Maailma mausteilla -blogi

Suomalaista ruokaa maistamassa

tiistai 24. huhtikuu 2018 / Kommentit (0)

Korealainen liikemies kertoi matkastaan Tampereelle. Vierailun kolmantena päivänä isäntäyritys vei hänet syömään lähistön nepalilaiseen ravintolaan, viimeisenä japanilaisravintolaan. Liikemies totesi, että rehellisesti puhuen molemmat ruokakulttuurit olivat uusi tuttavuus. Ennen kotiinpaluuta löytyi Helsingistä suomalainen ravintola, ja vieläkin puhelimen kuvagalleriasta löytyy kuvia suomalaisista ruoka-annoksista.
Suomalaiset kokit ovat olleet hyvä vientituote jo vuosikymmeniä, mutta suomalaista ruokaa tarjoavia ravintoloita on harvoissa kaupungeissa. On erikoista, että suomalaisissa kaupungeissa on helpompi löytää pitsaa, hampurilaisia tai kebabia kuin hyvää suomalaista ruokaa. Aasialainen turisti ei ole kauhean innostunut kananrintafileestä, McDonaldsista tai ABC:n noutopöydän antimista; hän on etsimässä suomalaisia elämyksiä. Aasiassa on vaatimattomassakin pitsapaikassa yleensä aito napolilainen uuni ja kahvilassa Italiasta hankittu, arvokas espressokone.
Vuosien varrella on tullut isännöityä Helsingin yössä niin korealaisia, kiinalaisia, kolumbialaisia kuin amerikkalaisia. Esplanadin ravintoloista löytyy aina muutama suomalaisherkku: paistettua lohta ja poronkäristystä. Kaikki vieraat eivät innostu porosta, ja samaa norjalaista lohta saa helposti niin Tokiosta, New Yorkista kuin Bogotasta. Eniten ihastusta herättävät meille tavalliset ruuat kuten herne- ja kalakeitto, perunamuusi, korvapuusti ja jopa musta makkara.

Aasialaiset rakastavat maistaa ruokia, ottaa kuvia ruoka-annoksista ja jakaa parhaat otokset Instagramissa. He jakavat tietoa kavereilleen ja lukevat yleensä maanmiestensä kommentteja. Suomessa asuva kiinalainen liiketoiminnan konsultti ohjeistaa näin: päätä, kenelle haluat markkinoida eli kohdenna ja käytä sosiaalista mediaa. Ja unohda Facebook Kiinassa. Myös sanaan paikallinen ruoka (local food) sisältyy eri merkitys, jos henkilö on kotoisin Pekingin kehätie nelosen sisäpuolelta tai Suomesta.

Olin toissakesänä korealais-ecuadorilaisen ryhmän mukana ajamassa pohjoisesta takaisin Rovaniemelle. Pysähdyimme syömään Kemijärvellä Mestarin Kievarissa. Katettuna oli mainio, paikallisten suosima, suomalainen lounas noutopöydässä. Pöydässä oli ainakin viisi erilaista kalaruokaa, ja upeasta salaattipöydästä puuttui pääkaupunkiseudun pitserioista tutut tölkkiananakset ja porkkanaraaste.
Olimme erittäin positiivisesti yllättyneitä, vaikka hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen sveitsiläisessä yliopistossa saaneet vieraat olivat käyneet useammassa Helsingin Esplanadin ravintolassa. Paikka voisi olla turistien suosiossa, jos siitä tiedotettaisiin edes pienellä panostuksella sosiaalisessa mediassa. Tripadvisorista löysin vain muutaman ulkomaalaisen arvion kievarista. Ravintolaa kyllä kehuttiin, mutta se oli merkitty keskihintaiseksi ja kansainvälistä ruokaa tarjoilevaksi. Ainakin lounasbuffet oli edullinen ja suomalainen.
Aasialainen tarvitsee riisi- tai nuudeliannoksen aina silloin tällöin matkoillaankin, mutta suomalaista puhdasta ruokaa kannattaa tarjota ylpeästi. Turisti on turisti ravintolassakin, kokemassa uusia elämyksiä.

Hyvä markkinointi lähtee siitä, että ajattelee kuin asiakas. Markkinoinnissa kannattaa keskittyä englanninkielisiin verkkosivuihin ja siihen, että ne näkyvät mobiililaitteissa. Facebook ja Twitter ovat tuttuja Aasiassa, mutta eivät aina suosituimpia sovellutuksia. Instagram on suosittu. Jos haluaa viedä viestinnän uudelle tasolle, voi käyttää aasialaisia ohjelmia kuten Wechat, Kakaotalk ja Line.
Monet keskiluokkaiset aasialaiset pitävät harvoin lomaa ja panostavat matkan ja ruuan laatuun. He ovat otettuja hyvin suomalaisista ruuista ja tavoista, kuten munavoista karjalanpiirakan päällä, suomalaisesta sinapista ja makkaranpaistosta tikun nokassa nuotiolla. Ripauksen aasialaisuutta voi tarjota esimerkiksi tekemällä perusmausteita aasialaiseen tyyliin.

Aasialaiset tekevät pohjatyöt hyvin, kun valitsevat ravintolaa. Tripadvisorista tai aasialaisista sovellutuksista luetaan varsinkin omalla kielellä kirjoitetut arvostelut ja katsotaan kuvat. Mutta mikään ei katoa niin nopeasti kuin menestys. Valmistaudu siihen, että asiat menevät pieleen. Tee suunnitelma ja hoida aasialaisen asiakkaan ongelmatilanne hyvin. Jos palaute päätyy silti nettiarvosteluun, vastaa nopeasti ja tarjoa ratkaisuja.

Ari Virtanen
Soul, Etelä-Korea



Lisää kommenttisi
Nimesi


Sähköpostiosoitteesi (Ei julkaista)


Kommenttisi



Info

Olen Ari Virtanen, nykyisin Finpron Korean viestikeskuksen vetäjänä. Olen asunut 12 vuotta eri puolilla maailmaa USA:ssa, Kiinassa, Perussa ja Koreassa. Samalla matkaillut ja maistellut ruokia eri maanosissa. Kehittyvä Elintarvike -lehden Maailma Mausteilla -palstalla kerron eri maiden ruokakulttuureista.

Tämä blogi kertoo lisätiedot Maailma Mausteilla -juttuihin. Kuvia, reseptejä ja viitteitä tarinoihin löytyy täältä. Ajatuksia ja kertomuksia ruokailun maailmasta.

» Lähetä sähköpostia
» RSS-syöte

Arkisto