Pääkirjoitus

Nro 5 / 2017: Ruuanpuute aiheuttaa ihmismassojen liikehdintää

torstai 26. lokakuu 2017

Unicefin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n syyskuussa julkaiseman The State of Food Security and Nutrition in the World -raportin mukaan 815 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, eli joka yhdeksäs ihminen. Aliravittujen määrä on ollut pitkään laskussa, mutta tämä hyvä kehitys näyttää hiipuneen.

Sanotaan, että täysimetys on paras alku elämälle. Se on tärkein yksittäinen tekijä, joka tukee lapsen hengissä pysymistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana kuusi kuukautta täysimetettyjen vauvojen määrä on maailmanlaajuisesti kasvanut 36:sta 43 prosenttiin.

Joka viides lapsi kärsii fyysisestä ja psyykkisestä alikehittymisestä (stunting), kahdeksan prosenttia kuihtumisesta (wasting) ja kuusi prosenttia ylipainosta. Kriisit ja ilmastonmuutos säämullistuksineen runtelevat lasten ja aikuisten kehoa ja mieltä, koulut ja työt loppuvat, sairaudet iskevät. Siirtolaisuus on monelle ainoa vaihtoehto.

Ruokaa menee sekä kolmansissa maissa että länsimaissa hävettävän paljon hukkaan. Kiertotaloustutkimuksen avulla voidaan ratkoa ekologista velkaamme. Esimerkiksi sivuvirroista voidaan eristää tärkeitä jakeita lääkkeiksi, ihmisten ja eläinten ruuaksi, lannoitteiksi, energiaksi ja moniksi muiksi tuotteiksi. Toisen sivuvirrasta tulee toisen pääraaka-aine. Vastuulliselle pohjalle rakennettu liiketoiminta luo hyvinvointia.

Sijoittajat katsovat, mihin rahansa laittavat. Vastuulliset päätökset edistävät yhteistä hyvää. Sijoitukset vastuullisiin yrityksiin ovat pieniriskisempiä, ja niissä on pitkällä aikavälillä paremmat tuotto-odotukset. Biotalous on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista. Kiertotaloudessa nähdään olevan miljardien lisäpotentiaali Suomen kansantaloudelle.

Hiilidioksidista on jo onnistuttu sähköllä tuottamaan yksisoluproteiinia. Niistä voidaan kehittää proteiinia ihmisille, vaikka nälänhätäalueille. Paremmissa kotioloissa voidaan kasvattaa esimerkiksi kasviperäisiä, mesimarjan makuisia solulinjoja reaktoripöntöissä.

Uusien liiketoimintojen pohjaksi tarvitaan varoja ja halua tutkia ja kehittää raaka-aineita, prosesseja, teknologioita ja toimintamalleja. Potentiaali tuntuu äärettömältä, sillä vasta seitsemän prosenttia teollisuudessa käytetyistä materiaalivirroista palaa uusiokäyttöön globaalilla tasolla.

Ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen kirjoittaa, että vahva kestävyys perustuu ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen pääomaan, ja ne tulee laittaa tähän tärkeysjärjestykseen ihmislajin säilyttämiseksi.

Tarvitsemme vastuulliseen elämään oikeaa asennetta. Siihen voi jokainen vaikuttaa omilla valinnoillaan: se on meidän tehtävämme.

Tämän numeron välissä on Elintarviketieteiden Seura ry:n 70-vuotisjuhlaliite. Varsinaista juhlaa vietämme 2.11. Espoossa. Juhlaseminaarissa kuulemme puheenvuoroja muuttuvasta toimintaympäristöstä, ruokaketjun huoltovarmuudesta, tulevaisuuden ruuasta, tämän päivän elintarviketehtaasta ja suoliston vaikutuksesta terveyteen.

Laura Hyvärinen
päätoimittaja, ETM