Ajankohtaista

VASTUSTUSKYKYÄ PURKISTA

torstai 26. huhtikuu 2018

Todennäköisesti suurin osa meistä on syönyt ravintolisiä purkista elämänsä aikana. Ne ovat suun kautta otettavia elintarvikkeita, kuten vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita ja probiootteja. Jotkut ottavat ison annoksen C-vitamiinia ensimmäisten flunssaoireiden ilmestyttyä, toiset syövät ravintolisiä säännöllisesti. Vaikka moni kokee valmisteiden olevan hyödyksi vastustuskyvylle, niiden vaikutusta on vaikea mitata. Henkilökohtaiset kokemukset ovat joskus myös ristiriidassa tieteellisen näytön kanssa.

Elintarvikkeiden markkinoinnissa saa käyttää ainoastaan Euroopan elintarviketeollisuusviranomaisen EFSAn puoltamia ja komission hyväksymiä terveysväitteitä. Terveysväitteet perustuvat vahvaan tieteellisen näyttöön elintarvikkeen ja terveyden välisestä yhteydestä.
Ravintolisien terveysvaikutuksia ei saa mainostaa yhden henkilön omakohtaisten kokemusten perusteella, vaikka näin joskus tehdään. Harhauttavaa mainontaa esiintyy paljon, ja rajoja koetellaan epämääräisten mainoslauseiden avulla. Vastustuskykyyn liittyviä, hyväksyttyjä terveysväitteitä on ainoastaan A, B, C ja D-vitamiinilla sekä sinkillä ja magnesiumilla. Myös näiden kohdalla terveysväitteet on ilmaistu yleisellä tasolla, esimerkiksi ravintoaine edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Ihmisen omalla suolistomikrobistolla on merkittävä rooli immuunipuolustuksessamme. Suoliston limakalvoilla on oltava riittävä ravintoaineiden läpäisevyys (imeytyminen), mutta samalla haitalliset tekijät on tunnistettava ja estettävä niiden pääsy elimistöön.
Suolistomikrobisto ylläpitää suoliston limakalvojen ja immuunisolujen toimintaa ja estää haitallisten bakteerien ja virusten pesiytymistä suolistoon. Yksipuolinen ravinto, tietyt lääkkeet ja luonnosta vieraantuminen vähentävät mikrobiston monimuotoisuutta, mikä taas voi johtaa immuunipuolustuksen epätasapainoon. Pystyäkseen erottelemaan vaarattomat mikrobit vaarallisilta immuunipuolustuksen pitää altistua erilaisille mikrobeille. Kaikkia niitä ei siis kannata pelätä.

Terveysväite ei ole takuu tuotteen terveydellisestä hyödystä, mutta vastaavasti moni voi saada apua elintarvikkeista, joille ei ole myönnetty terveysväitettä, kuten probiooteista. Probiootit ovat eläviä mikrobiviljelmiä, jotka suun kautta käytettyinä ovat terveydelle hyödyllisiä.
Elintarviketeollisuudessa yleisesti käytettäviä probiootteja ovat maitohappobakteerit ja bifidobakteerit. Probiootteja suositellaan usein otettavaksi antibioottikuurien aikana, sillä antibiootit köyhdyttävät suolistomikrobistoa ja hävittävät etenkin bifidobakteerien määrää. Jo sanaa ”probiootti” on tulkittu terveysväitteenä, minkä takia sitä ei saa käyttää elintarvikkeiden markkinoinnissa.
Suomessa ravintolisiä syödään paljon ottaen huomioon, ettei meillä keskimäärin ole puutosta vitamiineista ja kivennäisaineista folaattia ja naisten tarvitsemaa rautaa lukuun ottamatta. Maitotuotteiden ja rasvalevitteiden vitaminoinnin ansiosta myös D-vitamiinin saantitilanne on parantunut.
FinRavinto 2012 -tutkimuksen mukaan ravintolisien käyttäjät saavat jo ruuasta enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita kuin ei-käyttäjät. Ravintolisien käyttö ei siis aina ole niin perusteltua, kuin mainokset antavat ymmärtää.

Elimistön vastustuskyky on monen tekijän summa, ja ravitsemus vain pieni osa siitä. Samanlaisia elintapoja noudattavien ihmisten joukossa on niitä, jotka ovat pysyvästi flunssakierteessä ja niitä, jotka eivät ikinä sairastu. On selvää, että myös geeniperimämme vaikuttaa vastustuskykyymme.
Terveelliset elämäntavat, joihin kuuluu monipuolinen ravinto, luovat jokaisen vastustuskyvylle puitteet toimia mahdollisimman tehokkaasti. Kuluttajina meidän kannattaa suhtautua kriittisesti liian helpoilta kuulostaviin ratkaisuihin. Purkista saadut ravintolisät ovat harvoin oikotie terveyteen.

Charlotta Rosas & Karin Adlercreutz

Kirjoittajat ovat professori Mikael Fogelholmin ohjauksessa olevia maisterivaiheen ravitsemustieteen opiskelijoita Helsingin yliopistosta.

Julkaistu Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 2/2018