Maailma mausteilla -blogi

KE 6/2018, Maailma Mausteilla, Yksinkertaisuus on suomalaisen ruuan vahvuus

torstai 13. joulukuu 2018 / Kommentit (0)

Heinäkuussa Suomessa kävi pari valtionpäänmiestä ja koko joukko toimittajia eri maista. On ollut mielenkiintoista lukea toimittajien kommentteja ja artikkeleita suomalaisesta ruuasta. Tuntuu hienolta olla mukana suomalaisessa elintarvike-scenessä, kun CNN:n toimittaja vertaa ravintola Juuren modernia, suomalaista makua ja Kalakauppa E. Erikssonin yksinkertaista puhdasta makua kuuluisan Michelin ravintolan, Eleven Madison Parkin, makuelämyksiin.
Suomalaisen ruuan yksinkertaisuus, puhtaus, vahvat luonnolliset maut ja sesonkimaisuus ovat vahvuuksiamme. Aasialaiset turistit ovat huomanneet nämä vahvuudet jo aikaisemmin, nyt amerikkalaisetkin hehkuttavat muun muassa Helsingin Kauppahallien huipputason makuelämyksiä. Ehkä me suomalaisetkin huomaamme omat vahvuutemme.

Suomalaisen hotellin aamupala herätti myös CNN:n toimittajan kirvoittamaan muutaman ylisanan. Kenen tahansa on helppo huomata, kuinka hotellin aamupala Suomessa on hulppeampi kuin Amerikassa tai Kiinassa. Marjat, kaurapuuro, silli, karjalanpiirakka, ruisleipä, munavoi sekä juusto- ja makkaravalikoima tekevät suomalaisesta aamupalasta houkuttelevan. USA:ssa donitsi, laiha kahvi ja aamumurot on niukka esitys. Aasialaista ja länsimaista ruokaa yhdistävä aamupala kiinalaisessa hotellissa on monipuolinen, mutta samanlainen niin Tokiossa kuin Soulissakin.
Pari vuotta sitten ryhmä kiinalaisia vieraili Suomessa ja jaksoi ylistää suomalaisia kananmunia maailman parhaiksi. Kiinalaiset arvostavat omassa keittiössäänkin puhtaita makuja. Kiinalaisen ruokapöydän monet alkupalat ja pääruuat ovat kevyesti, jos ollenkaan maustettu, paitsi tietysti Sichuanissa.
Japanilaiset taas pitävät meitä suomalaisia moukkina, jos uitamme sushipaloja wasabi-soijakastikkeessa. Tokion sushipaikoissa ei lotrata soijan kanssa, itseasiassa soijakippo puuttuu pöydästä usein kokonaan. Kokki on tehnyt makuelämyksen kustakin sushi-palasta, jotka syödään tietyssä järjestyksessä. Asiakas ei pääse tätä makujen orkesteria pilaamaan wasabi-soijakastikkeillaan.

Suomalainen ruoka on puhdasta ja yksinkertaista. Tarinana on vaikea kertoa, kuinka suomalainen maito, vilja, kananmunat ja porsaan liha tuotetaan ilman antibiootteja, hormoneja ja GMO:ta, ettei kanoilta leikata nokkia eikä sioilta saparoita. Eläimillä ei ole stressiä, eikä Suomessa ole muualla jyllääviä eläintauteja.
Vastikään julkaistussa tutkimuksessa* todettiin, että Etelä-Koreassa käytetään 0,91 kg antibiootteja per 1 000 kg eläimiä. Japanissa käytetään tästä kolmannes, 0,35 kg, Pohjoismaissa ainoastaan 0,03
−0,04 kg/1 000 kg. Samaan aikaan korealainen liha on kalleinta maailmassa.
Tästä listasta on vaikea muodostaa hissipuhetta ulkomaiselle ostajalle. Mutta tarina kantaa, kun ostajalle kerrotaan, miten terveet luomukanat tepastelevat talvellakin nokkimaan lumen alta ruohoa tai miten aitaa kaatuu, kun lypsylehmät kirmaavat kesälaitumille. Suuressa maailmassa ei ole tavallista kutsua lehmiä lypsylle niiden omilla nimillään. Maailman puhtain ilma ja vesi ovat nekin aiheita hyvään hissipuheeseen.

Vientistrategiaan voisimme ottaa mallia naapurimaistamme. Tanskalaiset ovat todellisia elintarvikeviennin osaajia, ja norjalaiset menestyvät lohi- ja rapukaupalla. Molemmat ovat menestyneet kaikilla suurilla markkinoilla. Heillä on resursseja niin vientimarkkinoilla kuin kotimaissaankin, ja vienti on korkealla maiden agendalla. Isoveli Ruotsi on kuitenkin paras kumppani ja esimerkki meille suomalaisille.
Ruotsalaisilla on tietenkin Hollannissa kotipaikkaansa pitävä IKEA esittelemässä huonekalujen lisäksi myös ruotsalaisia lihapullia 400 jättikaupassaan. Itseasiassa monessa IKEAssa on jo nyt suomalaisia elintarvikkeita, mikä on hyvä näyteikkuna myös meille.
Muumi- ja Roberts-kahvilat esittelevät Japanissa suomalaisia tuotteita, ja maassa avattiin vastikään suomalaisia tuotteita myyvä Metsä-elämyspuisto. Etelä-Korean pääkaupunki Soul on hektinen tuhansien kahviloiden kaupunki. Niiden joukossa on ruotsalaistyylinen Fika-kahvilaketju. Löytyypä kaupungista myös ruotsalainen Hemlagat-ravintola. Nämä toimivat IKEAn lisäksi ruotsalaisen sillin, pullan ja puolukkahillon suurlähettiläinä.

Moninkertaisesti maailman parhaaksi giniksi valitun Arctic Blue Ginin etiketistä löytyy hongkongilaisen Findsin pääkokin Jaakko Sorsan nimikirjoitus. Myös toisen hongkongilaisen fine dining -ravintolan, Arbolin, keittiömestari on suomalainen: Eric Räty.
Suomalaista syötävää löytyy myös USA:n pääkaupungista, jossa Mikko Kososen kahvilassa on tarjolla kaupungin parhaat voileivät ja pullat. Nyt kun CNN on noteerannut suomalaisen ravintolaruuan tason, todellinen elintarvikevientiteko olisi tehdä yhteistyötä maailmalla jo olevien ja sinne haluavien suomalaiskokkien kanssa. Win-win, sanoisi amerikkalainen.

Teksti: Ari Virtanen

  • Animal Welfare Associationin raportti 2018, Korea.


Lisää kommenttisi
Nimesi


Sähköpostiosoitteesi (Ei julkaista)


Kommenttisi



Info

Ari Virtanen on lehden vakituinen avustaja, joka on asunut pitkään eri puolilla maailmaa sekä matkaillut ja maistellut ruokia eri maanosissa. Maailma Mausteilla -palstalla hän kertoo muun muassa eri maiden ruokakulttuureista.

» Lähetä sähköpostia
» RSS-syöte

Arkisto