26 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirja valmis

Elintarviketeollisuutta koskeva parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) yleiseurooppalainen vertailuasiakirja on saatu valmiiksi. Sen lopullinen muodollinen hyväksyntä tapahtuu komission käsittelyssä lähikuukausina. Mistä on oikein kysymys?

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT, Best Available Techniques) käsite on otettu käyttöön lainsäädäntöön IPPC-direktiivissä, jolla pyritään yhdennettyyn päästöjen ja vaikutusten hallintaan, eli teollisuuslaitoksesta ilmaan, veteen ja maaperään tulevia päästöjä ja laitoksessa syntyviä jätteitä arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristölupaa myönnettäessä.
IPPC-direktiivi (IPPC, Integrated Pollution Prevention and Control) toimeenpantiin Suomessa 1.3.2000- voimaan tulleella ympäristönsuojelulailla ja -asetuksella. Lainsäädännön uudistuksen myötä entinen ympäristölupa- ja jätevesilupakäytäntö korvattiin yhtenäisellä ympäristöluvalla.
Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvan määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ottaen huomioon myös laitoksen tekniset ominaisuudet, maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristö-olosuhteet. Suomessa BAT-käsite koskeekin kaikkea ympäristöluvanvaraista toimintaa – ei ainoastaan IPPC-direktiivissä esitettyjä suuria teollisuuslaitoksia.

Parhaat tekniikat

Määrittelyjen mukaisesti BAT koostuu parhaista menetelmistä, joilla tehokkaimmin saavutetaan yleisesti korkea taso koko ympäristönsuojelussa.
Menetelmät ovat käytettävissä olevia, jos ne on kehitetty sellaisessa mittakaavassa, että niiden käyttö kyseisellä teollisuuden alalla on mahdollista taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla kustannukset ja hyöty huomioon ottaen.
Tekniikoilla tarkoitetaan käytettyjen menetelmien lisäksi laitoksen suunnittelua, rakennetta, ylläpitoa ja käyttöä sekä myös tapaa, jolla laitoksen toiminta pysäytetään.

Vertailuasiakirjat ja ympäristöluvat

BAT-käsitteen yksityiskohtaisemmaksi määrittelemiseksi on teollisuuden eri toimialoille laadittu EU:n jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuuden yhteistyönä BAT-vertailuasiakirjoja eli BREF:ejä (BAT Reference Document).
Niissä kuvataan toimialakohtaisesti BAT-tekniikat ja BAT-tekniikoihin liittyvät saavutettavissa olevat päästö- ja kulutustasot. Tarkoituksena on ympäristönsuojelun edistämisen lisäksi harmonisoida lupakäytäntöjä EU:ssa.
BAT-vertailuasiakirjat ovat oleel-lisia niin lupaa hakevalle toiminnanharjoittajalle kuin myös lupaa myöntävälle viranomaiselle. Vertailuasiakirjat julkaistaan internetissä Euroopan IPPC-toimiston (EIPPCB, European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) kotisivuilla. Ne ovat vapaasti yritysten, yhteisöjen, viranomaisten ja yleisön saatavissa. Ne käännetään osittain kaikille EU:n kielille. Suomessa BAT-työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus.

Elintarviketeollisuuden BREF:n valmistelu

BREF syntyy tietojen vaihdon tuloksena. Tekovastuussa on EIPPCB-toimistossa Sevillassa työskentelevä valmistelija, jolla on apunaan vertailuasiakirjan valmistelun ajaksi nimetty työryhmä (TWG).
Jäsenmaat nimeävät omat TWG-edustajansa ja lisäksi TWG:ssä (Technical Working Group) voi olla jäseniä hakijamaista, teollisuudesta ja ympäristöjärjestöistä.
Valmistelija koostaa kerää-mästään ja TWG:n toimittamista tiedois-ta BREF-luonnoksen, jota TWG kommentoi. Kommenttien lisäksi TWG voi toimittaa lisämateriaalia aikataulun puitteissa. Yleensä luonnos- ja kommentointikierroksia on kaksi.
Elintarviketeollisuuden BAT-vertailuasiakirjan (FDM-BREF, Food, Drink and Milk -BREF) TWG:ssä oli edustettuna 16 jäsenmaata, CIAA (Confédération des industries agro-alimentaires de l’UE) ja muita elintarviketeollisuuden teollisuusjärjestöjä. Jotkut jäsenmaiden edustajat tulivat teollisuudesta.
Ympäristöjärjestöt eivät osallistuneet FDM-BREF:n laatimiseen. Suomessa on toimialakohtaisesti BREF-valmistelun tueksi nimetty kansallinen työryhmä, jonka puheenjohtaja on TWG:n jäsenenä. Jäsenet ovat teollisuudesta, teollisuusjärjestöistä ja alueellisista ympäristökeskuksista.

Valmistelu kesti vuosia

FDM-BREF:n valmistelun aloituskokous pidettiin tammikuussa 2001. Sen jälkeen valmistelija aloitti BREF:n rajauksen puitteissa tietojen keräämisen eri jäsenmaiden viranomaisilta, teollisuudesta, teollisuusliitoilta ja tutkimuslaitoksilta.
Tietolähteinä olivat erilaiset raportit, tiedot esimerkkilaitoksista, laitosvierailut ja kansalliset tai alueelliset BAT-selvitykset. Kerättävä tieto sisälsi tietoja mm. raaka-aineen ja energian kulutuksista sekä päästöistä. CIAA ja sen jäsenjärjestöt vastasivat suurelta osin teollisuuden tietojen toimittamisesta.
Toisessa luonnosvaiheessa valmistelija vaihtui. Uusi valmistelija muokkasi aika tavalla informaation esittämistapaa ja BAT-määrittelyjä sekä tarkisti saatuja taustatietoja. Toisen luonnoksen BAT-määrittelyistä tehtiin poikkeuksellisesti epävirallinen kolmas luonnos. Sitä käsiteltiin helmikuussa 2005 olleessa TWG-loppukokouksessa, joka keskittyi BAT-määrittelyihin ja niiden perusteisiin.
Viikon kestäneen loppukokouksen tunnelma oli hektinen. Vaikka päivät venähtivätkin pitkiksi, paniikilta vältyttiin, kun EIPPCB:stä tullut puheenjohtaja ja valmistelija pitivät kokouksen kulusta tiukasti kiinni. Alkupäivien aikana käsitellyistä luonnoksista valmisteltiin lopulliset BAT-määrittelyehdotukset loppuviikolla hyväksyttäviksi. Loppukokouksen jälkeen BREF viimeisteltiin sen mukaan, mitä kokouksessa oli sovittu, ja työ oli valmis kesäkuussa 2005.
Osa loppukokouksessa esille tulleista asioista esitettiin suoraan harkittavaksi asiakirjan päivityksen yhteydessä ja suosituksiksi jatkoselvityksiksi. Työn johtopäätöksistä oltiin lähes poikkeuksetta yksimielisiä.
Lopullisesti BREF hyväksytään komission käsittelyssä. Mahdollisesti eriävistä mielipiteistä syntyvissä epäselvissä tapauksissa komissio ratkaisee viime kädessä BREF:ssä esitettävän informaation sisällön.

Ari Kangas
ylitarkastaja
Uudenmaan ympäristökeskus
ari.kangas (at) ymparisto.fi

Lisätietoja EIPPCB:n BREF-sivustolta: http://eippcb.jrc.es/pages/FActivities.htm

Elintarviketeollisuuden moninaisuus haasteena

FDM-BREF:n tekeminen kesti kauan ja oli tavanomaista hankalampaa, koska valmistelija vaihtui kesken työn. Asiakirjan sisältöön vaikutti myös jatkuva lisätietojen toimittaminen vielä valmistelutyön loppuvaiheissakin. Lisäksi yksittäisten jäsenmaiden osuudet heijastivat tietyssä määrin elintarviketeollisuuden toimialojen alueellista jakautumista Euroopassa.
Elintarviketeollisuuden laaja moninaisuus oli erityinen haaste työryhmälle. Valtaisa kirjo raaka-aineita tulee käsiteltäväksi, ja samankaltaisia tuotteita tehdään erilaisilla prosesseilla, joissa voidaan noudattaa hyvinkin paikallisia reseptejä. Toisaalta samoja yksikköoperaatioita käytetään erilaisten tuotteiden valmistamiseen.
Erityispiirteenä elintarviketeollisuudelle on hygienia. Ne nousivat esille BREF-valmistelutyössä sekä teollisuusjärjestöjen että useiden jäsenmaiden osalta tiedonvaihdossa ja kommentteina laitteistojen ja prosessien puhdistusten osalta.
Hyväksyttävien hygieniastandardien ylläpitäminen on kriittistä elintarviketeollisuudelle. Ehdoton hygienian valvonta ja siitä seuraava säännöllisten ja toistuvien puhdistusten toteuttaminen elintarviketeollisuuden laitoksissa on vaikuttanut suuresti BAT-määrittelyihin. Samoin jotkut valmistusreseptit vaikuttavat ympäristönäkökohtiin, koska jonkun tekniikan soveltaminen on välttämätöntä tietyn maun, aromin tai rakenteen saavuttamiseksi, mikä estää muiden tekniikoiden soveltamisen.

Toimittajien ja jakelijoiden yhteistoimintaketju

Suuri osa FDM-BAT-määrittelyistä liittyy prosessien käyttöön ja hallintaan. Siten BAT:n soveltaminen ei välttämättä edellytä laitteistoinvestointeja. Nämä prosessien sisäiset BAT-määrittelyt voivat jopa saada aikaan kustannussäästöjä tehokkuuden paranemisen ja jätteen määrän vähenemisen myötä. Keskittymällä päästöjen vähentämiseen prosessien sisäisillä BAT-toimilla myös varsinaisia puhdistusprosesseihin ja laitteistoihin vaadittavia investointeja voi vähentää.
Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden luonne ja tuoreuden merkitys tuotteiden laadun ja jätteen määrän vähentämisen kannalta korostaa yhteistoimintaa tuotta-jien, toimittajien ja jakelijoiden kanssa. BAT-määrittelyissä on siten mm. myös esitetty, että toimittajien ja jakelijoiden kanssa luodaan yhteistoimintaketju ympäristönsuojelun kokonaisuuden tarkastelun kannalta. Tämä on johdonmukaista BAT-lähestymistavan mukaan.
Myös ympäristönhallintajärjestelmien soveltaminen on mainittu FDM-BREF:n BAT-määrittelyissä niin kuin se on nykyään kaikkien toimialojen BREF:eissä.

Elintarviketeollisuudessa määrittelyt jo arkipäivää

Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle useat FDM-BREF:n BAT-määrittelyt ovat jo arkipäivää. Tietyin osin BAT-määrittelyjen perusteet ovat peräisin suomalaisesta teollisuudesta ja muodostavat sen referenssitason, mihin muuallakin olisi pyrittävä.
Suurella osalla Suomen elintarviketeollisuutta on jo ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. FDM-BREF:n soveltaminen konkretisoituu siten vasta seuraavan ympäristölupakierroksen hakemuksessa, kun toiminnanharjoittaja esittää arvion BAT:n soveltamisesta omassa toiminnassaan.
Kun ympäristölupapäätöksissä sovelletaan BAT:ia, on BREF:n tarkoituksena on muun muassa antaa yhteistä tieto- ja keskustelupohjaa lupamääräyksille. Toiminnanharjoittajan ei tarvitse orjallisesti noudattaa BREF:ssä kuvattuja teknisiä keinoja, vaan hän voi itse valita ne tekniset ratkaisut, joilla pystytään täyttämään lupapäätöksen määräykset ja niissä määritetyt raja-arvot.

Ari Kangas