Pääkirjoitus

Nro 1 / 2018: Tietoa päätösten tueksi

keskiviikko 28. helmikuu 2018

Englantilainen lapsi syö keskimäärin 400 keksiä, 120 pullaa, 70 jäätelöä ja patukkaa sekä sata annosta karkkia vuodessa. Se on liian paljon niin painon hallinnan kuin lisäaineiden haittavaikutusten kannalta.

Esimerkiksi väriaineita saa yleisesti käyttää juomiin, makeisiin, kahvileipiin ja jäätelöön, vaikka joidenkin aineiden käyttöön liittyy rajoituksia. Hyvin suuria määriä nautittuna tiettyjen väriaineiden haittavaikutuksia koe-eläimillä ovat muun muassa mahan limakalvon eroosio, munuaisaltaan kalkkeutuminen ja kivesten toiminnan heikkeneminen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tammikuussa julkaisemasta lisäaineselvityksestä käy ilmi, että suomalaiset saavat useimpia lisäaineita elintarvikkeista turvallisia määriä. Hyväksyttävä päiväsaannin määrä ylittyi suomalaisilla glutamaattien osalta ikäryhmillä taaperot (1-vuotiaat), muut lapset (3–6-vuotiaat) ja aikuiset (25–64-vuotiaat).

Kuluttajien ostovalinnat ovat jo ohjanneet suomalaista lihateollisuutta vähentämään jalosteissa glutamaatin käyttöä, mutta niitä käytetään edelleen hedelmä- ja kasvijalosteissa, konditoriatuotteissa ja suolassa (suolaseoksissa).

Clean Label -trendi puhalteli muutama vuosi sitten. Aluksi näytti siltä, että trendissä suositaan pelkästään lisäaineettomuutta. Nykyään Clean Label pitää sisällään paljon muutakin. Kuluttajat haluavat yksinkertaisia ja luonnollisia raaka-aineita. Toiset vievät vaatimuksiaan askeleen pidemmälle ja ostavat vain luomua tai geenimuuntelemattomia tuotteita.

Merkinnät pakkauksessa eivät ole toiminnan tae kuluttajalle, vaan teollisuuden toimijoilta halutaan läpinäkyvämpää tuotantoketjua ja eettisen toiminnan pelisääntöjen noudattamista. Kuluttajat ovat siirtyneet joidenkin raaka-aineiden välttelystä kiinnittämään huomionsa ruuan turvallisuuteen, globaaliin ruokapulaan, ravitsemukselliseen arvoon ja aitoihin makuihin.

Jopa 80 prosenttia infektioista tulee kosketuksen välityksellä. Mikrobit siirtyvät painikkeiden, vetimien, kaiteiden, tasojen ja kädensijojen kautta. Myrkyllinen kupari tuhoaa mikrobit pinnaltaan tunneissa. Kuparia voi käyttää pinnoitteina, mutta yli kaksinkertaista hintaa ruostumattomaan teräkseen verrattuna pidetään usein ongelmana.

Puhtausalan ammattilainen Päivi Liljendal muistuttaa kirjoituksessaan, että antimikrobisista materiaaleista ja niiden tehosta tehtyjen tutkimusten tulokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia: alkuinvestoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin 2−3 kuukaudessa, kun sairaustapaukset ovat vähentyneet.

Elintarvikeketjun toimijat näkevät kehittämisen usein tuotekehityksenä tai tuotannon kehityksenä. Yrityksen kehittäminen pitäisi olla kuitenkin keskiössä. Solution Manager Petri Uotila haastaa kolumnissaan yritysjohtoa sisäistämään, että hygieniaa pitää johtaa aivan kuten normaalia liiketoimintaakin: asettamalla uusia, selkeitä tavoitteita parempien tuloksien saavuttamiseksi. Tavoitteet mitoitetaan palvelemaan yrityksen strategiaa. Investoi siihen, mikä on oikein ja arvojesi mukaista.

Kehittämisen tuuli on puhaltanut myös tähän lehteen. Olemme kuunnelleet lukijoitamme herkällä korvalla, kiitos kaikille lukijatutkimukseen vastanneille! Niin ulkomaiset asiantuntijat kuin vientikaupan parissa toimivat ovat tuoneet kansainvälisyyttä lehteen, opiskelijat ovat kirjoittaneet juttuja, ja visuaalista ilmettä on raikastettu. Toivottavasti sinulla on nyt käsissäsi entistä mielenkiintoisempi lehti.

Laura Hyvärinen
päätoimittaja, ETM

P.S. Käythän antamassa palautetta lehden uudistuksesta osoitteessa: kehittyvaelintarvike.fi/palaute