Maailma mausteilla -blogi

Valmistusratkaisuja vientiin

keskiviikko 06. syyskuu 2017 / Kommentit (0)

Elintarviketeknologia on vaikea, monitieteellinen ala. Elintarvikkeen valmistamiseen, kuljetukseen, vientiin ja myymiseen liittyy paljon vaatimuksia asiakkaan, kaupan ja viranomaisten puolelta. Työpaikat ovat vähentyneet maataloudesta viimeisen sadan vuoden aikana rajusti kaikissa länsimaissa, mutta samaan aikaan elintarvikkeiden jalostus on lisääntynyt tehtaissa ja ravintolakeittiöissä. Elintarviketeollisuus on läntisen maailman suurimpia valmistavan teollisuuden työllistäjiä.
Pohjoismaat ovat elintarvikkeiden nettoviejiä. Tanska tunnetaan kaikkialla maailmassa liha- ja maitotuotteistaan. Ruotsi tunnetaan alkoholista, kahvista ja makeisista, mutta maassa jalostetaan yhä enemmän myös kalaa ja lihatuotteita. Norjan valtion strategian mukaan maa on johtava kalan ja muiden merenelävien vientimaa. Norjasta löytyy myös Orkla, joka omistaa lukuisia elintarvikejalostajia Pohjois-Euroopassa.

Pohjoismaissa elintarviketeollisuuden kone- ja laiteosaaminen on ollut vahvinta maidon ja oluen valmistuksessa. Molemmissa on kunniakas tutkimushistoria, kuten Carlsberg ja Valio, joissa on tehty aikoinaan Nobel-tason huippututkimusta. Nyt tutkimuksen osuus on pienentynyt.
Elintarviketeollisuuden koneiden valmistus Pohjois-Euroopassa on sekin keskittynyt yhä harvempiin käsiin. Saksalainen GEA ja ruotsalainen Tetra Laval -konserniin kuuluva DeLaval ovat maailman johtavia elintarvikekoneiden valmistajia. Osittain ruotsalainen ABB ja tanskalaiset Grundfos ja Danfos ovat tuttu näky myös elintarviketehtaissa.
Pellolta pöytään -elintarvikeketjussa maatalouskoneet ovat tärkeä osaamisalue. GEA toimittaa niin lypsyrobotteja kuin maidon kuivaimia ja hallitsee maidonjalostusketjua. Tetra Lavalin laitteilla pakataan suurin osa maidosta. Ruokatarvikkeita myös kuljetetaan pitkiä matkoja. Oluet ja jäätelöt voivat kulkea tuhansia kilometrejä maasta toiseen, ennen kuin ne nautitaan. Nopea vilkaisu ympärille niin Shanghain kadulla kuin Helsinki-Lahti-moottoritiellä osoittaa, että suuri osa kuorma-autoista kuljettaa elintarvikkeita ja juomia.
Ruotsissa laitettiin telakat kiinni 80-luvulla, ja viimeksi autotehtaat ovat vaihtaneet omistajaa. Suomessa telakat on onnistuttu pelastamaan, ja autotehdaskin palkkaa lisää väkeä. Toisaalta ruotsalaiset elintarvikkeita ja alan koneita valmistavat yritykset voivat paremmin kuin koskaan. Norja on onnistunut kalan ja rapujen viennissä varsinkin Aasiaan. Tanskalaista Arlan juustoa voi ostaa noin sadasta maasta Afrikkaa tai Latinalaista Amerikkaa myöten.
Hämäläisen ohranjyvän matka laosilaisen viidakkokylän oluen juojan tuoppiin on vaatinut paljon tuotekehitystä, osaamista, koneita, teknologiaa ja kuljetuskapasiteettia. Jotta suomalaisen ohran tai mustikkasadon saa myytyä toisella puolella maapalloa, täytyy vastata kuluttajakysyntään. Tuotetta on täytynyt muokata paikalliseen makuun sopivaksi, ja pakkauksen tulee olla houkutteleva.

Suomalaisen koneen tai laitteen myyminen yhtä hyvin Kiinassa kuin Australiassa täytyy vastata tarpeeseen. Yleensä asiakas haluaa ratkaisun, jolla pystytään tekemään haluttu määrä haluttua tuotetta. Edes Kiinassa asiakas ei yleensä osta halvinta kiinalaista konetta, vaan haluaa luotettavan koneen.
Teknologian tason pitää vastata asiakkaan tarvetta. Saattaa olla, että afrikkalainen yritys tarvitsee hieman yksinkertaisempaa ja robustimpaa konetta kuin kiinalainen jättiyritys, joka tarvitsee nopean pakkauskoneen poistamaan pullonkaulaa. Italialainen Coesia osti ruotsalaisen Flexlinkin kuljettimia valmistavan yrityksen täydentämään pakkauskoneita valmistavia tehtaitaan.
Asiakkaan tarpeeseen vastaaminen voi tulla kalliiksi, jos yrittää vastata erilaisten asiakkaiden tarpeisiin erilaisilla ratkaisuilla. Tulee mieleen kolme mielenkiintoista, toimivaksi osoittautunutta tapaa, joilla on ratkaistu asiakkaan tarpeita kaikilla mantereilla: modulaarinen konttiratkaisu, paikallinen kohdemarkkinoilla toimiva agentti ja maahantuojan tekemä räätälöinti sekä tarjota mahdollisimman paljon erilaisia optioita. Kaikista näistä löytyy Suomesta hyviä esimerkkejä.
Peräkärryyn tai konttiin pakattu ratkaisu on tuttu ainakin monen maan armeijasta. Soppatykki tai USA:n armeijan kontteihin pakattu keittiö tai sairaala ovat tästä hyviä esimerkkejä. Pohjalainen Kometos Oy on toimittanut jo useita, modulaarisia ”avaimet käteen” -teurastamoja, joissa eri osa-alueet on valmiiksi ajateltu ja kokeiltu. Viranomaismääräykset täyttävät ratkaisut on jo kokeiltu ja referenssejä löytyy niin naudan, sian, lampaan kuin porojen käsittelystä. Kometos valmistaa myös pyörillä liikkuvaa teurastamoa, jolloin eläimet eivät stressaannu kuljetusten takia.
Toinen konttiratkaisun hyödyntämistapa on käytössä porilaisella Rosenlewilla. Puimuri pakataan osina ja moduleina konttiin. Koska puimuri valmistetaan kohdemaassa, siitä tulee myös valmistusmaa. Moni maa suosii oman maan tuotteita maatalouskonevalmistuksessa.

Maailman suurimman telakan, Hyundain, ostaja Etelä-Korean Ulsanissa kertoi, että jostain syystä keravalaisen Metos Oy:n keittiö on kaikkien laivan tilaajien prioriteettilistalla. Jeitek on Metoksen korealainen maahantuoja ja agentti. Jeitek hankkii kylmäkaapit ja terästasot paikallisesti, ja asiakas säästää kokonaiskustannuksissa.
Metoskaan ei valmista itse kaikkia laitteita, vaan kuuluu italialaiseen ALI-groupiin. Esimerkiksi kaasuliedet kehitetään ja valmistetaan yritysryhmän muilla tehtailla. Jeitek auttaa suunnittelussa, ja avainkomponentit tuodaan pakettina Suomesta. Avain menestykseen on paikallisen laitteen ja keittiökalusteen yhdistäminen suomalaiseen tarjontaan sekä asennus, testaus ja huolto.
Lisäksi Metos tarjoaa optioita, esimerkiksi myy omalla merkillään myös Rationalin monitoimiuunia. Rational on muodostunut jo aikamoiseksi legendaksi. Uunilla voi tehdä melkeinpä mitä tahansa, ja se maksaa vain maksaa pienen henkilöauton verran. Metoksen ja Jeitekin historia Korean laivanrakennuksessa alkoi jo yli 30 vuotta sitten. Löytyypä Koreasta ja merillä seilaavista laivoista Metoksen saunojakin.
Avant-kuormaajaa valmistetaan Suomen Ylöjärvellä. Pienen kokonsa, hydraulisen voimansiirron ja helpon ajettavuuden takia laitetta voisi kutsua traktorien Ferrariksi, vaikka se on vihreä. Avant on kehitetty ratkaisemaan asiakkaan tarpeet. Siihen on saatavissa lähes 200 lisälaitetta, joilla laite muuntuu niin maatilalle, kiinteistön lumenpuhdistukseen kuin golfpallojen keruuseen.

Lisälaiteoptiot tekevät Avantista monikäyttöisen, mutta lisäävät myös hintaa. Yleensä asiakas ihastuu ja on ”myyty”, jos hän ostaa laitteen omaan käyttöönsä, koska korkeampi hinta on perusteltu. Pienestä koosta on paljon hyötyä. Kone ei esimerkiksi uppoa nurmikkoon samalla tavalla kuin isompi traktori. Toisaalta asiakkaita on välillä vaikea vakuuttaa, että pieni kone tekee paljon enemmän kuin kooltaan kaksinkertainen kone. Tämä on tuttua elektroniikkateollisuudesta. Välillä tekninen laite paketoidaan isoihin peltikuoriin, että se on uskottavamman oloinen.
Lisälaitteita tekee myös toinen ylöjärveläinen yritys: Dynaset Oy. Se on erikoistunut hydrauliikalla toimiviin generaattoreihin, painepesureihin ja vastaaviin laitteisiin. Laitteet, jotka yleensä tarvitsevat sähköpistokkeen, toimivat Avantin tai kauhakuormaajan moottorin voimalla.
Liiketoimintastrategian tehtävänä on professori Michael Porterin mukaan päättää, miten yritys toimii uniikisti, mutta samalla päättää, mitä se ei tee. Ikea on luultavasti parhaimmin toteutettuja strategioita. Tylsästä huonekaluhallien kiertämisestä on tehty erilainen, nuorekas elämys. Yritys voi valinnoillaan erilaistua kilpailijoista ja menestyä.

Ari Virtanen
Soul, Etelä-Korea
ari.virtanen(at)redwheel.fi



Lisää kommenttisi
Nimesi


Sähköpostiosoitteesi (Ei julkaista)


Kommenttisi



Info

Olen Ari Virtanen, nykyisin Finpron Korean viestikeskuksen vetäjänä. Olen asunut 12 vuotta eri puolilla maailmaa USA:ssa, Kiinassa, Perussa ja Koreassa. Samalla matkaillut ja maistellut ruokia eri maanosissa. Kehittyvä Elintarvike -lehden Maailma Mausteilla -palstalla kerron eri maiden ruokakulttuureista.

Tämä blogi kertoo lisätiedot Maailma Mausteilla -juttuihin. Kuvia, reseptejä ja viitteitä tarinoihin löytyy täältä. Ajatuksia ja kertomuksia ruokailun maailmasta.

» Lähetä sähköpostia
» RSS-syöte

Arkisto