20 Riittääkö kotimainen viljaraaka-aine?

Suomen viljamarkkinoilla eletään poikkeusaikoja. Sopivien sääolojen ansiosta viime syksynä saatiin kolmas perättäinen hyvä viljasato, 4,3 miljoonaa tonnia. Pääviljaamme ohraa kertyi laareihin lähes 2,2 miljoonaa tonnia, ja maatiloilla oli jo varastoituna normaalia enemmän viljaa vuodelta 2008.

Viljan kysyntä on laskenut Suomessa vuoden, kahden aikana. Tämä koskee erityisesti ohraa: sitä käytetään maailman taloustilanteen vuoksi pienempiä määriä esimerkiksi maltaaksi ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Syksyllä 2009 viljan kotimaisen vuositarpeen arvioitiin olevan noin 3,2 miljoonaa tonnia. Tänä keväänä ennustetta tullaan vielä laskemaan.

Huonon kysynnän ja alhaisen hintatason vuoksi viljaa on viime vuoden lopulta lähtien tarjottu runsain määrin EU:n interventiovarastoihin. EU:n komissio on sitoutunut ostamaan markkinahintaa korkeammalla takuuhinnalla kaiken ohran ja vehnän, mitä sille tarjotaan toukokuun loppuun mennessä. Viljaa tullaan tarjoamaan interventioon arviolta yli 600 000 tonnia, mihin kotimainen varastokapasiteetti ei riitä. Ohraa joudutaan siirtämään Viroon Muugan sataman siiloihin.

Miksi markkinat eivät toimi?

Tuotannon ja kysynnän epäsuhta on tiedostettu pitkään. Tilanne on pahentunut viimeisen kolmen vuoden aikana markkinoiden heilahdellessa. EU:n tukipolitiikka on 1990-luvulta lähtien vähentänyt tuotannon ohjausta pyrkien siihen, että markkinat ohjaavat tuotannon suuntautumista. Tämä ei ole helppoa. Suomessa valtaviljoina ovat olleet ohra ja kaura, jotka soveltuvat hyvin pohjoisiin olosuhteisiimme ja maaperäämme. Näiden rehuviljojen viljely on ollut houkuttelevampaa kuin leipäviljojen. Osittain syynä ovat viljelyvarmuus ja toisaalta hintasuhteet eri viljojen välillä.

Viljan tuotantoaloja ja -suhteita ei EU-Suomessa voi hallinnollisesti ohjata. On kuitenkin katsottu että tarvitaan kansallista yhteistoimintaa, jotta saamme ylläpidettyä kotimaisen raaka-ainetuotantomme ja kehitettyä koko viljaketjua. Tätä silmällä pitäen perustettiin vuonna 2003 vilja-alan yhteistyöryhmä, VYR, maa- ja metsätalousministeriön, yksityissektorin, yhdistysten ja neuvonnan rahoittama yhteistoimintaorganisaatio. VYRin jäsenet kattavat käytännöllisesti katsoen koko vilja- ja öljykasviketjun alkaen kasvinjalostuksesta sekä panostuotannosta ja päätyen viljakauppaan ja teollisuuteen.

Toimintansa perustaksi VYR julkaisi Kansallisen viljastrategian vuosille 2006–2015. Sen mukaan suomalaisen viljaketjun menestystekijöitä ovat muun muassa riittävä ja laadukas kotimaisen viljaraaka-aineen tuotanto sekä ammattiviljelijöiden motivoiminen hyvän laadun tuottamiseen. Tähän tarvitaan yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään.

Vilja-alan yhteistyöryhmän päätehtäviä vuosille 2010–2012 on kansallisen viljastrategian ja viljamarkkinoiden seuranta sekä markkinakehitykseen reagointi tarvittavilla toimenpiteillä. Tällä hetkellä keskeisin tavoite on viljamarkkinoiden tasapainottaminen niin, että tuotanto tapahtuisi kysyntälähtöisesti. Tavoitteena on kehittää suunnittelun pitkäjänteisyyttä ja sopimustuotantoa. Viljan laatuluokittelujärjestelmän kehittäminen on myös ohjelmassa. Se selkeyttäisi viljan tuotantoa ja ohjautumista laadun mukaisiin käyttötarkoituksiin.

Enää ei viljamarkkinoilla voi toimia huomioimatta kysyntää ja sato- ja markkinavaihteluita muualla maailmassa. Ehkä muutosta enteilee se, että VYRin helmikuussa teettämän viljelijöiden kylvöaikomukset-kyselyn perusteella suurimmat kylvöpäätöksiin vaikuttava tekijät ovat eläinten rehuntarve, viljelykierto ja markkinatilanne. VYR tarjoaakin markkinatietoa koko viljaketjulle kuukausittain Viljaviesti-uutiskirjeen muodossa ja jopa viikoittain kotisivuillaan ajankohdan mukaan.

Kotimaisesta leipävehnästä pulaa

Vehnän leivontalaadun kohottaminen on ollut yksi VYR:in työryhmätehtäviä yhdessä tutkijoiden kanssa. Vuosi sitten julkaistu huoneentaulu lajikesuosituksineen ei ehtinyt vaikuttaa laatua kohottavasti vielä viime kesänä.
Vehnästä saatiin runsas sato, mutta proteiinipitoisuutta ei saatu nostettua keskimäärin yli 12,5 prosentin. Näin hyvän leivontalaatuisen vehnän tuotannossa jäätiin alle kotimaan tarpeen. Proteiinitason nostamiseen vaikuttavat monet tekijät, eikä vähiten lannoitus.

Rukiin saatavuus on heikentynyt

Kotimaisen rukiin saatavuus on heikentynyt viime vuosina. Tähän on monia syitä, joista toissa syksyn kehno kylvöajankohdan sää ei ole vähäisin. Rukiin kotimainen tuotanto laahaa edelleen “hävettävän” paljon kokonaiskäytön perässä joten sen eteen on tehtävä töitä. Loppujen lopuksi ei puhuta suurista hehtaarilisäystarpeista verrattuna esimerkiksi rehuviljojen tuotantoaloihin.

Tänä vuonna VYRin ohjelmassa on rukiin viljelyn edistämisohjelman päivitys. Viimeksi rukiin viljelyn kehittämiseen tehtiin opas yli kymmenen vuotta sitten. Nyt on aika koota uusin lajike- ja viljelytekniikkatieto yhteen ja tuoda se tuottajien ja koko ketjun ulottuville. Samassa yhteydessä on myös hyvä kerätä alan asiantuntijoilta uusimmat tiedot rukiin hyvistä terveysvaikutuksista.

Valkuaiskasvien viljelyä pitää lisätä

Suomessa öljynpuristamisen sivutuotteena saatava rypsi- ja rapsikakku on ollut tärkein rehuvalkuaisraaka-aineen lähde. Valkuaisomavaraisuutemme on vain 14 %, joten tilaa öljy- ja valkuaiskasveille olisi. Nyt rypsistä puolet tuodaan ulkomailta rapsina, kun rypsin viljelyalat ja erityisesti satotaso eivät vielä ole lähteneet kehittymään suotuisasti.

VYR oli mukana MTT:n juuri päättyneessä Rypsinoste-hankkeessa, jossa haettiin keinoja satotasojen nostamiseen. Tietoa viljelijöille on jaettu esittein, internet-sivuilla ja seminaareissa. Hankkeen päätöstilaisuutena voi pitää VYRin maaliskuussa järjestämää seminaaria Pitkäjänteisyyttä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyyn. Tilaisuudessa kerrottiin myös härkäpavusta ja muista uusista valkuaiskasveista sekä niiden viljelykokemuksista käytännön tasolla. Seminaarien aineistot VYR julkaisee kotisivuillaan (www.vyr.fi).
Työtä valkuaiskasvien lisäämiseksi jatketaan mm. mielipidevaikuttamisella ja osallistumalla tutkimushankkeisiin.

Päivi Tähtinen
koordinaattori
Vilja-alan yhteistyöryhmä
paivi.tahtinen@mmm.fi

Jukka Virolainen
maatalousylitarkastaja
Vilja-alan yhteistyöryhmä
jukka.virolainen@mmm.fi

Lisätietoja:
www.vyr.fi (Kansallinen viljastrategia ja sen seurantaraportit. Seurantaraportin tunnusluvut löytyvät myös Viljatietopankista, jonne pääsee vyr.fi-etusivulta. Tietopankin on VYRin toimeksiannosta rakentanut MTT Taloustutkimus.