14 Lihavuuden polttavimmat terveysriskit

Lihavuus nostaa merkittävästi useiden kroonisten tautien riskiä. Ajallisesti ensimmäisenä tulevat yleensä kohonnut verenpaine ja metabolinen oireyhtymä ja vähitellen diabetes ja nivelvaivat. Sydän- ja verisuonitautien ja syövän kehittyminen vie pidemmän ajan.

Lihavuuden terveysvaikutuksia koskeva luotettavin tutkimustieto saadaan pitkäaikaistutkimuksista, joissa seurataan suuria ihmismääriä, ns. kohortteja vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sairastumisvaaraa erilaisiin tauteihin verrataan sitten painoindeksiin tutkimuksen alussa ja uusimmissa tutkimuksissa myös painon kehittymiseen seuranta-aikana. Lukuisissa tutkimuksissa on kysytty myös painon vaihteluita koko elämän aikana.

Lihavuus nostaa verenpainetta

Ylivoimaisesti tärkein kohonneeseen verenpaineeseen johtava tekijä on lihavuus. Arviolta joka toisella lihavalla on kohonnut verenpaine ja etenkin nuorilla lihavilla on korkea riski saada kohonnut verenpaine.
Laihdutus alentaa tehokkaasti verenpainetta, ja jo pienikin painonpudotus auttaa. Samalla veren rasva-arvotkin yleensä paranevat ja sokeriaineenvaihdunta normalisoituu. Pitkäaikaisissa interventiotutkimuksissa, joissa on neuvottu lihavia verenpainepotilaista muuttamaan ruokavaliotaan ja lisäämään liikuntaa, tulokset ovat olleet yllättävän hyviä.

Metabolinen oireyhtymä

Insuliiniresistenssioireyhtymälle eli metaboliselle oireyhtymälle on tunnusomaista keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, veren rasva-arvojen poikkeavuudet (suurentunut triglyseridipitoisuus ja pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus), häiriöt glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunnassa ja hyytymätulpan muodostuksessa ja liukenemisessa. Nämä kaikki lisäävät vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja aikuistyypin diabetekseen.
Vatsaonteloon kertynyt liika rasva on metabolisesti aktiivista toisin kuin lantion ja reisiin kertynyt rasva. Se aiheuttaa häiriöitä rasva-aineenvaihdunnassa sekä johtaa insuliiniresistenssiin, mikä tarkoittaa insuliinin tehon huonontumista elimistössä.

Lihavuus altistaa diabetekselle

Lihavuus on tärkein kakkostyypin diabetekselle altistava tekijä. Korkea painoindeksi ja erityisesti keskivartalolihavuus ovat itsenäisiä diabeteksen vaaratekijöitä. Yli 10 kg painonnousu nostaa riskin sairastua diabetekseen viisinkertaiseksi ja yli 20 kg painonnousu yli kymmenkertaiseksi verrattuna niihin, joilla paino ei nouse.
Korkeariskisillä henkilöillä tehdyissä kontrolloiduissa interventiotutkimuksissa on saatu diabetesriski pienenemään lähes puoleen ruokavaliota muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä. Suomalaisesta tutkimuksesta saadut kokemukset ovatkin diabeteksen ehkäisyohjelman (DEHKO) tärkeä komponentti. Useissa kunnissa seulotaan korkeariskisiä henkilöitä ja neuvotaan heitä muuttamaan elämäntapojaan.

Sydän- ja verisuonitautien vaara kasvaa

Lihavuus suurentaa sydän- ja verisuonitautien vaaraa paitsi kohonneen verenpaineen, veren rasva-ainevaihdunnan häiriöiden ja insuliiniresistenssin kautta, myös itsenäisenä riskitekijänä. Erityisesti keskivartalolihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa samoin kuin aikuisiällä lihominen.
Useimpien lihominen tapahtuu pikkuhiljaa aikuisena. Vatsakkuus on tyypillinen miesten lihomisen muoto, mutta on yleistymässä myös naisilla.

Syöpäriski kasvaa

Lihavuus suurentaa riskiä sairastua kohdun runko-osan syöpään, paksusuolisyöpään, postmenopausaaliseen rintasyöpään, munuaissyöpään ja ruokatorven syöpään. Painonnousu aikuisiällä sekä keskivartalolihavuus liittyvät suurentuneeseen sairastumisriskiin enemmän kuin pelkkä aikuisiän painoindeksi.
Syynä ovat ennen kaikkea lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset. Vaihdevuosien jälkeen lihavilla naisilla muodostuu rasvakudoksessa runsaasti estrogeenia, mikä lisää rinta- ja kohtusyövän riskiä. Vaikka lihavuus aiheuttaa hormonimuutoksia myös miehillä, ei lihavuus suurenna eturauhassyövän vaaraa.
Yli 90 000 ihmistä käsittäneen amerikkalaisen seurantatutkimuksen perusteella on laskettu, että jos painoindeksi pysyisi aikuisena 25:n alapuolella, jopa 20 % amerikkalaisten syöpäkuolemista voitaisiin ehkäistä.

Lihavuus ja muut sairaudet

Lihavuus lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, etenkin polven nivelrikkoa. Lihavilla on myös muita enemmän kihtiä ja sappikiviä.
Lihavuuden ehkäisyllä voitaisiin ehkäistä tehokkaasti monia kroonisia tauteja. Maailman terveysjärjestön suositus onkin, että painoindeksi pysyisi normaalissa rajoissa eli 18.5—25:ssä myös aikuisena ja että aikuisena tapahtuva painonnousu olisi korkeintaan viisi kiloa.
Tämä on todella tiukka tavoite, ja siihen voidaan päästä vain liikunnan roimalla lisäämisellä. Uusin suositus onkin liikkua joka päivä ainakin tunti erilaisissa arkiliikunnan muodoissa. Tämän tunnin voi koota pieninä palasina päivän mittaan kävellen, nousemalla portaita, puutarhatöitä tehden jne. Vasta tällä liikunnan tasolla voidaan ehkäistä hiipimällä tapahtuva painonnousu.
Tämän lisäksi pari kertaa viikossa tapahtuva hikiliikunta antaa suojaa sekä sydäntauteja että syöpiä vastaan. Lihaville suositellaan hallittua painonpudotusta. Jo viiden prosentin painonlasku auttaa ehkäisemään etenkin kohonnutta verenpainetta ja kakkostyypin diabetesta.

Pirjo Pietinen
Tutkimusprofessori
Kansanterveyslaitos
pirjo.pietinen (at) ktl.fi