Maailma mausteilla -blogi

Vientipakkaus on eri pakkaus

torstai 26. syyskuu 2019 / Kommentit (0)

TEKSTI: Ari Virtanen

Suuren aasialaisen kahvilaketjun ostaja katsoo mietteliäänä suomalaista mustikkamehupakkausta.
− Jos tämä olisi lasipullossa ja luomua, se sopisi hyvin meidän valikoimaamme, on hänen tuomionsa.
Samanlainen keskustelu ja yhteenveto käydään aina, kun suomalaisen yrityksen vientihenkilö on viikkojen valmistelun jälkeen päässyt kertomaan tuotteistaan ketjun ostajalle. Myyjä ja ostaja ovat samassa veneessä.
Ostaja on suurissa kauppaketjuissa vastuussa vain muutamasta tuoteryhmästä. Jos hän onnistuu löytämään jotakin uutta ja menestyvää, hän saattaa saada ylennyksen ostamaan mehujen sijaan vaikkapa alkoholijuomia. Jos menestystä ei tule, paluu säilykeostajaksi uhkaa. Myyjän pääsy ostoportaan ”leijonien luolaan” on pieni menestys, mutta tavoitteena on saada tuote kaupan hyllylle. Tässä prosessissa tuotteen muokkaaminen asiakkaan tarpeeseen on välttämätön vaihe.

Suomalaisessa tuotteessa maistuvat hyvät ja puhtaat raaka-aineet. Hinnan ohessa yleisin korjausehdotus koskee tuotteen pakkausta. Se mikä toimii hyvin helsinkiläisessä Citymarketissa, ei ole paras mahdollinen pakkaus aasialaiseen kauppaketjuun. Kiitos kehittyneiden pakkausten, yhä useampia elintarvikkeita voidaan viedä Suomesta yhä kauemmaksi.
Pakkauksen perustehtävä on edelleen suojata elintarviketta niin, että tuotteen laatu pysyy hyvänä koko myyntiajan. Pakkauksella on toki monia muitakin tehtäviä. Hyvässä pakkauksessa on otettu huomioon vähintäänkin tuotteen erottuminen edukseen kilpailijoista, käytännöllisyys, myyntikanava, ”arvokkuus”, myyntiaika ja viranomaismääräykset.

Kosmetiikassa ja alkoholituotteissa on totuttu kalliisiin ja huomiota herättäviin pakkauksiin, jotka ovat sisältöä kalliimpia. Kosmetiikka ja alkoholi ovat usein lahjoja. Aasiassa suklaa, juusto, mustikkamehu tai kuivattu merilevä voivat olla tuliaislahja. Kallis maitovaihtoehto saatetaan pakata kirkkaaseen muovipulloon tetrapakin sijaan tai jugurtti kauniiseen lasiastiaan. Euroopassa pakkauskilpailujen palkintosijat menevät ympäristöystävällisille vaihtoehdoille.
Kierrätys toimii sekin koko ajan paremmin sekä Euroopassa että rikkaissa Aasian maissa. Samaan aikaan kymmenen suurinta valtamerien saastuttajaa ovat Afrikan ja Aasian väkirikkaita ja köyhempiä maita, joissa kierrätysjärjestelmä ei toimi varsinkaan muovin osalta.
− Alkoholituotteissa pullo, korkki ja etiketti ovat useimmiten kalliimpia kuin sisältö, toteaa alkoholiyrityksen edustaja.

Monen elintarvikkeen valmistusprosessissa pakkaaminen on monimutkaisin työ. Pakkauskoneet ovat koko ajan nopeampia, toimivat suurillakin volyymeilla jopa aseptisesti ja pystyvät täyttämään hyvinkin erikokoisia pakkauksia.
Monellakaan yrityksellä ei ole mahdollisuutta käyttää päämarkkinoilla yhtä materiaalia ja vientimarkkinoilla jotakin ihan muuta. Ratkaisuna voi olla yhteistyö muiden yritysten kanssa pakkaamisessa ja logistiikassakin. Esimerkiksi Japanissa on myös mahdollista vuokrata pakkauskoneita aikaveloituksella. Joistakin tuotteista voi teettää myös näyttävän monipakkauksen kasvavaan online -myyntikanavaan.

Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, joka asuu Soulissa.
*************************
Aasialaisen asiakkaan terveiset suomalaiselle pakkaukselle

Suomen lippu isommalla
Suomella on hyvä maine Aasiassa, mutta suomalaisia elintarvikkeita on vähän tai ei ollenkaan myynnissä. Kuluttaja tuntee usein Suomen lipun ja sanan Finland, eli se toimii parhaiten brändinä. Made in EU ei ole edes sallittu.

Tarkistetaan pakkaustekstit yhdessä
Maahantuoja tai muu kumppani tuntee parhaiten paikallisen lainsäädännön ja sen tulkinnan. Tulli on kiinnostunut selvittämään, mihin tullikategoriaan tuote kuuluu. Paikallinen elintarvikeviranomainen selvittää, että pakkaustekstit ovat säädösten mukaisia. Koreassa mm. sanat ”natural”, ”100%”, ”vegan” tai ”vegetarian” ovat kiellettyjä.

Suomalaisen näköinen ”kawai” -pakkaus
Usein on hyvä, jos pakkaus näyttää suomalaiselta ja paikallinen tuoteseloste liimataan tarralla kylkeen. Paras on, että ulkoasu on kiva, nätti (kawai) ja selkeästi suomalainen. Aasialaisiin vetoavia suomalaispakkauksia ovat muumien lisäksi ainakin ”silmä-salmiakki”, Jaffa-etiketti, Turun sinappi ja Viola-sulatejuusto. Pakkaukseen ei kannata laittaa tekstejä kiinaksi, jos aikoo myydä samaa pakkausta Japanissa.

Voiko pakkaus olla pienempi?
Aasialainen annoskoko on usein pienempi, ja varsinkin aasialainen koti on pienempi. Keittiöissä ei ole suuria tiloja elintarvikkeiden säilyttämiseen. Suurkaupungeissa ei ole montaa suurta hypermarkettia, vaan tuotteet myydään pienistä 7eleven tyylisistä convenience store -kaupoista. Ne ovat useimmiten auki läpi vuorokauden, mutta niissä ei ole erillistä varastoa. Tuotekoko on pieni, ja ne palvelevat pääosin 1−2 hengen talouksia.

Voiko pakkaus olla arvokkaampi?
Pelkkä muovipakkaus tai kartonkitölkki sopii hyvin edullisiin tuotteisiin, mutta suomalainen tuote on usein kuluttajalle kallis. Pakkauksen tulee osoittaa tuotteen arvo. Esimerkiksi joissakin vanukaspikareissa on erikseen kartonkilaatikko ja muovilusikka lisäämässä arvokkuuden tuntua. Hong Kongissa jugurttia on tarjolla pienessä lasipullossa. Ruotsalaista Oatly-kaurajuomaa myydään Aasiassa pääosin 6 × 1 litran, kotiin toimitettavissa laatikoissa; myös myyntikanava vaikuttaa. Kotiinkuljetus on asiakkaalle yleensä ilmainen, ja siksikin myyntierä on yleensä suurempi.

Myyntiaika
Pakkausmateriaalin ominaisuudet vaikuttavat tuotteen säilyvyyteen ja myyntiaikaan. Jos myyntiaika on lyhyt, tuote pitää lentorahdata, ja se on kallis. Kauppa toivookin pitkää, 2−3 vuoden myyntiaikaa. Joissakin tapauksissa metallituubi tai lasi saattaa turvata tuotteen laadun paljon pidempään ilman säilöntäaineita.



Lisää kommenttisi
Nimesi


Sähköpostiosoitteesi (Ei julkaista)


Kommenttisi



Info

Ari Virtanen on lehden vakituinen avustaja, joka on asunut pitkään eri puolilla maailmaa sekä matkaillut ja maistellut ruokia eri maanosissa. Maailma Mausteilla -palstalla hän kertoo muun muassa eri maiden ruokakulttuureista.

» Lähetä sähköpostia
» RSS-syöte

Arkisto