuttavat fyysisesti raskaan työn ja siitä aiheutuneen stressin vähentyminen ja yleisesti toimeentulon helpottuminen? Ehkä sydänkuolleisuuden vähenemiseen on muitakin syitä kuin pelkästään rasvan laatu. Ruokavaliossa ja ihmisen hyvinvoinnissa pitäisi ajatella entistä enemmän kokonaisuuksia. Suunnitteilla oleva rasvaverokin kummeksuttaa.

Elintarviketieteiden Seurassa olemme erityisen huolestuneita kotimaisen raaka-aineen riittävyydestä tulevina vuosina. Käsillä olevassa lehdessä on laaja katsaus aiheeseen keskustelun aloittamiseksi kotimaisen raaka-aineen saatavuudesta tulevaisuudessa.

Marjanpoimijana olen henkilökohtaisesti huolestunut myös Suomen marja-alasta. Pitkään alalla ansiokkaasti toiminut Riitan Herkku luopuu marjaliiketoiminnasta. Onko kukaan pohtinut, miten marjanpoiminnan voisi tuotteistaa? Olisiko uutta liiketoiminnan mahdollisuutta siinä, että suomalaiset “kuskattaisiin” marjapuskiin kunnonkohotusmielessä, ja samalla marjat tulisivat poimituiksi ja metsäiset elämykset koettua?

Veikkaan, että olemme jonkinlaisessa murroksessa niin raaka-aineitten kuin erilaisten lisä- ja apuaineitten suhteen. Moni asia on mietittävä uudestaan. Kiitos asiantuntijoiden, tästä lehdestä löytyy pohdintaa helpottamaan taas monta hyvää artikkelia niin valmistus- kuin lisäaineistakin.

Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT