24 Entäs nyt, sterolit?

Ensimmäisen kasvisterolirikastetun elintarvikkeen tuomisesta markkinoille on kulunut Suomessa lähes kahdeksan vuotta. Kiinnostus kasvisteroleja kohtaan on yhä suurta, mikä näkyy sekä kauppojen hyllyillä että EU:n lupamyllyssä. Ne puhuttavat myös tutkijoita: töitä tehdään niin kasvisterolirikastettujen kuin luontaisesti sterolirikkaiden tuotteiden parissa.

Kasvisterolit ja niiden tyydyttyneet muodot, kasvistanolit, ovat kasvien solukalvoissa esiintyviä yhdisteitä, jotka ovat välttämättömiä kasvisolujen elintoiminnoille. Rakenteeltaan kasvisterolit muistuttavat eläinsolujen kolesterolia.
Kasvisterolien lääketieteellinen historia alkaa 1950-luvulta, jolloin saatiin ensimmäisen kerran näyttöä näiden yhdisteiden myönteisestä vaikutuksesta veren seerumin kolesteroliin. Sittemmin kasvisterolien roolista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnassa on tehty paljon tutkimusta, ja niitä on hyödynnetty funktionaalisissa elintarvikkeissa.

Suomessa kehitetty uusia menetelmiä

Raisio Yhtymä lanseerasi kasvistanoliesteriä sisältävän margariininsa Suomen markkinoille vuonna 1995. Ensimmäisen ulkomaisen kilpailijan se sai vuonna 2000 Unileverin kasvisteroliesteriä sisältävän margariinin tullessa Euroopan markkinoille.
Näiden jo myynnissä olevien kasvisteroleilla tai -stanoleilla rikastettujen margariinien sekä muiden levitteiden, einesten ja maitotuotteiden lisäksi Euroopan markkinoille on pyrkimässä muitakin tuotteita, joihin on lisätty kasvisteroleja. Erona jo markkinoilla oleviin tuotteisiin on se, että steroleita ei ole keinotekoisesti tyydytetty (vrt. kasvistanoli) tai esteröity (vrt. kasvistanoli- ja steroliesteri).
Uusissa kasvisterolituotteissa hyödynnetään Tekesin Uudistuva Elintarvike -teknologiaohjelmassa (1997—2000) tehtyjä suomalaisia elintarvikeinnovaatioita. Pauligin tytäryhtiön Teriaka Oy:n sekä Helsingin yliopiston farmasian laitoksen kehittämässä menetelmässä kasvisterolit voidaan lisätä useisiin eri elintarvikkeisiin mikrokiteisessä muodossa (Diminicol).
Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksessa on kehitetty menetelmä, jossa samanaikaisesti kasvisteroli- tai -stanolilisäyksen kanssa säädetään elintarvikkeen kivennäisainekoostumusta lääke- ja ravitsemustieteellisten suositusten mukaiseksi (Multibene). Jälkimmäinen on Fazerin, Poutun sekä yhdysvaltalaisen jättifirman vastikään lisensoima.

Keksinnöt EU:n lupamyllyssä, USA:ssa GRAS-status

Raision margariini ehti Suomessa markkinoille ennen 15.5.1997 EU:n jäsenvaltioissa voimaan astunutta uuselintarvikkeita koskevaa yhteisösäädöstä, joten sitä on voitu vapaasti markkinoida Euroopassa. Vuonna 2002 EU:n elintarvikealan tiedekomitea hyväksyi kasvisteroli- ja -stanoliesteripohjaisia tuotteita koskevan turvallisuusraportin. Sen uskotaan mahdollistavan uusienkin lupien myöntämisen näitä ainesosia sisältäville tuotteille.
Uudistuva Elintarvike -ohjelmassa tehdyt uuselintarvikekeksinnöt jauhavat kuitenkin vielä EU:n lupamyllyssä. Käsittely on kesken sekä steroliainesosien että niitä hyödyntävien tuotteiden osalta. Luparuljanssin käsittelyssä ovat kasvisterolilla täydennetyt lihajalosteet (Pouttu), leipomotuotteet, välipalapatukat ja arabikumipastillit (Fazer) sekä jogurtti, pehmeä juusto, margariini ja maito-tuoremehujuoma (Teriaka).
Osa hakemuksista on ollut ”uuselintarvikeputkessa” jo vuodesta 2000, eikä ole varmuutta, kauanko käsittely vielä kestää. Kokouksessaan 18.7.2003 EU:n pysyvä elintarvikekomitea ei päässyt yksimielisyyteen sterolirikastettujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä, joten päätökset uusien sterolirikastettujen elintarvikkeiden päästämisestä markkinoille jäivät tekemättä. Asia tulee uudelleen käsittelyyn syyskuun kokouksessa.
Samaan aikaan Teriaka Oy:n patentoima menetelmä on saanut Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviranomaisilta (FDA) GRAS-statuksen (Generally Recognised As Safe). Tämä mahdollistaa keksinnön käytön Yhdysvalloissa margariinien, levitteiden, pehmeiden juustojen, jogurttien, maito-tuoremehujuomien, jäätelöiden, terveys- ja välipalapatukoiden, valkoisten leipien ja sämpylöiden, salaatinkastikkeiden sekä majoneesin ainesosana. Raisio Yhtymän tuotteella GRAS-status on ollut vuodesta 1999.

Raaka-aineiden ja tuotteiden sterolipitoisuuksia selvitetty

Helsingin yliopiston elintarvikekemian osastossa on jo lähes vuosikymmenen ajan tutkittu kasvisteroleja professori Vieno Piirosen johtamissa tutkimushankkeissa. Kukin tutkimus on johtanut haastaviin jatkotutkimuksiin. Myös sterolien parissa työskentelevä tutkimusryhmä on kasvanut tasaisesti. Ryhmässä työskentelee parhaillaan kuusi tutkijaa ja kolme tutkimusavustajaa sekä vuosittain useita gradutyöntekijöitä.
Tutkimushankkeita rahoittavat pääasiassa Tekes, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, maa- ja metsätalousministeriö sekä monet elintarvikealan yritykset. Ryhmä on selvittänyt kattavasti suomalaisten kasviperäisten raaka-aineiden ja tuotteiden sterolipitoisuudet. Työtä jatketaan edelleen mm. viljojen kasvisterolien tarkemmalla karakterisoinnilla ja hyödynnettävyyden parantamisen tutkimuksella.
Sterolien, kuten muidenkin rasvojen, kohdalla hapettuminen on potentiaalisin riskitekijä ihmisen ravitsemuksessa. Tutkimuksissa selvitetään moniulotteisesti hapettumisreaktioita ja reaktiomekanismeja malliainekokeilla, joilla voidaan ennakoida myös elintarvikesovelluksissa tapahtuvia reaktiota.
Perusteellisen esityön jälkeen tutkimusta on suunnattu enemmän myös oikeiden elintarvikeprosessien suuntaan ja saatu tarkkaa tietoa kasvisterolien käyttäytymisestä sekä kotikeittiön että laitosmittakaavan ruuanvalmistuksessa: paistinpannulla, leivän valmistuksessa, pitkäaikaisvarastoinnissa, ekstruusiossa, UHT-käsittelyssä ja spraykuivauksessa.

Voiko kasvisteroleja saada liikaa?

Vaikka kasvisterolirikastetut elintarvikkeet ovat olleet jo pitkään markkinoilla, ei tutkimusmaailma voi levätä. Sterolirikastettujen elintarvikkeiden käytön jatkuessa pitkään ja laajentuessa uusiin elintarvikkeisiin EU:n elintarvikealan tiedekomitea on nostanut esiin kysymyksiä.
Onko useita rikastettuja tuotteita yhdistelemällä mahdollista saada liikaa kasvisteroleja? Vaikuttavatko kasvisterolirikastetut elintarvikkeet rasvaliukoisten vitamiinien saantiin, sapen metabolisiin reaktioihin ja hormonaalisiin reaktioihin? Millaisia riskejä on erilaisista lähteistä saatavissa steroliraaka-aineissa?
Toisaalta tulevaisuuden tutkimuksissa voidaan syventyä edelleen luontaiseen kasvisterolien saantiin. Voidaanko ruokavalioon valita mielekkäästi ei-rikastetuista tuotteista sellainen kokonaisuus, joka luonnollisesti takaa riittävän kasvisterolien saannin kolesterolitason laskuun? Vai yhdistelläänkö sittenkin rikastettuja ja ei-rikastettuja tuotteita kuten ennenkin, mutta tiedostavammin ja tehokkaammin?

Laura Holkeri
Tutkija, ETM
laura.holkeri (at) helsinki.fi

Laura Soupas
Tutkija, ETM
Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos
Helsingin yliopisto
laura.soupas (at) helsinki.fi

Lisätietoa uuselintarvikehakemusten käsittelystä:
http://europa.eu.int/comm/food/fs/sc/scf/outcome_en.html (EU:n elintarvikealan tiedekomitean lausuntoja)