Pääkirjoitus

Nro 6 / 2018: Työyhteisössä tarvitaan kaikenikäisiä

torstai 13. joulukuu 2018

Työelämässä ratkaisee yhteistyön sujuvuus, kiteyttää työelämäprofessori Outi Ihanainen-Rokio tämän lehden kolumnissa. Hänen mukaansa toimivat rutiinit varmistavat, että jokaisella on tilaa ja aikaa olla oma itsensä ja mahdollisuus panostaa kehittymiseen.

Rutiinitöitä ja niiden tekijöitä vähätellään turhaan. Rutiinityöt heijastuvat muun muassa asiakaspalveluun ja sujuvaan työarkeen, eli hyvin hoidetuista rutiinitöistä hyötyvät kaikki.

TYÖELÄKEALAN JA KELAN teettämässä tutkimuksessa kysyttiin organisaatioiden rekrytoinnista vastaavilta näkemyksiä tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista, työhyvinvoinnin ylläpidosta ja suhtautumisesta alle 30-vuotiaisiin ja yli 50-vuotiaisiin.

Yli 50-vuotiaita työntekijöitä rasittavat jaksamisongelmat ja madaltanut oppimiskyky, mutta he ovat ammattitaitoisia, näkemyksellisiä, pitkäjänteisiä ja vastuuntuntoisia. Nuorilta löytyy innostusta, joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta sitoutuminen ja työmoraali
voivat olla alhaisia.

Johtaja Nikolas Elomaa Työeläkevakuuttajat Telasta uskoo, että vanhempien ikäluokkien houkuttavuus työmarkkinoilla kasvaa. Yli 50-vuotiailla työodotukset ja todellisuus kohtaavat. Toiveet varttuneempien työntekijöiden siirtymisestä sivuun vähentävät työhön sitoutumista ja edesauttavat vaihtuvuutta. Jos taas nuorille on tarjolla vain pätkätöitä, heiltä on turha odottaa sitoutumista.

USEIDEN KYSELYTUTKIMUSTEN mukaan suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia herkempiä vaihtamaan työpaikkaa. Studentworkin Nuoret osaajat työelämässä 2018 -kysely selvitti nuorten ammattilaisten ajatuksia ja työelämän odotuksia Suomessa ja Ruotsissa. Nuoret haluavat työelämältä paljon sellaista, mitä ei voi mitata rahalla. He arvostavat erityisesti työn merkityksellisyyttä, joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen, monipuolisia kehittymismahdollisuuksia ja hyviä työkavereita.

Academic Workin julkaiseman Young Professional Attraction Index -tutkimuksen mukaan suomalaisista nuorista ammattilaisista vain kolmasosa on valmis sitoutumaan työnantajaansa yli viideksi vuoksi. Tanskalaisista vastaajista 74 prosenttia olisi siihen valmis. Suomalaisten vastaajien tärkeimpiä syitä pysyä samassa työpaikassa ovat hyvät suhteet esimieheen ja työkavereihin sekä etenemismahdollisuudet yrityksen sisällä.

Tutkimusyritys Universumin helmi-elokuussa 2018 toteutetun kyselyn mukaan jopa 42 prosenttia suomalaisista harkitsee työnantajan vaihtamista seuraavan 12 kuukauden aikana. Ruotsissa vastaava luku oli 35, Tanskassa 33 ja Norjassa 31 prosenttia.

Akavan tammi-helmikuussa 2018 teettämän selvityksen mukaan 18−35-vuotiaat ovat valmiita muuttamaan ulkomaille menestyäkseen paremmin työurallaan:
44 prosenttia pitää ulkomaille muuttoa itselleen todennäköisenä vaihtoehtona.
Yhtä moni pitää tärkeänä, että työympäristö on kansainvälinen.

ELINTARVIKEALALLA TÄYTYY miettiä keinoja, joilla voidaan pitää töissä kaikenikäiset työntekijät. Tätä työtä tehdään ammattitaitoisesti monissa yrityksissä. Inhimillisen työelämän esiinmarssi-jutussa kerrotaan, miten asioita hoidetaan Vaissilla, Fazerilla, Saarioisella, Atrialla ja Valiolla. Muun muassa mentoroinnit, trainee-ohjelmat, opinnäytetyöt ja rahalahjoitukset oppilaitoksille ja professuureihin osoittavat, että moni elintarvikeyritys on tosissaan.

Myös julkisen vallan on syytä lisätä panoksiaan maan tärkeimpään pääomaan: osaamiseen. Suomessa kannattaa pitää kiinni hyvästä perus- ja jatkokoulutuksesta ja kehittää työkäytäntöjä ja osaamista huomioiden kaikenikäiset työntekijä. Näin pienellä maalla ei ole varaa muuhun.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.