KE 3/2010, s. 14 EFSAlla riittää työtä terveysväittämistä salmonellaan

EFSAn riskinarvioinnit vaikuttavat sekä hakemusten arviointien että muiden riskinarviointilausuntojen kautta kymmeniin eri säädöksiin EU:ssa. Työmäärän kasvaessa on varmistettava, että lausuntojen tieteellinen taso pysyy edelleen korkeana. Siksi EFSAssa kehitetään jatkuvasti sekä arviointiperiaatteita että prosessejakin. Vaikka työ kattaa koko ketjun pellolta pöytään, eniten huomiota julkisuudessa ovat saaneet GMO ja ravitsemukseen liittyvä arviointityö.

EFSAn tehtävät ravitsemuksen alueella ovat lisääntyneet paljon erityisesti terveysväittämien arviointien vuoksi. Myös työ ravitsemuksellisten referenssiarvojen, ravintoaineprofiilien ja pakkausmerkintöihin liittyvien referenssisaantiarvojen parissa on pitänyt erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevän NDA -paneelin kiireisenä.

Maaliskuussa EFSA julkaisi ensimmäiset lausuntonsa ravintoaineiden tieteellisesti osoitetuista hyödyistä ja haitallisista vaikutuksista. Näiden lausuntojen pohjalta EU ja jäsenmaat voivat antaa omia kansallisia ravitsemussuosituksiaan ottaen huomioon kulutustottumukset ja muut kansalliset tekijät.

Työ aloitettiin hiilihydraateista, kuidusta, rasvoista ja vedestä, ja erityisesti EFSAn kanta sokeriin ja rasvoihin aiheutti paljon keskustelua. Vaikka NDA-paneeli ei pystynyt tieteellisen tiedon puuttuessa asettamaan sokerin saannille suositeltavaa ylärajaa, se totesi että sokerin säännöllisen kulutuksen on osoitettu lisäävän kariesriskiä. Lisäksi painonnousun ja runsaan sokeroitujen juomien käytön välillä on todettu yhteys.

Kokonaisenergian saannista paneeli suositteli rasvan osuudeksi 20–35 prosenttia ja kehotti kansallisissa ravitsemussuosituksissa rajoittamaan transrasvojen saantia. Proteiini- ja energialausuntojen valmistuttua myöhemmin työ jatkuu vitamiinien ja kivennäisaineiden parissa.

Paneeli käsittelee myös allergeeneihin, vastasyntyneiden ruokiin sekä uuselintarvikkeisiin kuuluvia hakemuksia, joten varmasti aika ei ole käynyt pitkäksi paneelin jäsenillä. Uusia haasteita tuovat uuselintarvikkeiden osalta kaavailtu hakemusten keskittäminen EFSAan nykyisen jäsenmaa-arvioinnin sijasta sekä kolmansissa maissa turvallisesti käytettyjen tuotteiden uusi arviointimalli.

Yli tuhat terveysväittämää on jo arvioitu

EU-asetus 1924/2006 keskitti ensimmäisen kerran terveysväittämien tieteellisen näytön arvioinnin EU:ssa ja osoitti tehtävän EFSAlle. Työ jakautuu kahteen osaan, varsinaisiin hakemuksiin sekä nk. yleiseen tieteelliseen tietoon perustuvien funktionaalisten väittämien listaan.

EFSAlle on toimitettu yhteensä 300 hakemusta, joista valtaosa on koskenut lapsiin kohdistuvia terveysväittämiä. Vajaa kolmannes on jo arvioitu EFSAssa, ja Euroopan komission ja jäsenmaat ovat sen jälkeen voineet päättää näiden hakemusten hyväksynnästä.

Hakemusmenettelyä huomattavasti haasteellisemmaksi on osoittautunut yleiseen tieteelliseen tietoon perustuvien väittämien lista, jonne toimitettiin alun perin yli 44 000 väittämää. EFSA on julkaissut lausuntonsa lähes tuhannesta sille toimitetusta 4 600 pääväittämästä. Mikäli työmäärissä ei tule yllätyksiä, tavoitteena on saada kaikki väittämät listalta arvioitua vuoden 2011 loppuun mennessä. EFSA järjestää kesäkuun alussa tilaisuuden, jossa käsitellään väittämien arviointityön nykyistä tilannetta yhdessä sidosryhmien kanssa.

GMO:ssa korostuu viestintä

Ehkä enemmän kuin millään muulla EFSAn toiminta-alueella GMOssa korostuu tieteellisen työn lisäksi viestintä EFSAn roolista ja toimintatavoista. Siksi samanaikaisesti arviointityön kehittämisen kanssa on kehitetty myös viestintää ja keskustelua asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Kaikki EFSAssa arvioitavana olevat hakemukset ovat myös jäsenmaiden asiantuntijoiden nähtävissä.

EU avaa myös kaikki EFSAn lausunnot kommentoitavaksi niiden valmistumisen jälkeen ja kommenttien saavuttua EFSAlle niitä tarkastellaan huolellisesti. Myös vuosittain järjestettävät tapaamiset teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen asiantuntijoiden kanssa ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi keskustella tieteellisistä kysymyksistä.

Arviointiohjeita päivitettäessä EFSA on järjestänyt eri asiantuntijaryhmien kanssa lukuisia tapaamisia, joiden jälkeen lausuntoluonnokset ovat olleet myös yleisön kommentoitavana. Tänä keväänä kommentoitavana ovat olleet mm. muuntogeenisten kasvien ympäristövaikutusten arviointiohje sekä muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen allergeenisuuden arviointiohje.

Uusien hakemusten arvioinnin rinnalla EFSAssa on alkanut uudelleenarviointi, esimerkkinä MON 810 -maissin uudelleenarviointi kymmenen vuoden viljelyn jälkeen. Yhteistyössä Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Euroopan tartutatautiviraston (ECDC) kanssa EFSA antoi myös viime vuonna lausunnon antimikrobiresistenssistä muuntogeenisten lajikkeiden markkerina. Lausunto liittyi vuonna 2006 valmistuneeseen EFSAn lausuntoon tärkkelyspitoisesta Amflora-perunasta, jonka Euroopan komissio hyväksyi viljelyyn EU:n alueella tänä keväänä.

Lisäaineiden ja pakkaushakemusten arvioinnissa riittää työtä

EFSAn ANS -paneelissa (Elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevä paneeli) elintarvikkeiden lisäaineiden uudelleenarviointi on aloitettu väriaineista. Ensimmäinen arvioitu ryhmä koostui kuudesta Southamptonin yliopiston tutkimuksessa käytetystä väriaineesta, jotka ovat kinoliinikeltaista lukuun ottamatta atsovärejä. Southamptonin yliopiston tutkijat esittivät, että näillä väriaineilla olisi yhteys lasten ylivilkkauteen.

EFSA arvioi julkaistua tutkimusta ja katsoi, että Southamptonin tutkimustulosten perusteella ei ole perusteita muuttaa tarkasteltujen lisäaineiden hyväksyttäviä saantiarvoja (ADI). Värit on arvioitu sen jälkeen osana värien uudelleenarviointiyötä ja ANS-paneeli madalsi kinoliinikeltaisen (E 104), paraoranssin (E 110) ja uuskokkiinin (E 124) ADI arvoja viime vuonna. Tämä johtui kuitenkin muista tieteellisistä löydöksistä kuin Southamptonin yliopiston tutkimustuloksista: kinoliinikeltaisen ja paraoranssin on havaittu vaikuttavan muun muassa painon kehitykseen, paraoranssin myös rasva-arvoihin. Uuskokkiinin on muun muassa todettu lievästi vähentävän punasoluja ja edistävän veren hyytymistä.

EFSAn tavoitteena on saada kaikki värit arvioitua vuoden 2011 kesään mennessä. Värien jälkeen seuraavana vuorossa tulevat olemaan säilöntäaineet, antioksidantit, emulgointiaineet, stabilointiaineet sekä vahat.

Samanaikaisesti uudelleenarviointien kanssa EFSA arvioi myös uusia lisäainehakemuksia. Esimerkiksi huhtikuussa julkaistiin lausunto stevia-kasvin lehdistä peräisin olevasta steviaglykosidi-makeuttajasta. EFSAn asettama ADI-arvon (4 mg/kg ruumiin paino/vrk) perusteella EU:ssa voidaan nyt päättää siitä, hyväksytäänkö stevian käyttö tiettyihin sokerittomiin tai matalaenergisiin elintarvikkeisiin.

Vuonna 2008 alkanut lähes 2700 aromiaineen arviointi on muutamaa aromiainetta lukuun ottamatta valmistunut ja Euroopan komissio on yhdessä jäsenmaiden kanssa parhaillaan valmistelemassa positiiviluetteloa. Tavoitteena on saada se valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Asetus (EC) 1331/2008 yhtenäisti lisäaineiden, entsyymien ja aromien arviointia ja CEF-paneelin (Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja sekä entsyymejä, aromiaineita ja valmistuksen apuaineita käsittelevä paneeli) arviointityö jatkuu nyt aromien, aromien raaka-aineiden, aromeja sisältävien elintarvikkeiden ja aromaattisia ominaisuuksia omaavien elintarvikkeiden ainesosien (eräät yrtit ja mausteet) saralla. Maaliskuussa 2010 EFSA järjesti aiheesta myös kokouksen sidosryhmille.

Myös entsyymeille tullaan laatimaan positiiviluettelo, jonka edellytyksenä on EFSAn turvallisuusarviointi. EFSA julkaisi 2009 ohjeet dokumentaatiosta, joka arvioitavilta entsyymeiltä vaaditaan turvallisuusarvioinnin pohjaksi. Elintarvike-entsyymien lisäksi EFSA arvioi rehujen lisäaineiksi tarkoitettuja entsyymejä.

CEF-paneelin työsarka ei rajoitu vain aromeihin ja entsyymeihin, vaan sille kuuluvat myös elintarvikkeiden pakkaukseen liittyvät arviointitehtävät. EFSA onkin julkaissut turvallisuusarviointiohjeet kontaktimateriaalialan toimijoiden hakemuksille. Pakkausmateriaalien tai niiden kierrätyksen arviointi on haasteellista. Erityisen haasteellisia ovat tuotteet, joissa on hyödynnetty nanoteknologiaa.

Lisäaineiden ohella juuri pakkausmateriaalit ovat se alue, jossa todennäköisimmin jatkossakin EFSAlle lähetetään nanoteknologiaan liittyviä hakemuksia. EFSA kehittää edelleen nanoteknologian riskinarviointiperiaatteita, mutta aiheesta kaivataan vielä runsaasti perustutkimusta ja turvallisuusarviointeihin soveltuvien menetelmien kehittämistä.

Bisfenoli A ja painomusteet vaativat nopeaa reagointia

Riskinarviointia ei EU:ssa ole harmonoitu muiden kuin muovisten kontaktimateriaalien osalta. Tämän ryhmän ulkopuolelle jää suuri joukko tuotteita, jotka ajoittain aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi viime vuonna painomusteena käytetty 4-metyylibentsophenoni kulkeutui aamiaismuroihin ja edellytti nopeita riskinhallintapäätöksiä. Jotta näihin tilanteisiin voitaisiin valmistautua, EFSA aloitti tänä vuonna hankkeen EFSAn ESCO työryhmä ei-muovisista kontaktimateriaaleista. Siinä kartoitetaan yhdessä jäsenmaiden kanssa, mitä ei-muovisia kontaktimateriaaleja teollisuus käyttää EU:ssa ja onko niistä olemassa turvallisuusarviointeja.

Toisinaan uudet tutkimustulokset voivat herättää kysymyksiä jo hyväksyttyjen aineiden turvallisuudesta. Eräs esimerkki on bisfenoli A (BPA), joka on mm. tuttipulloissa ja tölkeissä käytetty kontaktimateriaali. Vuosina 2007 ja 2008 julkaistujen EFSAn lausuntojen jälkeen on eräiden uusien julkaisujen perusteella syntynyt huoli erityisesti matalien annosten vaikutuksesta pienten lasten terveyteen. EFSA valmistelee parhaillaan lausuntoaan uusimmista tutkimustuloksista ja tulee samalla ottamaan kantaa Tanskan tieteelliseen arvioon, jonka perusteella Tanska asetti aineen käyttökieltoon kaikissa pienten lasten kontaktimateriaaleissa maaliskuussa.

BPA keskusteluttaa myös Atlantin ja Tyynen valtameren takana, ja siksi EFSA toimii tiiviissä yhteistyössä myös EU:n ulkopuolisten riskinarviointitoimijoiden kanssa. Uusia tutkimustuloksia tullaan julkaisemaan ainakin parin seuraavan vuoden aikana, niinpä BPA pysyy keskusteluissa mukana vielä pitkään.

Salmonellan ja kampylobakteerien EU-tavoitteet

Zoonooseista eniten työtä on EFSAssa tehty salmonellan kanssa. EU on päättänyt asettaa tavoitteet salmonellan esiintymiselle, ja ihmisillä raportoitujen tapausten määrä onkin laskenut jatkuvasti viimeisten viiden vuoden ajan.

EFSAn roolina tässä työssä on ohjeistaa vertailukelpoiset tiedonkeruut, analysoida tulokset ja näiden tulosten seka muun tiedon pohjalta tehdä kvantitatiivisia riskinarviointeja. Kun EFSAn lausunnot yhdistetään komission tilaaman kustannushyötyanalyysin ja muiden käytännön tekijöiden kanssa, voidaan EU:ssa päättää, mille tasolle salmonellan esiintymistavoitteet siipikarjassa ja sioissa halutaan asettaa.

Ensimmäinen, munintakanoille asetettu tavoitetaso on otettu jäsenmaissa tosissaan. Kun vuosina 2004–2005 selvitettiin ensimmäisen kerran salmonellan esiintymistä munintakanoissa, 18,3 prosenttia parvista oli saastunut Salmonella Enteritidiksella. Tavoitetasojen asettamisen jälkeen 25 jäsenmaan keskiarvoesiintyvyys oli laskenut jo 3,1 prosenttiin vuonna 2008.

Kampylobakteeri on edelleen yleisimmin raportoitu zoonoottinen mikrobi EU:ssa. EFSAn maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan EU:ssa keskimäärin 76 prosenttia broilerin ruhoista oli bakteerin saastuttamia. Biologisia vaaroja käsittelevän paneelin lausunnon mukaan broilerinlihan käsittely, valmistus ja syöminen aiheuttavat todennäköisesti 20–30 prosenttia kampylobakterioositapauksista EU:ssa. Erot jäsenmaiden kesken ovat kuitenkin hyvin suuria. On mielenkiintoista nähdä, asettaako EU kampylobakteereille tänä vuonna vähentämistavoitteita.

Riitta Maijala
Director of Risk Assessment
EFSA

*********************************************************

Kommentti:

Oma yksikkö vastaa uusien uhkien tunnistamisesta

Tiedonvälityksen ja tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä virkamies tai yritys voi joutua vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat uusia vaaroja tai riskejä ja tapahtuvat tuhansien kilometrien päässä Suomesta. EFSAssa on usean vuoden ajan tehty töitä, jotta uudet riskit voitaisiin todeta ajoissa, ennen kuin tilanne karkaa käsistä.

Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, silla sadoista tuhansista tiedonmurusista on pystyttävä erottamaan se oleellinen. Ensin on rakennettava työkalut, joilla tietoja kerätään mm. tieteellisistä lähteistä, mutta myös tiedotusvälineistä, netistä, raporteista ja tilastoista.

EFSAssa on perustettu erillinen yksikkö, jonka tehtävänä on näiden tietojen kerääminen ja analysointi. Ensimmäisen suodatuksen jälkeen jäljelle jäävät signaalit käsitellään EFSAn sisäisessä ryhmässä. Lisäksi parhaillaan luodaan jäsenmaiden ja yritysten kanssa yhteistyöverkostoja, joissa tunnistettuja mahdollisia riskejä voidaan käsitellä ja suodattaa edelleen. Tavoitteena on löytää ne signaalit, joihin tulisi keskittää riskinarviointia tai jotka vaativat riskinhallinnan toimia.

Elintarvikeriskit eivät tunne maantieteellisiä rajoja

Riskit eivät synny vain Euroopassa, ja siksi EFSAnkin on tehtävä yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kuten WHO:n, Codexin, OECD:n ja OIE:n (kansainvälinen eläintautijärjestö) kanssa on tiivistynyt viime vuosina.

Lisäksi EFSA on solminut yhteistyösopimukset USA:n, Japanin, Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin riskinarviointielinten kanssa. EFTA-maiden lisäksi yhteistyötä tehdään uusien hakijamaiden, EU:n lähinaapureiden sekä Kiinan ja eräiden muiden Aasian maiden kanssa.

EFSAn riskinarviointi on hyödyllistä päätöksenteolle vain silloin, kun se pystyy antamaan EU:n jäsenmaiden tilanteet kattavan riskinarviointilausunnon. Siksi jäsenmaiden tutkimuspolitiikka sekä panostukset riskinarviointiin ja tiedonkeruuseen palvelevat jäsenmaan omien etujen lisäksi myös laajemmin koko EU:ta ja auttavat suojaamaan eurooppalaisten kuluttajien terveyttä. EFSAn osalta jäsenmaayhteistyön kehittäminen on avainasemassa EU:n riskinarviointiosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, resurssien ohjaamiseksi sekä tarpeettomien toisistaan poikkeavien riskiarviointilausuntojen ehkäisemiseksi.

Suomalaisten osallistuminen EFSAn toimintaan auttaa tuomaan oman näkökulman ja tieteellistä tietoa EU:n riskinarviointiin. Samalla yhteistyö voi avata ovia myös kansainväliseen osaamiseen ja keskusteluun. Hyviä asiantuntijoita ja aineistoa ei kuitenkaan synny, mikäli Suomi ei aktiivisesti panosta alan tutkimuksen ja tiedonkeruuseen. Siinä on siis haastetta tiukkenevassa taloustilanteessa niin yritysmaailman kuin valtionhallinnonkin päättäjille.

EFSAn näkökulmasta katsottuna voin vakuuttaa, että oikealla strategialla ja riittävällä panostuksella pienikin maa voi olla suuri vaikuttaja riskinarvioinnin kansainvälisessä kentässä. Hyvän asiantuntijan painoarvo EFSAn työssä on paljon suurempi kuin Suomen äänimäärä päätöksenteon hetkellä.

Riitta Maijala

*********************************************************

EFSAn tieteelliset paneelit

EFSAssa toimivat paneelit pöydältä pellolle asti:

• Erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevä
paneeli (NDA)
• Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja sekä entsyymejä,
aromiaineita ja valmistuksen apuaineita käsittelevä paneeli (CEF).
• Elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita
käsittelevä paneeli (ANS)
• Elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta (CONTAM)
• Biologisia vaaroja käsittelevä paneeli (BIOHAZ)
• Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä paneeli (AHAW)
• Geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevä paneeli (GMO)
• Eläinten rehuissa käytettäviä lisäaineita, tuotteita tai aineita käsittelevä
paneeli (FEEDAP)
• Kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevä lautapaneeli (PPR)
• Kasvien terveyttä käsittelevä paneeli (PLH)

Englanninkielisten lyhenteiden avulla EFSAn nettisivustoilta löytyvät kaikkien paneelien ja niiden työryhmien jäsenet, asialistat, kokousmuistiot, meneillään olevat kysymykset sekä valmistuneet lausunnot:

http://www.efsa.europa.eu/en/panels.htm

*********************************************************

EFSA lukuina

• 450 työntekijää
• Eri ryhmien toimintaan osallistuu vuosittain 1500 asiantuntijaa
• Vuonna 2009 valmistui yhteensä 636 lausuntoa ja raporttia
• Neuvoa antavassa ryhmässä on edustus 27 jäsenvaltiosta, Euroopan komissiosta ja kolmesta tarkkailijana toimivasta maasta

Muut teemajutut samasta lehdestä :