22 Lisäainestrategia vai täysi nollalinja?

Lisäaineiden käytön vähentäminen kiinnostaa sekä monia yrityksiä että kuluttajia.

Lisäaineet ovat erottamaton osa tämän päivän jalostettuja elintarvikkeita. Niiden käyttö on lisääntynyt teknologioiden ja pakkausmenetelmien kehittymisen mukana, ja ne käsittävät nykyään noin 30 erilaista ryhmää eri tarkoituksiin käytettäviä aineita.

Käyttöä säädellään Euroopan unionin alueella harmonisoidulla direktiivillä ja asetuksilla. Lisäaineiden käyttömäärät on tarkasti määritelty asetuksissa, ja määrien turvallisuus on todettu asiantuntija-arvioinneilla. Ylin turvallisuutta valvova elin EU:ssa on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Eviran kotisivuilla on ajantasainen tietopaketti aiheesta käsittäen säädösten nimet ja soveltamiseen liittyvät ohjeistukset sekä erilaista tietoa yrittäjälle.

Uudenlaisia ratkaisuja kaivataan

Elintarvikekehityksen klusteri ja siellä erityisesti Foodwest Oy on perehtymässä lisäaineasiaan vuoden 2010 aikana. Tarkoituksena on etsiä ratkaisuja yrityksille, jotka pyrkivät lisäainestrategiassaan uudenlaisiin ratkaisuihin. Asian tarkemmaksi ymmärtämiseksi tehtiin suurelle joukolle elintarvikejalostajia alustava kysely suhtautumisesta lisäaineisiin tänä päivänä. Kyselyyn vastasi yrityksiä laajasti eri tuoteryhmistä.

Yli puolet yrityksistä ei ollut vielä kohdannut ongelmia lisäaineiden kanssa omissa tuotteissaan. Ne, joilla ongelmia oli, miettivät rakenteeseen liittyviä kysymyksiä, säilyvyyttä ja muutamia yksittäisiä lisäaineita tuotelähtöisesti, kuten esimerkiksi säilöntäaineita hilloissa tai makeuttamisaineita juomissa. Noin puolet vastanneista yrityksistä saattaisi olla halukas lähtemään hankkeeseen, jonka kautta ongelmiin etsitään ratkaisuja.

Kysyttäessä mitä lisäaineryhmiä tulisi erityisesti käsitellä, säilöntäaineet ja värit keräsivät eniten vastauksia. Rakenne ja stabilointi mainittiin myös useita kertoja. Lisäksi mielenkiintoa oli lihajalosteiden erilaisten lisäaineiden vaihtoehtojen etsimiseen.

Mahdollista tutkimushanketta on tarkoitus suunnitella ELVY ry:n käynnistämisprojektina, jonka yritysrahan tarve katettaisiin jäsenmaksutuloilla. Lehden painoon mennessä hankeideoita ollaan parhaillaan rakentamassa yhdessä yritysten kanssa toteutussuunnitelmiksi.

Todennäköistä on, että suunnitelmia viedään eteenpäin kahden aiheen ympärillä: toinen on säilöntäaineet erilaisissa tuotteissa ja toinen lihavalmisteisiin liittyvä, muutamien lisäaineiden korvaamiseen tähtäävä kokonaisuus. Hankkeet suunnitellaan yhdessä yritysten kanssa tarpeita vastaaviksi, ja toteutusta varten haetaan tutkimustietoa ongelmien ratkaisemiseksi.

Kuluttajalle lisäaineet kaksijakoinen asia

Kuluttajien mielipiteeseen lisäaineista vaikuttaa suurten yritysten aktiviteetti mediassa, kun ne tuovat esille toteuttamiaan toimenpiteitä lisäainesektorilla. Eettiset periaatteet ja halu ottaa vastuuta hyvinvoinnista ohjaavat julkista keskustelua.

Toisaalta kuluttaja arvostaa nopeita, helppovalmisteisia ja funktionaalisia tuotteita, joiden aikaansaamiseksi lisäaineet ovat monin tavoin tarpeellisia.

Peruselintarvikkeissahan lisäaineiden käyttö on kielletty, kun taas pidemmälle jalostamisessa erilaiset tekijät usein vaativat lisäaineiden käyttöä.

Valikoimissa on tarjolla erilaisia tuotteita, joista kuluttaja voi itse valita, käyttääkö perustuotteita vai jalostettuja tuotteita. Jälkimmäisiin on rakennettu mukavuutta, säilyvyysaikaa tai aistinvaraista profiilia lisäaineita käyttämällä. Toisaalta monet kuluttajat tarkkailevat lisäaineitten saantia ja pyrkivät yhä vähemmän lisäaineita sisältäviin tuotteisiin. Elintarvikealan yritysten suunnitteilla oleva hankeyhteistyö vastaisi myös tähän tarpeeseen.

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö
Salme Haapala
Foodwest Oy
salme.haapala(at)foodwest.fi ******************************
Lisäainekäsitteitä

• Lisäaineet ovat elintarvikkeeseen tarkoituksella lisättyjä aineita, joilla halutaan aikaansaada tietty teknologinen vaikutus tai parantaa elintarvikkeen turvallisuutta.
• Ne on erotettava vierasaineista, jotka joutuvat elintarvikkeeseen eri tavoin tarkoituksettomasti.
• Lisäaineiksi käsitettyjä raaka-aineita käytetään usein kotonakin.
• Hilloihin lisätään pektiiniä ja säilyvyyttä parantavia aineita aivan samoin kuin teollisuudessakin, kauppanimenä esimerkiksi Atamon.
• Toinen hyvä esimerkki kotikäytöstä on aromisuolan käyttö maustamiseen. Sen pääkomponentti on natriumglutamaatti, joka tällä hetkellä on se eniten keskustelua aiheuttava lisäaine pidemmälle jalostetuissa tuotteissa.
• Monet tämän päivän jalostetut tuotteet on mahdollista valmistaa vain lisäaineita käyttämällä, eikä lisäaineiden korvaaminen välttämättä edes onnistu.
• Tällaisia lisäaineita ovat esimerkiksi sakeuttamisaineet, happamuuden säätöaineet ja hapettumisen estoaineet; kaikilla on merkittävä rooli tuotteen ominaisuuksien kannalta ja tuotteen säilymisessä valmistushetken kaltaisena viimeiseen käyttöpäivään saakka.

*********************************
Elintarvikealan vahvaa yhteistyötä

Yritykset selvittävät mahdollisuutta perustaa hankeyhteistyötä varten uusi yhdistys ELVY ry (Elintarvikealan vahvaa yhteistyötä). Yhteistyö on päätetty käynnistää pilottihankkeiden kautta. Suunnittelutyössä on ollut mukana ryhmä yrityksiä eri elintarviketoimialoilta. Yritykset ovat ideoineet pilottihankeaiheita ja valinneet niistä kaksi vuonna 2010 toteutettavaa hanketta:

• lisäaineiden käytön vähentäminen elintarvikkeissa
• uudistamisen haasteet ja mahdollisuudet suomalaisessa ruokateollisuudessa

Odotettavissa on innovatiivisia, uutta luovia tuloksia. Yhteistyö antaa mahdollisuuden toteuttaa sellaisiakin hankkeita, joihin yritysten resurssit eivät riittäisi yksin. Hankkeissa mukana olevat yritykset pääsevät ensimmäisinä hyödyntämään saatuja tuloksia. Elintarvikekehityksen OSKE toimii ELVY-työssä työrukkasena.

Lisätietoja:
Jukka Lähteenkorva, ohjelmajohtaja, Elintarvikekehityksen klusteri, jukka.lahteenkorva(at)foodwest.fi, p. 040 543 6781