14 Hamppu kotimainen vaihtoehto soijalle

Hampun siemenissä on ravitsemuksellisesti erittäin arvokasta öljyä, sillä siinä on paljon ihmisille välttämättömiä rasvahappoja. Hamppuproteiini puolestaan on hyvä kasvivalkuaisaine, koska se sisältää kaikki ihmisen elimistölle välttämättömät aminohapot. Sillä voitaisiin korvata ulkomaisen soijan käyttöä monissa elintarvikkeissa.

Hamppu (Cannabis sativan hyötylajike) on Suomessa vanha viljelykasvi, josta tehtiin aikanaan kestäviä köysiä, purjeita ja vaatteita. Hamppukuituja käyttämällä saatiin kestävyyttä myös paperiin. Ennen keinokuitujen tuloa hamppua viljeltiin Suomessa melko laajalti.
Cannabis sativan huumelajikkeiden yleistyessä länsimaissa 1900-luvun puolivälin jälkeen hampunviljely kiellettiin useissa Euroopan maissa. Vasta 1990-luvulla monipuolisen kasvin mahdollisuudet on huomattu uudelleen ja viljelyä on alettu elvyttää. Aluksi kiinnostus koski lähinnä kuituhamppua, mutta nykyään mielenkiinto on kohdistunut myös hampun siementuotantoon ja siementen erittäin hyvään ravitsemukselliseen koostumukseen.
Cannabis sativan eri lajikkeita viljellään sekä kuiduksi, elintarvikkeiksi että lääkkeiksi. Huumaavia vaikutuksia saa vain sellaisista lajikkeista, joita ei käytetä elintarviketuotannossa. Kotimaiseen siementuotantoon eivät eteläiset hamppulajikkeet sovi, koska ne eivät tuota pohjoisissa olosuhteissa siemeniä.
Ratkaisun tähän ongelmaan on tuonut Kuopion yliopiston farmaseuttisen kemian laitoksella työskentelevän dosentti James Callawayn kehittämä uusi öljyhamppulajike Finola, joka tuottaa siemeniä myös Suomen olosuhteissa.
— Viime vuonna öljyhampun viljely ylitti ensi kertaa kuituhampun viljelyn Suomessa. Finolaa viljeltiin Pohjois-Savossa noin 25 hehtaarin alalla. Jo tänä kesänä viljelypinta-alaa lisätään, jotta tuontisiemeniin ei tarvitse turvautua ollenkaan, Callaway toteaa.
Pääsy EU:n tuettavien viljelykasvien listalle on herättänyt kiinnostusta Finola-hampun viljelyyn laajalti myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Hamppuöljystä apua atooppiseen ihottumaan

Jopa yli kolmannes hampun siemenestä on ravitsemuksellisesti erittäin arvokasta öljyä. Hamppuöljyssä on yli 80 % monityydyttymättömiä rasvahappoja, joista pääosa on ihmiselle välttämättömiä omega-3 – ja omega-6 -rasvahappoja. Hamppuöljyn rasvahappokoostumus on monipuolisempi kuin tavallisimmin käytettyjen kasviöljyjen.
— Lisäksi hamppuöljyn rasvahapot ovat ihanteellisessa suhteessa ajatellen ihmiselimistöä, projektipäällikkö Marja-Leena Laitinen lisää.
Kliinisessä ravitsemuskokeessa hamppuöljyn on todettu lievittävän atooppisen ihottuman oireita. Kokeeseen osallistui 16 vapaaehtoista koehenkilöä, joilla oli todettu kuiva iho tai lievä atooppinen ihottuma. Koe jakaantui kahteen kahdeksan viikon jaksoon, jonka aikana koehenkilöt nauttivat joko hamppu- tai oliiviöljyä tietämättä kuitenkaan kumpaa ensin. Jaksojen välillä oli neljän viikon tauko. Jokainen koehenkilö sai sekä oliivi- että hampunsiemenöljyä, mutta eri jaksoissa. Annostus oli 25—30 millilitraa päivässä: noin kaksi ruokalusikallista.
— Tutkimus osoitti, että hampunsiemenöljyä käytettäessä ihon kuivuus väheni ja kutina lieveni. Koehenkilöiltä tiedusteltiin lisäksi perusvoidetarvetta öljyjaksojen aikana, jolloin myös voiteen käytön havaittiin vähentyneen. Vertailtaessa hampunsiemenöljyn ja oliiviöljyn vaikutuksia, hampunsiemenöljyllä saatiin parempia tuloksia ihon kuivuuden ja kutinan lievenemisessä sekä perusvoiteen käyttötarpeen vähenemisessä, professori Tomi Järvinen Kuopion yliopiston farmaseuttisen kemian laitokselta toteaa.

Hamppuproteiini kotimainen vaihtoehto soijalle

Hampulla on mahdollisuus korvata ulkomaisen soijan käyttöä useissa elintarvikkeissa. Hamppuproteiini on erinomaista kasvivalkuaisainetta, koska se sisältää kaikki elimistölle välttämättömät aminohapot.
— Itse asiassa hampun proteiini on helpommin imeytyvää kuin soijaproteiini, koska hamppuproteiini koostuu edestiinistä ja kanamunan valkuaisestakin löytyvästä albumiinista, Laitinen korostaa.
Hampun avulla voidaan eräissä leivonnaisissa (mm. muffinsseissa ja pannukakussa) korvata kanamunan käyttö. Hamppu on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto, koska sen viljelyssä ei tarvita tuholais- eikä rikkakasvihävitteitä.
Elintarviketuotannon lisäksi hampulla tehdyistä rehukokeista on saatu lupaavia tuloksia. Hamppu saattaakin tulevaisuudessa korvata soijaa myös rehuraaka-aineena.

Hamppuelintarvikkeet nyt ja tulevaisuudessa

Öljyhampun viljely ja jatkojalostus ovat muualla maailmalla huimasti Suomea edellä. Kuluttajat voivat löytää kaupanhyllyltä esim. kuorittuja hampunsiemeniä, ”tofua”, pastaa, leipää, levitteitä, muffinseja, kahvia ja muita juomia, muroja, mysliä, makeisia, sipsejä, salaatinkastikkeita sekä urheilijoille suunnattuja energiapatukoita ja proteiinijauhetta. Kanadalaisessa hamppuravintolassa on mahdollisuus nauttia lounaaksi vaikkapa hamppupastaa tai salaattia höystettynä hampunsiemenillä ja hamppuöljystä tehdyllä salaatinkastikkeella.
Iso osa markkinoilla olevista hamppuelintarvikkeista on luomutuotteita. Kotimaisia markkinoilla olevia hamppuelintarvikkeita on tällä hetkellä Elixi Oil Oy:n hampunsiemenöljy sekä öljynpuristuksen oheistuotteena syntyvä korkeaproteiininen siemenpuriste ja käsityönä valmistettava Luomutila Ollin hampunsiemensuklaa.
Tuotekehittäjä Katri Lunnas Osaava luomuketju -hankkeesta näkee hampun mahdollisuudet Suomessa valoisana.
— Hamppu on elintarviketeollisuudelle varteenotettava raaka-aine kehitettäessä uusia innovatiivisia tuotteita. Gmo -soija sekä muut gmo -elintarvikkeet puhuttavat paljon, ja aihe herättää ristiriitaisia ajatuksia. Kun meillä saadaan koko ketju toimimaan hampun viljelystä sen tuotekehitykseen, jatkojalostukseen ja markkinointiin, hamppu tulee tarjoamaan kuluttajille erinomaisen kotimaisen ja turvallisen vaihtoehdon soijalle, joka aiheuttaa monille myös allergioita.

Lisätietoja:
James Callaway
Dosentti
Farmaseuttisen kemian laitos
Kuopion yliopisto
callaway@finola.com, www.finola.com

Tomi Järvinen
Professori
Farmaseuttisen kemian laitos
Kuopion yliopisto
tomi.Jarvinen@uku.fi

Marja-Leena Laitinen
Projektipäällikkö, FT
Farmaseuttisen kemian laitos
Kuopion yliopisto
marja-leena.laitinen@uku.fi

Katri Lunnas
Tuotekehittäjä
Osaava Luomuketju-hanke
Luomukeittiökeskus
katri.lunnas@hotmail.com

**************************

Hampun elintarvikekäyttöön tutustuttiin Suonenjoella

Osaava Luomuketju -hanke järjesti kaksipäiväisen Hampussa on Toivoa -kurssin Suonenjoella helmikuun lopulla yhteistyössä Kuopion yliopiston farmaseuttisen kemian laitoksen kanssa. Kurssin tarkoitus oli lisätä tietoa hampusta ja sen mahdollisuuksista elintarvikkeena.
Ensimmäisenä päivänä kuultiin hampun viljelyominaisuuksista, terveysvaikutuksista, kliinisistä ravitsemustutkimuksista sekä hampun jatkojalostusmahdollisuuksista. Kurssilaisten joukossa oli viljelijöitä, jatkojalostajia, tuotekehittäjiä sekä hankkeitten ja oppilaitosten väkeä.
Toisena päivänä lähes 30 osallistujan joukko pääsi kokeilemaan hamppuruokien valmistusta käytännössä. Pääraaka-aineina käytettiin luomuhampunsiemeniä kokonaisina, kuorittuina, rouheena sekä öljyksi puristettuna. Siemeniä käytettiin sellaisenaan sekä maidoksi ja tofuksi valmistettuina.
Monille oli yllätys, miten monipuolisesti hamppua voidaan käyttää ruoanvalmistuksessa. Päivän päätteeksi maisteltiin lähes 20 maukasta ruokalajia: mm. keittoa, salaattia, salaatinkastiketta, pestopastaa, tortilloja, hampputofu-kasvisrisottoa, leipää, levitteitä, keksejä, suolaisia ja makeita muffinseja, jäätelöä, pannukakkua ja vaniljakastiketta.