26 Lammastalouden tavoitteena tuotannon tuplaaminen

Suomen lammastaloudella on kova tavoite: vuoteen 2015 mennessä se kattaa vähintään puolet kotimaisesta kulutuksesta.

MTK:n lammasjaoston ja Suomen lammasyhdistyksen strategian mukainen haaste on kova, koska omavaraisuusaste oli viime vuonna alle 20 prosenttia ja kulutuksen odotetaan kasvavan vuoden 2009 kolmesta miljoonasta kilosta vuoteen 2015 mennessä noin 4,75 miljoonaan kiloon.

– Tämä tarkoittaa käytännössä tuotannon kehittämistä ammattimaisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi sekä sen tuplaamista, lammaseläinlääkäri Johanna Rautiainen ProAgria Pirkanmaasta kertoo.

Hyvä lammas! -hankkeen asiantuntijana työskentelevä Rautiainen vakuuttaa, että tahtotila lammassektorilla on kuitenkin kova. Nuoria tuottajia on tullut ja tulossa mukaan lammastuotantoon, ja tilojen uuhimäärä on useilla, kokeneilla tiloilla kasvussa. Ammattilaiset ovat nyt valmiita panostamaan alaan.

– Motivaatio on korkealla myös siksi, että lammas on monipuolinen eläin. Siitä saatavat tuotteet ovat haluttuja, ja tila voi valita tuotantomuodon omien resurssiensa mukaan. Lihan lisäksi lampaat tuottavat villaa ja taljoja ja hyödyttävät maisemanhoidossa ja maatilamatkailussa.

Pulaa teurastamoista ja asiantuntijoista

Tällä hetkellä lammastuotannon kehittymistä hidastaa se, että lampurit ovat hajallaan ja heiltä puuttuvat lähes kokonaan kumppanit ja tukiverkostot. Lampureiden kesken on tosin syntymässä alueellisia ”klustereita”.

– Lähin ja paras apu on toinen lampuri, mutta on vaikea kehittää alaa, kun meiltä puuttuvat lammastutkimus ja -asiantuntijat. Tällä hetkellä lammassektoria kehitetään lähinnä ProAgrian lammasneuvonnan ja lammashankkeiden puitteissa. Pula alan todellisista asiantuntijoista on kuitenkin todella iso, Johanna Rautiainen painottaa.

Hänen mukaansa vielä isompi ongelma on vähäinen teurastuskapasiteetti. Noin 90 prosenttia karitsoista teurastetaan muissa kuin suurissa osuusteurastamoissa, ja useat niistä ovat joko lopettaneet tai vähentäneet lampaan teurastusta.

– Se koetaan tällä hetkellä kalliiksi ja kannattamattomaksi muun muassa suurten jäte- ja tarkastusmaksujen sekä aikaa vievien paperitöiden vuoksi suhteutettuna ruhosta saataviin kiloihin, Rautiainen selventää tilannetta.

Hyvä lammas!- hankkeen yksi painopistealue onkin tänä talvena lampaan teurastusmahdollisuuksien selvittäminen. Johanna Rautiainen kartoitti tammikuussa hankealueen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen, lähellä toimivat, lampaita teurastavat teurastamot. Kartoituksen myötä kävi yhä selvemmäksi, että useilla tuottajilla on tarkoitus lisätä tuotantoaan, mutta teurastuskapasiteetti on niukka.

Lammastalous vahvassa kasvussa Ruotsissa

Karitsanlihan mahdollisuudet -seminaarissa maaliskuussa puhunut eläinlääkäri Kalle Hammarberg toi terveisiä Ruotsista ja kertoi sikäläisistä, hyvistä toimintatavoista lampaiden terveydenhuollossa. Naapurimaassa terveydenhuoltoa rahoittavat sekä elinkeino (teurastamot), valtio että lampurit. Fårhälsovård on vapaaehtoisesti valittava kumppani, mutta sen myötä tuottaja saa arvokasta apua lampaiden sairauksien selvittämisessä ja etenkin niiden ennaltaehkäisyssä. Fårhälsovård tekee myös lammastutkimusta.

Myös Ruotsissa lammastalous on vahvassa kasvussa. Lihan lisäksi naapurimaan lammastalous saa merkittäviä tuloja gotlanninlampaan nahasta ja turkiksista tehdyistä käsityö- ja tekstiilituotteista. Lampaan tarjoamia maisemanhoitopalveluita tarvitsevat yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset.

Tulevaisuuden trendinä Kalle Hammarberg näkee suoraan tilalta tapahtuvan lammastuotteiden myynnin ja lammastuotteiden jalostusasteen nousun sekä suoraan ravintoloiden kanssa tehtävän yhteistyön.

Karitsanlihan käyttö kasvaa ravintoloissa

Keittiömestari Jani Lehtinen ravintola Buccosta kertoi seminaarissa omia toiveitaan karitsanlihan laadusta ja saatavuudesta. Tällä hetkellä raaka-aine on hyvälaatuista, ja Lehtisellä on toimiva kumppanuussuhde lihantoimittajan kanssa.

Jani Lehtinen harmitteli kuitenkin sitä, että lampaanlihaa ei osata kaikkialla vielä valmistaa eikä koko ruhoa leikata ja käyttää. Hän uskoo, että karitsanlihan käyttö lisääntyy sekä ravintoloissa että yksityistaloudessa. Lehtinen kehottaa lampureita vahvaan yhteistoimintaan, jotta karitsanlihan kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin.

Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Rintala painotti myös eläinten hyvinvointia, jotta kuluttaja voi luottaa siihen, että kotimainen lampaanliha on tuotettu hyväksyttävällä tavalla.

********************************

Lammastalous Suomessa

Vuonna 2003 lampaanlihaa kulutettiin Suomessa 1,81 miljoonaa kiloa, josta tuonnin osuus oli 1,39 miljoonaa kiloa. Vuonna 2009 kulutus oli jo kolme miljoonaa kiloa, josta tuonnin osuus oli 2,4 miljoonaa kiloa.

Lampaanlihan tuonti on pitkällä aikajänteellä laskussa. Uudessa-Seelannissa karitsanlihan tuotanto laskee, ja lampaiden määrä on laskenut vuodesta 1990 lähtien 41 prosenttia.

Suomessa lammastilojen määrä on laskenut kolmanneksella vuodesta 1999 vuoteen 2008: vuonna 1999 tiloja oli 1424 kappaletta, toissavuonna 961 kappaletta.
Keskimääräinen lammastilan koko on kasvanut Suomessa vuoden 1999 noin 33 uuhesta lähes 60 uuheen vuonna 2008. Katraskoko Suomen lammastiloilla on yhä melko alhainen. Suurimmilla tiloilla oli vuonna 2008 yli 500 uuhta, ja yli 100 uuhen katraita oli 167 kappaletta.

Lammasmäärät ovat kasvaneet etenkin Lapissa ja Ahvenanmaalla. Muita vahvoja alueita ovat mm. Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa.

Lisätietoja:
kehityspäällikkö Pia Parikka, ProAgria Keskusten Liitto, pia.parikka(at)proagria.fi **************************’
Hyvä lammas! -hanke

• Hyvä tapa toimia lammasketjussa -ohjeistus julkaistiin Maa- ja metsätalousministeriön laatuketjun rahoittamana vuonna 2006.
• Hyvä lammas! -hanke keskittyy tuotantoketjun parempaan organisointiin sekä ammattimaisuuden, suunnitelmallisuuden ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseen.
• Hankkeen toteutusalueen muodostavat Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.
• Kohderyhmänä ovat lammasketjun kehittämisestä kiinnostuneet toimijat sekä asiakkaat.
• Lammasketjun toimijoita ovat lampaanlihan ja -villan tuottajat, maatilamatkailu- ja maisemanhoitopalveluiden tuottajat, jalostuslampolat, lammasteurastamot, neuvonta- ja terveydenhoitopalveluiden tuottajat sekä viranomaiset.
• Lammasketjun asiakkaita ovat ravintolat ja vähittäiskauppa, nahkamuokkaamot, villan jalostajat sekä maatilamatkailu- ja maisemanhoitopalveluiden tarjoajat.
• Hankkeen toteutusaika on 30.1.2009–31.5.2012.
• Tavoitteena on parantaa kotimaisen lammasketjun kilpailukykyä sekä lisätä laadukasta tuotantoa ja kotimaisen lampaan ja koko tuotantosuunnan arvostusta.

Lisätietoja:
Johanna Rautiainen
lammaseläinlääkäri
Hyvä lammas! -hanke
ProAgria Pirkanmaa ry
johanna.rautiainen(at)proagria.fi

Sami Talola
hankekoordinaattori
sami.talola(at)proagria.fi