KE 3/2010, s. 28 Elintarvikkeiden takaisinvedot ovat arkipäivää amerikkalaisille

Yhdysvalloissa kuluttajat ovat saaneet tottua elintarviketuotteiden takaisinvetoihin ja median voimakkaaseen ja joskus pelkoa lietsovaankin uutisointiin elintarvikkeiden turvallisuudesta ja hygieniaongelmista.

Osittain ongelmat ovat peräisin tuotantohygienian puutteista ja valvonnan onnistumattomuudesta, mutta suurelta osin myös kuluttajien käyttäytymisen muutoksista ja elintarvikekaupan kansainvälistymisestä. Valtionhallinto on tehnyt monia uusia aloitteita ja nyt elintarviketurvallisuuden tavoitteiden kehityssuunnaksi on otettu kansalaisten terveyden turvaaminen ja ennaltaehkäisy, kun aiemmin on keskitytty reagoimaan jo tapahtuneisiin epidemioihin.

Elintarviketurvallisuus maksaa sairastumista vähemmän

Uusimpien tietojen mukaan elintarvikkeiden aiheuttamista sairastumisista tulee Yhdysvalloissa vuosittain yli 150 miljardin dollarin lasku. Ruokamyrkytyksiä arvioidaan olevan vuodessa yli 75 miljoonaa, joista yli 300 000 vaatii sairaalahoitoa.

Yksittäisistä taudinaiheuttajista kalleimmaksi käy listerioositapauksen hoito, noin 1,7 miljoonaa dollaria per potilas, kun ruokamyrkytyksen ”keskihinnaksi” lasketaan 1 850 dollaria. Luvut sisältävät varsinaisen sairaudenhoidon lisäksi mm. menetetyn työajan.

Tilastoista käy ilmi myös erään asiantuntijan esityksessään nostama yksityiskohta: ruokamyrkytysten aiheuttamat kulut ovat 85-kertaiset verrattuna viranomaisten panostuksiin niiden ehkäisemiseksi. Tähän ollaankin hakemassa nyt voimakkaasti muutosta eli koulutus, tiedottaminen, omavalvonta ja ennaltaehkäisy saavat jatkossa enemmän painoarvoa. Tiedotus on jo tehostunut. Nyt esimerkiksi tuotteiden takaisinvetoja voi seurata sosiaalisen median työkaluin Twitterissä, tai itselleen voi tilata sähköpostihälytykset.

Hygieniaongelmat useimmiten takaisinvetojen syynä

Valtaosa elintarviketurvallisuuden ongelmista on mikrobiologista alkuperää. Yhdysvalloissa lukumääräisesti eniten ruokamyrkytyksiä aiheuttavat salmonella (erityisesti siipikarja ja vihannekset kuten tomaatti) ja E. coli (erityisesti jauhettu naudanliha). Muita merkittäviä ongelmanaiheuttajia ovat mm. siipikarjan kampylobakteeri ja siivutettujen lihajalosteiden listeria.

Osa isoista epidemioista ja takaisinvedoista on uutisoitu myös meillä Suomessa, mm. parin vuoden takainen iso maapähkinäkatastrofi, jonka jälkiseurauksia puidaan edelleen eri oikeusasteissa. Salmonellan kontaminoimaa maapähkinävoita ja siitä edelleen valmistettuja tuotteita makeisista jäätelöön vedettiin markkinoilta valtava määrä ja sairastumisia oli ainakin useita satoja. Ongelman takana ollut yritys ajautui konkurssiin, ja useita työntekijöitä joutui rikossyytteisiin.

Viimeisin iso takaisinveto (21.4.2010) oli hyvin tyypillinen tapaus: isossa lihanjalostuslaitoksessa havaittiin jauhetun naudanlihan sisältävän E. coli (O157:H7) -bakteeria ja lihaa vedettiin takaisin kymmeniä tuhansia kiloja. Vastaavia tapauksia on ollut toistuvasti. Joissakin onnellisemmissa tapauksissa lihaerä ei ole ehtinyt vielä laitoksesta ulos, kun taas joskus siitä on jo ehditty tehdä valmiita ruokia kauppoihin ja ravintoloihin ympäri maata.

Haasteita monelta rintamalta

Kasvaviin elintarviketurvallisuuden ongelmiin on monta lähdettä. Osa ongelmista johtuu varmasti kontaminoituneista raaka-aineista, huonoista tuotanto-olosuhteista ja valvonnankin puutteista, mutta taustalla on myös monta kokonaisuuteen vaikuttavaa trendiä.

Yksi kasvava tekijä on nopeasti kansainvälistyvä elintarviketuotanto ja -kauppa. Yhdysvaltoihin tuodaan elintarvikkeita yli 150 maasta noin 300 maahantulopisteen kautta. Vaikka Yhdysvalloissa on mittava hedelmientuotanto, yli puolet kaupoissa myydyistä hedelmistä on tuontitavaraa. Nykykuluttaja ei tyydy sesonkeihin, vaan kaikkea on oltava tarjolla aina. Kalasta tuonnin osuus on jopa 75 %.

Eri maissa on erilaiset kriteerit ja toimintatavat tuotannolle ja valvonnalle. Samalla pitkät kuljetusmatkat lisäävät pilaantumisriskiä. Rajavalvonta voi perustua vain pistokokeisiin, ja lähtömaissa tehtävään valvontaan ei ole mahdollisuuksia juuri lainkaan.

Toinen iso trendi on ulkona syöminen: amerikkalaiskuluttajan ruokamenoista nykyisin yli puolet menee ravintolalaskuihin. Kodin ulkopuolella valmistettu ja syöty ruoka on useammin ruokamyrkytyksen aiheuttaja kuin kotona valmistettu. Väestön ikääntyminenkin merkitsee haasteita elintarvikehygienialle, sillä ikääntyneillä vastustuskyky pilaajabakteerejakin vastaan on heikompi.

Elintarvikevalvonta kaipaa suoraviivaistamista

Yhdysvaltojen elintarvikevalvonnan monet kiemurat ja haasteet tulevat painavasti esiin haastatellessani paikallista viranomaisedustajaa. Elintarviketurvallisuus on liittovaltiotasolla monen viranomaislaitoksen vastuulla. Suurin osa kuuluu terveysministeriön (HHS) alaiselle FDA:lle (Food and Drug Administration), mutta mukana on monta muuta toimijaa. Raaka-ainelähtöisesti liha, siipikarja ja kananmunat kuuluvatkin maatalousministeriölle (USDA). Samoin elintarviketurvallisuuteen liittyvä tutkimus (mm. määritysmenetelmät, elintarviketeknologia jne) raaka-ainepohjasta riippumatta on USDA:n vastuulla.
Valvonnan kannalta tilanteista voi tulla mutkikkaita: esimerkiksi kinkkusuikale on USDA:n toimialaa mutta, kun sama kinkkusuikale pannaan pizzaan, siitä tuleekin FDA:n valvottava. Päätoimijoiden lisäksi mukana ovat mm. kauppaministeriö (Department of Commerce) ja rajavalvontaa hoitava DHS (Department of Homeland Security).

Elintarviketurvallisuutta ja valvontaa koskeva uusi laki on parhaillaan valmisteilla kongressissa. Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua elintarvikevalvonnan riittämättömistä resursseista. Parannusta on jonkin verran tullutkin, ja nykyinen hallinto on luvannut edelleen kehityksen jatkuvan.

Monen mielestä eniten kaivataan kuitenkin valvontaviranomaisten roolien selkeyttämistä ja koko valvontaorganisaation suoraviivaistamista. On esitetty myös, että pitäisi luoda yksi liittovaltiotason valvontaviranomainen. Nykyinen organisointi koetaan liian monimutkaiseksi, ja se vaikeuttaa esimerkiksi yritysten viranomaisasiointia ja hidastaa takaisinvetoihin liittyvää päätöksentekoa ja tiedottamista.

Tavoitteita asetetaan uusituista näkökulmista

Yhdysvalloissa on arvosteltu elintarvikevalvontaan liittyvää viranomaistyötä siitä, että se pyrkii vain reagoimaan jo olemassa oleviin ongelmiin. Presidentti Barack Obaman asettama työryhmä on esittänyt tavoitteita uusituista näkökulmista. Nyt ykkössijalle on nostettu ennaltaehkäisy, mikä pitää sisällään eri toimia elintarviketeollisuuden paremmasta ohjeistamisesta elintarviketyöntekijöiden ja kuluttajien parempaan valistukseen ja valvontaviranomaisten yhteistyön lisäämiseen niin liittovaltio- kuin paikallistasolla.

Perinteisesti elintarvikeketju on jaettu tarkastelussa tuotanto- ja jalostusvaiheeseen. Nyt koko elintarvikeketjua tarkastellaan alusta loppuun yhtenäisesti ja niin, että pellolta pöytään -ajattelu on käännetty pöydältä pellolle -ajatteluun, eli jäljitettävyyteen kiinnitetään erityisesti huomiota.

Elintarviketurvallisuuteen liittyvästä tutkimuksesta vastaava USDA:n Agricultural Research Service on muuttamassa painotustaan yhä enemmän elintarviketeollisuutta palvelevaksi ja ongelmanratkaisuun keskittyväksi. Samalla se korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä, jotta kansainvälisen kaupan tuottamiin lisääntyviin haasteisiin voidaan vastata. Se onkin laajalla rintamalla mukana mm. eurooppalaisessa ja kiinalaisessa tutkimuksessa.

Teksti ja kuva:
Jari Toivo
Tekes Washington
Embassy of Finland
Washington, DC

Muut teemajutut samasta lehdestä :