28 Allergia- ja Astmaliiton vuoden teemana ruoka-allergia

Allergia- ja Astmaliiton vuoden 2003 pääteemana on ruoka-allergia. Vuotta viedään eteenpäin teemalla Tiedä, mitä syöt! Tavoitteena on helpottaa ruoka-allergisten ja erityisesti lapsiperheiden arkea.

Ruoka-allergiateemaa toteutetaan Allergia- ja Astmaliiton ja 32 paikallisyhdistyksen kaikissa toiminnoissa. Ruoka-teema korostuu mm. viestinnässä, koulutuksissa, kuntoutuksessa, allergianeuvonnassa ja alueellisessa toiminnassa.
— Teemavuonna muistutamme, että ruoka-allergian ainoana hoitona on allergiaa aiheuttavan ruoan välttäminen. Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä, että vain allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta vältetään. Varsinkin lasten dieetit täytyy tarkistaa säännöllisin väliajoin, jotta välttämisdieettiä ei noudatettaisi turhaan, muistuttaa Allergia- ja Astmaliiton allergianeuvoja Leila Klemets.
Ruoka-allergia on kyseessä, jos sama ruoka toistuvasti aiheuttaa oireita. Noin 5—10 % lapsista kärsii ruoka-allergiasta. Erään (Kajosaari, M.) kotimaisen tutkimuksen mukaan jopa 27 prosentilla kolmevuotiaista lapsista on ollut ruokayliherkkyyden aiheuttamia oireita. Aikuisilla arvioidaan olevan ruoka-allergiaa noin 2—5 prosentilla.
Useimmat lasten ruoka-allergiat helpottavat tai muuttavat muotoaan kouluikään mennessä. Aikuisten ruoka-allergiat ovat pysyväisluonteisempia. Periaatteessa mikä tahansa ruoka voi aiheuttaa yliherkkyyttä. Pienten lasten ruokayliherkkyyksistä tavallisimpia ovat lehmänmaito-, kananmuna- ja vilja-allergiat.

Vältä vain oireita aiheuttavaa ruokaa

Ruokavuotena liitto muistuttaa, että todetun ruoka-allergian ainoa hoitokeino on oireita aiheuttavan ruuan välttäminen. Tällöin ravitsemuksellisesti tärkeät ruoka-aineet pitää aina korvattava vastaavilla määrillä muita saman ryhmän tuotteita. Erityisesti lapsilla on huolehdittava myös energian ja ravintoaineiden, esimerkiksi D-vitamiinin, riittävästä saannista.
Allergisen oireilun nopean paranemisen edistämiseksi ei oireita aiheuttavaa ruokaa tule nauttia edes maisteluannoksina. Lapsilla allergian aiheuttajaksi varmistunut ruoka jätetään pois vähintään kuudeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen ruokaa kokeillaan uudelleen, jatkossa noin vuoden välein. Ruokavalion purkaminen tai muuttaminen toteutetaan yhteistyössä hoitavan lääkärin ja ravitsemusterapeutin kanssa.
Vain oireita aiheuttavaa ruokaa vältetään. Sallittuja ovat ne ruoat, joiden ei ole havaittu aiheuttavan toistuvasti oireita. Tämä pätee myös odotusaikana. Tutkimusten mukaan (mm. Hattevig ym. 1990,
Zeiger ja Heller 1995 sekä Isolauri 1996) äidin odotusaikaiset välttämisdieetit eivät suojaa lasta allergioilta.
Jatkuva turha ruoka-aineiden välttäminen voi johtaa yksipuoliseen ruokavalioon. Pitkään jatkuneesta yksipuolisesta ruokavaliosta voi seurata ravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden puutostiloja. Dieettien tarkistaminen aika ajoin voi sitä vastoin antaa ilon aiheita. Kun ruokavalioon saadaan takaisin ruoka-aineita, voidaan ruokailun monipuolisuutta lisätä. Samalla lisääntyy ruoan nauttimisen ja tarjoamisen ilo.

Pirjo Hammarberg
Allergia- ja Astmaliitto ry
tiedottaja
pirjo.hammarberg (at) allergia.com

Lisätietoja: Allergia- ja Astmaliiton oppaat, Ruokayliherkkyys sekä Ruoka-allergia ja lapsi, ovat luettavissa internetissä osoitteessa www.allergia.com.

***************************

Käypä hoito -suositus lasten ruoka-allergioista valmistumassa

Lapsilla ruokailuun liitetyt oireet ovat tavallisia. Sekä perusterveydenhuollossa että lasten erikoissairaanhoidossa on paljon lapsia tutkimuksissa ja hoidossa tällaisten oireiden vuoksi. Osalla on ruoka-allergia. Parinkin kyselytutkimuksen mukaan valtakunnallista ohjeistoa kaivataan.
Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen toimikunta on aikaisemmin laatinut ohjeita koskien pienten lasten maitoallergiaa, mutta varsinaista valtakunnallista hoitosuositusta ei ole ollut. Uusi lasten ruoka-allergioiden käypä hoito -suositusluonnos lähtee lausuntokierrokselle alkusyksystä. Se julkaistaan Aikakauskirja Duodecimissa, internetissä osoitteessa www.duodecim.fi/kh sekä Lääkärin CD:llä todennäköisesti loppuvuodesta 2003.
Suositusta laativan työryhmän puheenjohtajana on toiminut dosentti Timo Vanto TYKS:n lastenklinikalta. Muut jäsenet ovat olleet professori Erika Isolauri (Turun yliopisto), ravitsemusterapeutti Marja Kalavainen (KYS), dosentti Kirsti Kalimo (TYKS), LL Krista Korhonen (Liedon terveyskeskus), dosentti Mika Mäkelä (Iho- ja Allergiasairaala), dosentti Soili Mäkinen-Kiljunen (Iho- ja Allegiasairaala), professori Erkki Savilahti (HYKS Lasten ja Nuorten sairaala), dosentti Kristiina Turjanmaa (TAYS), ravitsemusterapeutti Helena Voutilainen (Iho- ja Allergiasairaala) sekä sihteerinä dosentti Minna Kaila.
Ensimmäinen käypä hoito -suositus julkaistiin vuonna 1997 keliakiasta. Kotimaiset asiantuntijat laativat suosituksia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin vetämässä kansallisessa hankkeessa. Kuluvana vuonna suositusten kokonaismäärä saavuttaa 50 suosituksen rajan. Kaikki suositukset ovat vapaasti luettavissa osoitteessa www.duodecim.fi/kh. Ne löytyvät myös terveydenhuollon portaalista osoitteesta www.terveysportti.fi.

Lisätietoja:
Minna Kaila, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, minna.kaila (at) duodecim.fi