15 Mitä uutta lihavuudesta?

Touko-kesäkuun vaihteessa Helsingin Messukeskukseen kokoontui lähes 2000 lihavuudesta, sen hoidosta ja tutkimuksesta kiinnostunutta henkilöä. He osallistuivat vuosittain järjestettävään eurooppalaisen lihavuustutkimuksen suurkatselmukseen, European Congress on Obesity -kokoukseen.
Lihavuustutkijoiden lisäksi mukana oli kliinistä työtä tekeviä lääkäreitä, hoitajia, ravitsemusasiantuntijoita ja järjestöaktiiveja sekä heidän seuralaisiaan. Ensimmäistä kertaa Suomessa pidetty kokous oli järjestyksessään 12.
Kokouksen ohjelma oli jaettu kuuteen aihepiireiltään erilaiseen rinnakkaisohjelmaan tarkoituksena kattaa monipuolisesti lihavuustutkimuksen eri osa-alueet: molekyylibiologia ja perusfysiologia, genetiikka ja geneettinen epidemiologia, terveysvaikutukset, hoito, etiologia ja preventio sekä psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Näistä aiheista kokouksessa kuultiin ja nähtiin yhteensä yli 500 esitystä.

Lapset ja nuoret lihovat eniten

Erilaisista tutkimusintresseistä huolimatta kokouksen osallistujia yhdisti yhteinen huoli siitä, että lihavuus näyttää edelleen yleistyvän useimmissa maissa. Erityisen hälyttävää on lasten ja nuorten lihominen ja sen terveysseuraamukset. Metabolista oireyhtymää ja muita lihavuuteen liittyviä terveysongelmia esiintyy nykyään jo ala-asteikäisillä.
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että ongelma on pahenemassa. Lihominen näyttää olevan keskimääräistä nopeampaa juuri nuorissa ikäryhmissä. Tätä tukivat myös kokouksessa esillä olleet suomalaiset tutkimukset, joiden mukaan teini-ikäisten liikapaino ja lihavuus ovat nykyään 2—3 kertaa yleisempiä kuin yli 20 vuotta sitten. Lisäksi aikuisista eniten ovat lihoneet nimenomaan nuorimmat ikäryhmät. Hyvä koulutuskaan ei enää näytä suojaavan lihomiselta samalla tavoin kuin ennen.

Elintarvikkeet painonhallinnassa

Olipa lihavuuden taustalla oleva syy mikä hyvänsä, loppujen lopuksi on aina kyse siitä, että energiaa saadaan enemmän kuin kulutetaan. Kokouksessa oli useita esityksiä, joissa käsiteltiin elintarvikkeiden ominaisuuksien yhteyttä painoon ja sen hallintaan. Esillä olivat sekä ruoan energiaravintoainekoostumus että elintarvikkeiden sisältämät bioaktiiviset yhdisteet.
Energiaravintoaineista esillä oli mm. proteiini ja sen mahdollinen hyöty painonhallinnassa. Ruokavalion proteiinin osuuden lisäämisen tai runsasproteiinisten elintarvikkeiden (mm. liha- ja maitovalmisteiden säännöllinen käyttö) esitettiin olevan yhteydessä vähäisempään painonnousuun. Painonhallinnan ja energia-aineenvaihdunnan kannalta edullisia vaikutuksia raportoitiin myös mm. vihreällä teellä ja sen sisältämillä ainesosilla, kuten katekiineilla ja kofeiinilla.
Keskustelua herätti glykeemisen indeksin merkitys painon hallinnassa. Glykeemisellä indeksillä tarkoitetaan elintarvikkeen kykyä nostaa veren glukoosipitoisuutta. Esityksissä päädyttiin siihen, ettei nykyinen tutkimustieto osoita ruoan glykeemisen indeksin huomioimisesta olevan erityistä hyötyä painonhallinnassa. Pitempiaikaisia, paremmin kontrolloituja tutkimuksia kuitenkin tarvitaan. Alhaisen glykeemisen indeksin tuotteiden (mm. hedelmät, palkokasvit, pastatuotteet) suotuisa vaikutus mm. sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin jo tunnetaan.

Lääkäreiden verkosto perusteilla

Lihavuuden hoito on vaativaa, ja ammattilaisista on huutava pula. Siksi kokouksessa julkistettiin lihavuuden torjuntaan ja ehkäisyyn tähtäävä koulutusohjelma SCOPE (Specialist Certification of Obesity Professionals in Europe).
Ohjelman tarkoituksena on tehostaa lihavuuden hoitoa kouluttamalla alan ammattilaisia ja luomalla Eurooppaan lihavuuden hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden verkosto. Myöhemmässä vaiheessa koulusta laajennetaan myös muihin lihavuuden hoidon ammattilaisiin. Kokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen pilottikoulutusohjelma, seuraava osio toteutetaan syksyllä. Lisätietoja SCOPE -ohjelmasta löytyy osoitteesta www.iotf.org/SCOPE.

Leila Karhunen
erikoistutkija, FT
Kliinisen ravitsemustieteen laitos
Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus
Kuopion yliopisto
leila.karhunen (at) uku.fi

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva
ylitarkastaja, FT
Tuotevalvonnan yksikkö
Elintarvikevirasto
sirpa.sarlio-lahteenkorva (at) elintarvikevirasto.fi