Pääkirjoitus

Nro 3 / 2019: Kestävää ja tehokasta ruuantuotantoa

torstai 06. kesäkuu 2019

Tutkijat ja yritykset ponnistelevat kestävämmän ja tehokkaamman ruuantuotannon hyväksi. Makrotasolla maapallon metsien ja maaperän hiilinielut ja tasapainoinen hiilikerto ratkaisevat, miten ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan.

Elintarvikepäivän pääteema oli tänä vuonna osuvasti vastuullinen ketju. Esityksissä käsiteltiin niin ravitsemusvastuuta, resurssitehokkuutta kuin yritysvastuun ulottuvuuksia.

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta muistutti, että ydinongelmia ovat fossiilisen energian käyttö ja metsäkato, ei lentäminen ja lihansyönti. Yksi keino vähentää globaaleja ongelmia on kuitenkin syödä suomalaista tai pohjoismaista ruokaa. Virkajärvi uskoo, että Suomessa löytyy järkeviä keinoja kehittää tuotantoa yhä parempaan suuntaan.

Maaperässä piilee ratkaisu tämän hetken polttavimpaan ongelmaan: kun maata viljellään oikein, siitä saadaan hiilinielu, tiivistää Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen tämän lehden kolumnissa.

Pohjoismaiden tutkijat, viljelijäjärjestöt ja kasvinjalostajat julkaisivat toukokuussa yhdeksän suositusta, joilla he rohkaisevat päättäjiä varmistamaan pohjoismaisen maatalouden tulevaisuuden. Nordic Agriculture and Climate Change: Mitigation and Adaptation -raportti syntyi työpajassa, jonka järjestivät Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiset laitokset NordGenja ja NordForsk.

Suomessa tehdään tutkimusta, jota voidaan hyödyntää teollisuudessa. Tampereen yliopistossa on ollut käynnissä hanke, jossa on tutkittu ja kehitetty energianlouhintatekniikoita sekä langatonta ja paristotonta elektroniikkaa. Laitteistot muuttavat mekaanisen värähtelyn, liikkeen, lämpötilaeron ja kitkan sähköenergiaksi.

Reboot IoT Factory -hankkeen koordinaattori Marko Jurvansuu ja erikoistutkija Sari Järvinen VTT:ltä arvioivat, että tehtaista tulee innovaatioalustoja, joissa etsitään ratkaisuja pulmiin monien eri osapuolten yhteistyöllä.

CH-Polymersin vetämässä BIO-F-hankkeessa haetaan ratkaisuja korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla materiaaleilla. Waste-hankkeessa on puolestaan etsitty uusia mahdollisuuksia hyödyntää viljan prosessoinnin sivuvirtoja.

Yrityksissä tehdään työtä muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Tämä työ on jo tuottanut hyviä tuloksia. Atria raportoi viime vuonna parikymmentä energiatehokkuustoimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus vastaa 570 omakotitalon lämmönkulutusta.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa tuulivoimaa alettiin käyttää ainoana sähköenergian lähteenä vuonna 2001. Nyt tehtaan katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla pystytään kattamaan perusenergiantarve.

Valion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä, ja Sinebrychoff tähtää hiilineutraaliin energiatuotantoon vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuussopimuskaudella 2008−2016 elintarviketeollisuuden yritykset säästivät 282 miljoonaa kilowattituntia sähköä ja vähensivät hiilidioksidipäästöjään 81 tuhatta tonnia. Uusi sopimuskausi kattaa vuodet 2017−2025.

Entistä kestävämpi ruuantuotanto on mahdollista, jos kaikki osapuolet kantavat kortensa kekoon, myös päättäjät ja kansalaiset. Ensin pitää kuitenkin hahmottaa, mikä on tärkeintä ilmastonmuutoksen, resurssitehokkuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden vt. päätoimittaja ja Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.