28 Ruotsalaislapsille puuroja ja vellejä Turengista

Ruotsalaiset pikkulapset syövät nykyisin myös suomalaisia, käyttövalmiita puuroja ja vellejä: Valion Turengin tehtaassa valmistetut Muksu-puurot ja -vellit ovat olleet ruotsalaisten vähittäiskauppojen hyllyillä helmikuusta alkaen. Aluksi naapurimaassa on kaupan viisi puuroa ja viisi velliä.

Ruotsin lastenruokamarkkinat ovat noin 100 miljoonaa euroa, kun Suomessa lastenruokia myydään vuosittain noin 63 miljoonalla eurolla. Käyttövalmiiden vellien ja puurojen markkinat ovat tällä hetkellä Ruotsissa vain kolmanneksen Suomen markkinoista. Nutricia Baby Oy:n toimitusjohtaja ja Danonen Pohjoismaiden lastenruokaliiketoiminnan johtaja Kenneth Tarvonen sanookin, että Ruotsissa on pikkulasten käyttövalmiiden puurojen ja vellien mentävä aukko.

– Meillä on missio kehittää Ruotsin lastenruokamarkkinoita. Ruotsin volyymit ovat hyvällä tolalla, mutta arvot ovat alhaisia, koska lastenruokajauheita myydään jättipakkauksissa ja kauppa subventoi niitä, Tarvonen täsmentää.

Nutricia Baby Oy on osa kansainvälistä Danone-konsernia, joka toimii yli 120 maassa. Yrityksen lastenruokien valikoimaan kuuluvat käyttövalmiiden puurojen ja vellien lisäksi jogurttivalmisteet, puurojauheet, hedelmä- ja kasvissoseet, lastenateriat, leikki-ikäisen maitojuoma sekä äidinmaidonkorvikkeet, vieroitusvalmisteet ja kliiniset ravintovalmisteet imeväisille. Konserni on keskittynyt hyvinvointituotteiden, kuten lastenruokien, kliinisten ravintovalmisteiden, tuoremeijerituotteiden sekä pullotettujen vesien valmistukseen ja markkinointiin.

Lastenruuissa ja kliinisissä ravintovalmisteissa imeväisille Nutricia Babyn vahvuus perustuu laajaan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Ruuan terveydelle hyödyllisiä ainesosia koskevaa tutkimusta tehdään sekä konsernin omissa tutkimuslaitoksissa että yhteistyössä kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa.

Suomessa lastenruokien erityisosaamista

Suomalaiset osaavat tehdä hyviä lastenruokia, jotka on valmistettu pitkälle täkäläisistä raaka-aineista. Suurin osa Muksu-puuroista ja -velleistä täyttääkin Hyvää Suomesta -joutsenlipun kotimaisuustavoitteet. Käyttövalmiit Muksu-puurot ja -vellit valmistetaan suomalaisesta maidosta ja viljoista, ja niissä käytetään myös kotimaisia marjoja ja rypsiöljyä.

Pohjoismaista Suomessa pikkulapset syövät sekä vellejä että puuroja, mutta Ruotsi on enemmän vellimaa toisin kuin puuromaa Norja. Monissa maissa käytetään paljon jauhemaisia lastenruokia. Suomessa on erityisosaamista varsinkin käyttövalmiiden lastenruokien valmistuksessa.

– Lasten käyttövalmiissa puuroissa ja velleissä Turengin tehtaalla on teknologista erikoisosaamista UHT-prosessin hyödyntämisessä. Siellä osataan tehdä laadukkaita, koostumukseltaan ja maultaan ensiluokkaisia lastenruokia. Viljojen käytön hallitseminen UHT-prosessissa on keskeinen asia tässä teknologisessa osaamisessa. Lopputuotteet ovat kuin kotona vasta keitettyjä, Kenneth Tarvonen tähdentää.

Hän muistuttaa, että lastenruokamarkkinoilla on nähty myös vetisiä lastenpuuroja ja -vellejä.

– Vaikka kyse on niinkin arkisista ruuista kuin kaurapuuro ja -velli, ne ovat teknologisesti vaikeita valmistaa, koska kauran käyttäytyminen valmistusprosessissa on muita viljalajeja haastavampaa, Tarvonen sanoo.

Ruokavalio parhaimmillaan yksivuotiaana

Muksu-lastenruokiin ei lisätä säilöntäaineita tai keinotekoisia väri- ja makuaineita, eikä alle vuoden ikäisille lapsille tarkoitettuihin tuotteisiin lisätä lainkaan suolaa. Myös sokerin määrään, rasvan laatuun, monipuoliseen ravintoaineiden saantiin ja ruoan oikeaan rakenteeseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Nutricia Baby Oy:n tiedotuspäällikkö Sinikka Saikkonen sanoo, että ravitsemuksellisesti korkealaatuisilla lastenruuilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden aikuisten terveyteen.

– Aikuisiän terveyshaittojen ennaltaehkäisy lähtee varhaislapsuudesta. DIPP-tutkimukseen pohjautuva pienten lasten ravinnonkäyttötutkimus¹ osoittaa, että lapsen ruokavalio on parhaimmillaan noin yhden vuoden ikäisenä, mutta miten koko perheen ruokavalio saataisiin kuntoon, Saikkonen pohtii.

Lastenruokia on kehitetty määrätietoisesti ravitsemuksellisesti mahdollisimman täysipainoisiksi. Muksun käyttövalmiissa viljatuotteissa käytetään runsaasti myös marjoja ja hedelmiä. Niiden rasvahappokoostumusta on parannettu kasviöljyseoksella: rypsi-, palmu- ja auringonkukkaöljy-yhdistelmällä. Tuotteisiin on lisätty myös vitamiineja ja kivennäisaineita tukemaan lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä.

– Viljapohjaisissa velleissä käytetään samaa Nutrician patentoitua prebioottiseosta (GOS-FOS) kuin äidinmaidonkorvikkeissa. Prebioottiseoksen kehittämisessä suomalainen ammattitaito on yhdistynyt kansainväliseen osaamiseen. Yksin Suomessa sitä ei olisi pystytty kehittämään, Saikkonen vakuuttaa.

Lastenruokia parhaista raaka-aineista

Danonella on lastenruokatehtaita ympäri maailmaa, mm. Euroopassa, Venäjällä ja Aasiassa. Nutricia Babyn tuotteita valmistetaan Suomen lisäksi mm. Tšekissä, Puolassa, Hollannissa ja Saksassa. Muksu-tuotteet valmistetaan turvallisista, puhtaista ja laadukkaista raaka-aineista. Samat vaatimukset koskevat kaikkia Nutricia Babyn lastenruoissa käytettäviä raaka-aineita alkuperämaasta, tuotantotavasta ja tuotteet valmistavan tuotantolaitoksen sijainnista riippumatta.

Raaka-aineet tuotetaan parhailla mahdollisilla kasvualueilla, yhteistyössä pitkäaikaisten sopimusviljelijöiden kanssa, ja mm. tuoreina käytetyt hedelmät poimitaan käsin. Valmistusaineiden matka pellolta pakkauksiin on jäljitettävissä, ja raaka-ainetuottajat auditoidaan vähintään kerran vuodessa.

– Esimerkiksi lastenruokien vehnää ei osteta maailmanpörsseistä, vaan se tulee sopimustiloilta. Lastenruuilla on korkeammat puhtausvaatimukset kuin muilla elintarvikkeilla, eivätkä edes kaikki luonnonmukaisesti tuotetut raaka-aineet täytä tätä laatutasoa, Kenneth Tarvnen kertoo.

Hän täsmentää, että vain yksi prosentti maailman elintarvikeraaka-aineista kelpaa lastenruokiin puhtautensa puolesta. Erityisvaatimuksia on etenkin vierasainepitoisuuksien, kuten torjunta-ainejäämien, homemyrkkyjen, raskasmetallien ja nitraattipitoisuuksien osalta.

– Näiden vierasaineiden enimmäispitoisuusrajat on asetettu jopa 10–100 kertaa alhaisemmiksi kuin muissa elintarvikkeissa. Esimerkiksi torjunta-ainejäämiä lastenruoissa saa olla enintään 10 ppb eli alle 0,000001 % 100 grammassa tuotetta. Suhdelukuna 10 ppb on sama kuin yhden senttimetrin suhde tuhanteen kilometriin tai yhden sekunnin suhde kolmeen vuoteen. Lisäksi useiden muussa elintarviketuotannossa sallittujen torjunta-aineiden käyttö on kokonaan kiellettyä lastenruokien valmistukseen käytettävien raaka-aineiden tuotannossa.

Pirjo Huhtakangas

Viite:
¹ Lapsen ruokavalio ennen kouluikää, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 32/2008

*********************************************

Laajaa, kansainvälistä tutkimustoimintaa

Danonen päätutkimuskeskukset sijaitsevat Ranskassa ja Hollannissa. Ranskan tutkimuskeskus Centre Daniel Carasso keskittyy erityisesti probioottien ja maitovalmisteiden terveyshyötyjen tutkimiseen ja Wageningenin tutkimuskeskus Hollannissa prebiootteihin ja lasten ravitsemukseen. Eri puolilla maailmaa on lisäksi muita Danonen omia tutkimus- ja kehityskeskuksia, joista 18 on keskittynyt lasten ravitsemukseen.

Maailmalta löytyy myös 18 Danone-Instituuttia. Ne ovat itsenäisiä, voittoa tavoittelemattomia yksiköitä, joiden toimintaa Danone rahoittaa ja joiden jäsenet valitaan paikallisesta tieteellisestä yhteisöstä. Danone-Instituuttien tehtävänä on yhdistää eri asiantuntijoiden osaamista, tukea ruokaan ja ravitsemukseen liittyvää tutkimusta ja lisätä terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten tietämystä ja tietoisuutta ruoan merkityksestä terveydelle.

Tutkimusta tehdään paljon myös yhteistyössä ulkopuolisten, riippumattomien tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Vuosittain tutkimukseen käytetään rahaa lähes 200 miljoonaa euroa, ja kansainvälisiä tutkimusyhteistyöhankkeita on käynnissä yli 200 eri puolilla maailmaa. Tieteellisissä julkaisuissa julkaistujen tutkimusten lukumäärä viime vuosilta lähentelee sataa. Patentteja yrityksellä on lähes 400. Neljä viidestä tutkimusprojektista keskittyy terveyteen ja ravitsemukseen.

Tutkimustoiminta työllistää yli 1 200 danonelaista ympäri maailman sekä lisäksi lukuisia tutkijoita tutkimusyhteistyöhankkeiden kautta.

Lisätietoa:
tiedotuspäällikkö Sinikka Saikkonen, Natricia Baby Oy, sinikka.saikkonen(at)danone.com, www.nutriciababy.fi

*************************

Nutricia Baby Oy & Danone

• Nutricia Baby Oy siirtyi osaksi Danone-konsernia vuonna 2007 ja kuuluu Danone Baby Nutrition -divisioonaan. Koko Pohjoismaiden lastenruokia koskevaa liiketoimintaa johdetaan Suomesta käsin.
• Yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli yli 21 miljoonaa euroa.
• Markkinaosuus lastenruoissa vuonna 2007 oli 33,2 % arvossa mitattuna. Kokonaismarkkinat olivat tällöin Suomessa 61,3 miljoonaa € ja 9,9 miljoonaa kiloa (lähde: Nielsenin ScanTrack-tutkimus 9.12.2007). Tällä hetkellä markkinaosuuden arvioidaan nousseen jo lähes 40 prosenttiin.
• Yritys tekee tuotekehitysyhteistyötä Danonen kansainvälisten tuotekehitysyksikköjen ja Valion tuotekehityksen kanssa. Yrityksen tuotteissa hyödynnetään myös Danonen laajan tutkimustoiminnan tuloksia ja patentteja.
• Danone työllistää noin 80 000 henkeä viidellä mantereella yli 120 maassa.
• Koko konsernin liikevaihto 15 miljardia € vuonna 2009, josta Danone Baby Nutrition -divisiooan osuus 3 miljardia €.
• Koko konsernin pääkonttori on Ranskassa, Danone Baby Nutrition -divisioonan Hollannissa.
• Konserni on maailmanmarkkinoilla ykkönen tuoremeijerituotteissa ja kakkonen pullotetuissa vesissä sekä lastenruoissa ja markkinajohtaja lastenruoissa