Pääkirjoitus

Nro 4 / 2018: Elintarviketeollisuus investoi kasvuun ja vientiin

tiistai 02. lokakuu 2018

Elintarviketeollisuus investoi nyt uuteen teknologiaan tähtäimenä kasvu kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Kalaneuvos Oy:n toimitusjohtaja Veijo Hukkanen kiteyttää menestyksen tukipylväät kolmeen sanaan: investoinnit, tuotekehitys ja koulutus.

Hukkasten yli 40-vuotiaassa perheyrityksessä alkoi syyskuussa yrityksen viidestoista laajennus, joka yli kaksinkertaistaa nykyiset tuotantotilat ja uudistaa tuotantoprosessin toiminnanohjausjärjestelmää myöten. Kala käy hyvin kaupaksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Myös 80-vuotias Hätälä laajentaa kalatehdastaan suurinvestoinnilla tavoitteena viennin ja liikevaihdon merkittävä kasvu.

Elintarviketeollisuusliiton tutkimusstrategia 2018−2025 linjaa, miten tutkimuksella ja tutkimusyhteistyöllä tuetaan elintarviketeollisuuden kasvumahdollisuuksia ja kannattavuutta sekä luodaan edellytyksiä kestävämmälle ruuantuotannolle.

Strategiassa tunnistetaan neljä elintarvikealan toimintaympäristöä mullistavaa muutosvoimaa: ilmaston lämpeneminen, kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus, digitalisaatio ja uudet tuotantoteknologiat. Tärkeimmät tutkimuksen painopistealueet ovat resurssitehokas pohjoinen ruuantuotanto, digiajan kuluttajan ruokapalvelut, innovatiiviset tuotantoteknologiat ja tutkitusti hyvinvointia edistävä ruoka.

DIGITALISAATIO, TEKOÄLY JA ROBOTIIKKA ovat keskiössä jo nyt. VTT:n tuore Teollisen internetin palvelut valmistavassa teollisuudessa -raportti keskittyy siihen, miten niiden avulla luodaan uutta liiketoimintaa. Tuotekeskeisestä liiketoiminnasta on otettava iso loikka palveluliiketoimintaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa, jos mielii menestyä.

Tekoälyn tutkimuskeskus kokoaa Suomen yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä teollisuuden toimijat ja julkisen alan kansalliseksi osaamiskeskittymäksi, joka on verkottunut laajasti myös kansainvälisesti. Reboot Finland IoT Factory -hanke mahdollistaa pk-alan teollisen internetin tuotteiden hyödyntämisen erilaisissa tehdasympäristöissä.

Myös koulutuksessa ollaan osin hyvinkin lähellä käytäntöä. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu on kehittänyt insinöörikoulutuksen ja yritysten tarpeisiin oppimis- ja osaamiskeskuksen, SeAMK Digital Factoryn.

TEKNOLOGIA ON AINA KIEHTONUT suomalaisia, mutta miten pystymme vastaamaan isoihin, kansainvälisiin ongelmiin? Vuoden tiedekirjan tekijät Aki Suokko ja Rauli Partanen pureutuvat Energian aika –kirjassa talouden, energian ja luonnonvarojen riippuvuussuhteisiin. Asia koskettaa elintarvikealaa syvästi, sillä lähes kolmannes maailman energiankulutuksesta kohdistuu tavalla tai toisella ruokaan. Suokko ja Partanen arvioivat, että aurinko-, tuuli- ja ydinvoima ovat tie puhtaampaan energiaan.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola kirjoittaa Katterö –lehdessä, että aurinkovoimasta on tullut viimeistään nyt vakavasti otettava sähköenergian muoto. Aurinko- ja tuulivoima eivät tulevaisuudessa kilpaile keskenään, vaan pikemminkin täydentävät toisiaan. Tuulivoiman tuotanto painottuu syksyyn ja talveen, ja aurinkosähköllä voidaan kattaa sähkönkulutusta keväällä ja kesällä.

ATRIA ON AURINKOSÄHKÖN edelläkävijä: Nurmon tuotantolaitosalueella sijaitseva aurinkosähköpuisto on lajissaan Suomen suurin teollisessa mittaluokassa. Atria on pyytänyt energia-alan opiskelijoita kehittämään aurinkoenergiaratkaisuja 8.8.−30.11.2018 järjestettävällä kutsukilpailulla yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa.

Lopun viimein elintarvikealan tavoitteena on valmistaa maukasta ja laadukasta ruokaa ja juomaa kustannustehokkaasti ja kestävästi. Suomesta löytyy monipuolista osaamista ja toivottavasti myös rahaa toteuttaa koko elintarvikealan modernisointi kohtuullisen ripeästi.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja
vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.