Maailma mausteilla -blogi

KE 2/2019, Maailma mausteilla, Muumilaaksossa opittua

perjantai 26. huhtikuu 2019 / Kommentit (0)

TEKSTI: Ari Virtanen

Muumilaaksossa on totuttu seuraamaan, kuinka naapuri Hanhivaarassa on menestytty niin auto- kuin tekstiilibisneksessä. Hanhivaaralaiset liittyivät muumilaaksolaisten kanssa Euroopan Unioniin samaan aikaan, ja nuo taitavat hanhet lisäsivät hetkessä elintarvikemyyntiään miljardeilla. Muumilaaksossa ollaan hitaampia kääntämään kelkkaa, mutta kun se käännetään, niin vauhti on kova.

Kaikki tunnustavat, että elintarvikekaupan mielenkiintoisin alue on nyt Itä-Aasia eli tarunhohtoinen Kaukoitä, johon eurooppalaiset kauppakomppaniat ovat suunnanneet myyntiponnistelujaan jo yli sadan vuoden ajan. Homerien maan Springfieldin, Amerikan Yhdysvaltojen, elintarvikeviennin suurimmat vientimaat ovat nekin Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Suomalainen elintarvikevienti on ottanut pieniä, mutta määrätietoisia askeleita. Suunta on hyvä.
Aasian suurimmilla elintarvikemessuilla Foodexissa Tokiossa 5.−8.3 riitti taas vipinää. Food from Finland -vientiohjelma osallistui kuudetta kertaa messuille ja tällä kertaa vierekkäisellä osastolla Ruotsin ja Tanskan kanssa. Tanskan vienti Kaukoitään on 10−20 kertaa suurempaa kuin Suomen tai Ruotsin. Tanskalaista possua, keksejä ja maitotaloustuotteita on myynnissä kaikissa isommissa ruokakaupoissa.

Vierekkäisiä Suomen ja Ruotsin osastoja oli mielenkiintoista verrata. Suomen osastolla oli kymmenkunta yritystä. Suomalaiset osallistujat olivat maistiaisista päätellen pieniä ja innovatiivisia: luomu-vodkasnapsi, vähäsokeriset mehut ja murot, kookosvegaanijuusto ja porsaan poskipala pekonilla maustettuna. Suomalaisille tuttu leipäjuusto lakkahillolla, gluteeniton olut, mustikalla maustettu hunaja tai suomalaisen metsän tuoksuinen tee ovat aasialaisille osittain tuttuja, mutta sopivasti uusia makuja.
Ruotsalaisten osasto oli avoin iso keittiö, jossa Ikea tarjosi näkyvästi lihapullia ja muita tuttuja vetonaulojaan. Suuri ruotsalainen Lantmännen esitteli useita tuotteitaan mukaan lukien Finncrisp, joka ei ollut ainoa suomalaisväri osastolla. Paulig, Polarica ja Luomunokka osana Polar Wingsia olivat nekin käytävän toisella puolella. Tämä ehkä kertoo siitä, että monet elintarvikeyritykset ovat sekä suomalaisia että ruotsalaisia ja siitä, että suomalaiset yritykset ovat huomattavan aktiivisia Aasian markkinoilla.

Metsä-niminen puisto avattiin vuoden 2018 syksyllä puolentoista tunnin matkan päähän Tokiosta luonnonkauniin järven rannalle. Se koostuu elintarvikkeita ja designia myyvistä kahviloista ja kaupoista. Monet epäilivät hankkeen järkevyyttä jo sen sijainnin takia, mutta yhtenä keväisenä lauantaina Metsässä oli 16 000 kävijää.
Maaliskuussa 2019 saman pienen järven rannalle avattiin Muumilaakso, jossa yhdistyy kaunis ulkoilualue, Naantalin Muumimaa ja Tampereen Muumimuseo. Hankkeen vetäjät arvioivat varovasti saavansa yli miljoona kävijää vuodessa. Itse en ihmettelisi, jos kävijöitä olisi lähemmäs kaksi miljoonaa. Metsään on ilmainen sisäänpääsy ja Muumilaaksoon maltillinen 1 000 jeniä (8 €) lapsilta ja 15 000 jeniä (12 €) aikuisilta. Voi vain arvailla, kuinka monta Muumimamman lettua laaksossa paistetaan.

Kaikki myynti alkaa pienestä lava kerrallaan kuljetuksesta. Yksikään tuote ei myy itse itseään, vaan ensimmäisen lavan myymiseen on tarvittu paljon työtä. Vienti kasvaa nopeasti, jos edes osa Muumilaakson yli miljoonasta kävijästä ostaa purkin suomalaista hilloa tai korealaisen leipomokahvilaketjun 3 500 toimipisteen kukin puoti myy edes yhden sulatejuustopurkin tai muropaketin päivässä.
Elintarvikeviennissä kysytään itseluottamusta, kunnianhimoa ja sitkeyttä. Eikä ole pahitteeksi, jos ystävystyy asiakkaan kanssa. Kaukoidässä ystävä ostaa ystävältä, vaikka hinta ei olisikaan se halvin.

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden vakituinen avustaja, joka asuu Soulissa.



Lisää kommenttisi
Nimesi


Sähköpostiosoitteesi (Ei julkaista)


Kommenttisi



Info

Ari Virtanen on lehden vakituinen avustaja, joka on asunut pitkään eri puolilla maailmaa sekä matkaillut ja maistellut ruokia eri maanosissa. Maailma Mausteilla -palstalla hän kertoo muun muassa eri maiden ruokakulttuureista.

» Lähetä sähköpostia
» RSS-syöte

Arkisto