16 Elintapojen korjaaminen alentaa diabetesriskiä tuntuvasti

Suomessa on 200 000 diabeetikkoa, joista 160 000 on tyypin 2 diabeetikoita. Heidän määränsä arvioidaan kasvavan jopa 70 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, jos ilmaantuvuuteen ei pyritä ja pystytä vaikuttamaan. Elintapojen korjaaminen voi kuitenkin alentaa sairastumisriskiä jopa 58 prosentilla.

Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa monia elämänlaatuun tuntuvasti heikentäviä ja elinikää lyhentäviä lisäsairauksia. Nykyisin yhä nuoremmat — jopa lapset — ovat vaarassa energiansaannin ja -kulutuksen heilahdettua elintapojen muuttumisen myötä tasapainostaan. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimet ovat ainoa keino estää ongelman kasvaminen sekä inhimilliseltä että yhteiskunnalliselta kannalta kestämättömäksi.
Osana Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa (Dehko) Suomen Diabetesliitto kokosi laajapohjaisen asiantuntijaryhmän laatimaan kansallista ohjelmaa tyypin 2 diabeteksen torjumiseksi. Ehkäisyohjelma vuosiksi 2003—2010 julkaistiin viime maaliskuussa. Ohjelma on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa, ja se on kaikkien kiinnostuneiden tahojen käytössä oleva työkalu suomalaisten terveyden edistämiseksi.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on samalla sydän- ja verisuonitautien, munuaissairauden, jalkavammojen, hermostovaurioiden ja näkövammaisuuden ennaltaehkäisyä. Onnistuessaan lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa ohjelma pienentää myös monien muiden ylipainoon liittyvien sairauksien, kuten nivelrikon, astman ja eräiden syöpämuotojen ilmaantuvuutta.

Vankka tutkimusnäyttö taustalla

Tyypin 2 diabeteksen rajua yleistymistä edesauttavat terveydelle haitalliset ruokatottumukset, vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja näiden vuoksi entisestäänkin yleistynyt lihavuus, joka on tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä.
Ehkäisyohjelman pohjana on suomalaisesta DPS -tutkimuksesta (Diabetes Prevention Study) saatu tieto. Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että elintapojen korjaaminen voi alentaa diabetesriskiä jopa 58 prosentilla. Täsmälleen samaan tulokseen päätyi vastaava amerikkalaistutkimus (Diabetes Prevention Program).
DPS -tutkimukseen osallistuneiden tekemät elintapamuutokset olivat suhteellisen pieniä. Olennaista oli kuitenkin se, että tutkittavat tekivät muutoksia useisiin elintapoihinsa samanaikaisesti. Tällä oli suuri merkitys tutkimustuloksiin. Henkilöistä, jotka saavuttivat kaikki viisi tavoitetta elintapojensa korjaamisessa, ei yksikään sairastunut diabetekseen tutkimuksen aikana. Sen sijaan henkilöistä, jotka eivät päässeet yhteenkään tavoitteeseen, 35 prosenttia sairastui diabetekseen.
Tehostetun ravinto- ja liikuntaneuvonnan tavoitteena oli, että tutkimusryhmäläiset toteuttaisivat seuraavat muutokset:
•Painoindeksi < 25 kg/m2 tai painonpudotus vähintään 5 prosenttia lähtöpainosta.
•Kokonaisrasvan saanti alle 30 prosenttiin kokonaisenergiasta.
•Eläinrasvojen (tyydyttyneen rasvan) osuus kokonaisrasvamäärästä alle 30 prosenttiin.
•Kuidun määrä > 15 g/1 000 kcal.
•Liikuntaa yli 4 tuntia viikossa.
Yhdellekään niistä, jotka saavuttivat neljä tai viisi tavoitetta, ei tullut diabetesta seurantavaiheen aikana. Mitä vähemmän tavoitteita henkilö saavutti, sitä varmemmin hän sairastui diabetekseen.
Sairaudelle altistavia perintötekijöitä on maamme väestöstä ainakin kolmasosalla, ehkä jopa puolella. Sen vuoksi on tärkeää suunnata ehkäisevät toimenpiteet samanaikaisesti sekä koko väestöön että niihin henkilöihin, joilla on erityisen suuri vaara sairastua.

Kolmen tien ohjelma

Ehkäisyohjelma etenee kolmen strategian kautta. Väestöstrategia pyrkii edistämään koko väestön terveyttä ravitsemuksen ja liikunnan keinoin siten, että tyypin 2 diabeteksen vaaratekijät vähenevät kaikissa ikäryhmissä. Strategia sisältää yhteiskunnallisia ja yksilöihin suunnattavia toimenpiteitä, joiden tärkeänä tavoitteena on lihavuuden ehkäisy.
Korkean riskin strategia suuntaa yksilökohtaisia toimenpiteitä henkilöihin, joilla on erityisen suuri vaara sairastua tyypin 2 diabetekseen. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia kohdistuu tällä hetkellä diagnosoimattomiin tyypin 2 diabeetikoihin, joita arvioidaan olevan ainakin 50 000.

Elintarvikealan panosta tarvitaan

Suomalaiset saavat ruokavaliostaan edelleen liikaa rasvaa, erityisesti kovaa rasvaa, sekä suolaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategian yhteiskunnallisten toimenpiteiden olennaisena osana on peruselintarvikkeiden kehittäminen sellaisiksi, että ne vastaavat suosituksia rasvan määrän ja laadun sekä suolapitoisuuden suhteen. Tässä elintarviketeollisuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Kaupan rooli on olennainen vähärasvaisten ja -suolaisten tuotteiden markkinoinnissa.
Vuonna 2000 Sydänliitto ja Diabetesliitto käynnistivät laajan asiantuntijavalmistelun perusteella kehitetyn Sydänmerkki-järjestelmän, jossa elintarvikevalmistaja voi anoa Sydänmerkin käyttöoikeutta pakatulle elintarvikkeelleen. Sydänmerkin myöntämisperusteena on tuoteryhmäkohtaisesti määriteltynä rasvan määrä ja laatu, suolan määrä sekä kuitupitoisuus.
Toukokuussa 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 59 prosenttia yli15-vuotiaista suomalaisista tunnistaa Sydänmerkin ja yli neljäsosa (naisista 36 prosenttia) on tehnyt valintoja Sydänmerkin perusteella usein tai satunnaisesti. Merkin käyttöoikeus on 25 yrityksen yhteensä 170 tuotteella.

Tarja Sampo
Dehkon vs. pääsihteeri
Suomen Diabetesliitto
tarja.sampo (at) diabetes.fi

Lisätietoja:
Suomen Diabetesliitto, Diabeteskeskus, puh. (03) 2860 111
www.diabetes.fi/dehko
www.diabetes.fi/dehko/t2dehkaisy/ohjelmakirja
www.diabetes.fi/diabtiet/d2testi
www.sydanmerkki.fi