Maailma mausteilla -blogi

KE 1/2015, Maailma mausteilla: Kulttuurierot ratkaisevat

torstai 19. maaliskuu 2015 / Kommentit (0)

köp Viagra på nätet Ängelholm (Helsingborg), Sverige Ihmisten arvot ja asenteet tulee huomioida elintarvikkeiden markkinoinnissa.

binäre option signale Eri kulttuureissa asenteet ja arvot ovat erilaisia. Samalla suhtautuminen ruokaan ja ruokailuun on hyvinkin erilaista. Suomessa ollaan suorituskeskeisiä, Välimeren maissa hyvin ihmissuhdekeskeisiä ja Etelä-Koreassa taas erittäin ryhmäkeskeisiä. Myös ruokailulla on erilaisissa kulttuureissa täysin erilainen merkitys.

cuddling after a hookup Ruuan valintakin kaupan hyllyltä on erilaista. Yhdessä maassa etsitään lähinnä terveellisyyttä ja toisessa ruoka on väline yhdessäoloon. Ruokien markkinoinninkin pitäisi olla erilaista. Kulttuuritutkimus voi antaa osviittaa, mitä, missä, milloin ja kenelle tuotetta kannattaa myydä.

here opcje binarne ladder Geert Hofstede on alankomaalainen (s. 1928) kulttuurien ja organisaatiokulttuurien tutkija, joka työskennellessään IBM:llä alkoi kyselytutkimuksella koota tietoa eri maista. Hän kuvaa eri valtioita kuuden eri dimension avulla.

his comment is here Hofsteden dimensioiden lisäksi muitakin tutkimuksia kulttuurien vaikutuksesta liiketoimintaan on tehty. Harvardissa selvitettiin korrelaatiotutkimuksella suurten yritysten liiketoiminnan kannattavuutta eri maissa. Jos liiketoiminta oli erityisen kannattavaa yhdessä maassa, se ei yleensä ollut sitä naapurimaassa.

Liiketoiminnan kannattavuus USA:ssa korreloi hyvin Chilen, Suomen ja Korean kanssa. Joidenkin maiden välillä oli jopa negatiivinen korrelaatio kannattavuudessa. Mitä paremmin bisnes luisti Koreassa, sitä huonommin se sujui Argentiinassa. Vaikka Chilessä ja Kolumbiassa on yhteinen kielikin, liiketoiminnan voitollisuus korreloi negatiivisesti näiden kahden maan välillä.

Ruoka useiden sosiaalisten tilanteiden keskipisteessä on osa kulttuuria. Ruokaa voi käyttää apuna kulttuurierojen kaventamiseen. Hyvin toimiva liiketoiminta taas perustuu usein ystävyyteen. Yritysten kannattaisikin palkata vientityöhön ihmisiä, jotka ovat taitavia sopeutumaan vieraisiin kulttuureihin, mutta voisivat huolehtia yrityksen arvoista kaukaisissa maissa. Ruoka, kuten muutkin tuotteet vaativat sopeuttamista paikalliseen makuun. Hyvä paikalliseen makuun fuusioitu ruoka on mitä parhain apu yhdistämään ihmiset eri kulttuureista.

http://big-balloon.nl/author/admin/?wc-ajax=get_refreshed_fragments Ari Virtanen
pop over to this website johtaja
check these guys out Finpro ry, Etelä-Korea

Lähteet:
Hofstede, G., Hofstede, G.J. & Minko, M. 2010 3rd. ed. Cultures and organizations.
Khanna, T. 2014. Contextual Intelligence. Harvard Bus. Rev. Sep: 58−68.
********************
this content Hofsteden käyttämät indeksit valtioiden kuvaamiseen. Asteikko 0−100.

informative post Valtaetäisyys kuvaa, kuinka ihmiset hyväksyvät hierarkian ja eriarvoisuuden yrityksessä tai esimerkiksi perheessä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa luku on hyvin pieni. Suomessa (33) ihmiset kyseenalaistavat epätasa-arvoisuuden, ja kaikilla tulee olla mahdollisuus menestyä yhteiskunnassa. Markkinointi pitää suunnata suurelle joukolle tavallisia ihmisiä, koska päätökset tehdään yhdessä.

Itävallan valtaetäisyys on vain 11. Esimerkiksi Meksikossa valtaetäisyys on suuri (80) ja päätökset tekee yrityksen tai perheen johto. Markkinoinnin pitää vakuuttaa perheen pää siitä, että tuote hyödyttää perhettä. Malesiassa (100) yksinvaltias vetäjä aivan varmasti valitsee, missä ravintolassa tänään syödään.

binární opce registrace Individualismi (vastakohta kollektivismi) kuvaa ihmisten ajattelutapaa ”minä vai me”. Suomessa (63) ihmisten odotetaan pitävän huolta vain itsestään tai ydinperheestään. Yhdysvalloissa (91) on runsas elintarvikevalikoima ja yksilöt haluavat ruualta erilaisia asioita McDonaldsista luomusupermarketteihin.

Etelä-Koreassa (18) on hyvin tavallista, että työpäivän jälkeen tiimi syö yhdessä päivällisen. Perussa (16) ruokailu yhdessä perheen kanssa on erityisen tärkeää. Italia (76) on individualistinen maa, mutta ero pohjoisen ja etelän välillä on suuri. Etelässä ruualla ja sen nauttimisella on suuri merkitys. Eläminen on hyvinkin kollektiivista verrattuna Pohjois-Italiaan.

their explanation Maskuliinisissa maissa kuten Japani (95), Italia (70) ja Meksiko (69) sukupuolirooleilla on selvä ero. Feminiiniset maat ovat sukupuolineutraaleja. Niissä markkinointi ei huomioi sukupuolta. Tällaisia maita ovat erityisesti Pohjoismaat, esimerkiksi Suomi (26). Aasiassa Thaimaa (34) ja Etelä-Amerikassa Chile (28) poikkeavat feminiinisyydellään muista alueen maista.

Vaikka Japani ja Korea ovat naapureina hyvin samankaltaisia, Korea on feminiininen maa (39). Feminiinisyys korostaa huolenpitoa muista ihmisistä ja näkyy myös keittiössä. Maskuliinisessa Japanissa (95) nainen hoitaa perheessä keittiön ja kodin. Italiassa kuten monessa muussakin maassa arvot muuttuvat ajan myötä maskuliinisuudesta kohti sukupuoliroolien tasa-arvoistumista. Maskuliinisuus korostaa kilpailua ja halua olla paras.

check out the post right here Epävarmuuden välttäminen on tärkeä dimensio uusien asioiden kokeilemiselle. Esimerkiksi Ruotsissa (29) kokeillaan helposti uusia ruokia. Suomessakin (59) pizzojen lisäksi kokeillaan jo korealaista kimchia tai syödään hihnalta sushia. Suomessa kuten monessa muussakin maassa sukupolvien välinen ero on kuitenkin suuri. Vanhemmissa ikäryhmissä ei uuden kokeileminen ole tapana.

Kuvaavaa on, ettei Suomessa ole juurikaan meksikolaisia ravintoloita, vaan ruuan pitää olla amerikkalaistettua meksikolaista niin kutsuttua TexMex-ruokaa. Japani (92), Korea (85), Peru (87) ja Meksiko (82) saattavat kokeilla etnisiä ruokia, mutta lähinnä syödään oman maan tyylin mukaan.

http://mullbergaskolan.se/?pankreatit=K%C3%B6p-av-Cialis&5ae=08 Pitkän tähtäimen orientaatio kuvaa sitä, kuinka suuri merkitys perinteillä on ja kuinka henkilökohtainen hyöty nähdään. Joissain aasialaisissa kulttuureissa yritykset tähtäävät pitkäaikaiseen hyötyyn, eikä hyödyn odoteta olevan lyhyen ajan osakekursseissa. Korea (100) ja Japani (88) ovat tuttuja suuryrityksistään ja ihmisten venymisestä vaikeina aikoina. Suomi (38) on lähempänä keskikastia, mutta paino on siirtymässä kvartaalitalouteen.

USA (26), Meksiko (24) ja Argentiina (20) haluavat hyödyn nopeasti. Markkinoinnissa näissä maissa kannattaa painottaa lyhyen aikavälin etuja, kun taas Koreassa kannattaa korostaa perinteitä ja pitkän aikavälin etuja.

webpage Itsensä hemmottelu on kuudes dimensio. Meksikossa (97) arvostetaan vapaa-aikaa ja ollaan valmiita laittamaan rahaa itseensä ja elämästä nauttimiseen helpommin kuin vaikka Suomessa (57) tai Perussa (46). Korealaiset (29) ja italialaiset (30) eivät tee samassa määrin impulsiivisia ostoksia, vaan sosiaaliset normit sitovat enemmän.

Markkinoinnilla USA:ssa (68) vedotaan usein seksikkyyteen, kun taas Koreassa voi painottaa sosiaalista arvoa, esimerkiksi miten tuote sopii sosiaaliseen järjestykseen. Vapaa-ajalla ei ole samanlaista merkitystä, koska elämä Koreassa painottuu erilaisiin ryhmiin niin töissä kuin vapaa-aikana. Sosiaalinen status ohittaa muut arvot.



Lisää kommenttisi
Nimesi


Sähköpostiosoitteesi (Ei julkaista)


Kommenttisi



Info

Olen find more info Ari Virtanen, nykyisin Finpron Korean viestikeskuksen vetäjänä. Olen asunut 12 vuotta eri puolilla maailmaa USA:ssa, Kiinassa, Perussa ja Koreassa. Samalla matkaillut ja maistellut ruokia eri maanosissa. Kehittyvä Elintarvike -lehden Maailma Mausteilla -palstalla kerron eri maiden ruokakulttuureista.

Tämä blogi kertoo lisätiedot Maailma Mausteilla -juttuihin. Kuvia, reseptejä ja viitteitä tarinoihin löytyy täältä. Ajatuksia ja kertomuksia ruokailun maailmasta.

» Lähetä sähköpostia
» RSS-syöte

Arkisto